Kylmän sodan uhkakuvat tekivät paluun – Suomen puolustusteollisuus saa ennätysmäärin yhteydenottoja

Panssariajoneuvoille ja pommisuojille riittää tänään kysyntää, puolustusteollisuuden yrityksistä kerrotaan.

Puolustustarviketeollisuus
Patria Nemo 120 mm -kranaatinheitinjärjestelmä yhdistettynä Patrian AMV-miehistönkuljetysvaunuun. Sekä kranaatinheittimiä että vaunuja varten on myönnetty vientilupia Lähi-itään.
Patria

Suurvalta-asemansa palauttamiseen tähtäävä Venäjä valloitti Krimin Ukrainalta vuonna 2014. Sen jälkeen se on uhittellut eurooppalaisia naapureitaan aggressiivisella lentotoiminnalla ja sotaharjoituksin.

Toisaalta Pohjois-Korea osoitti tänä kesänä, että se on pidemmällä oman ydinaseen kehittämisessä, kuin lännessä on kuviteltu. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vastasi uhkaamalla Pohjois-Koreaa “tulella ja raivolla”.

Retoriikka on kuin suoraan kylmän sodan ajoilta. Ei ihme, että Japanissa (siirryt toiseen palveluun)ja Yhdysvalloissa (siirryt toiseen palveluun)rakennetaan kiihtyvään tahtiin ydinsuojia yksityishenkilöille.

Jos tilanteesta hakee hyvää, niin suomalainen puolustusteollisuus on huomannut myyntitoimintansa piristyneen.

– Meillä on eri puolilla maailmaa käynnissä tunnusteluja ja keskusteluja enemmän kuin koskaan ennen, Patrian Land -liiketoimintaa johtava Mika Kari sanoo.

Maailmalla on Karin mukaan paljon patoutunutta kysyntää ja modernisointitarvetta, mikä tukee esimerkiksi Patrian panssaroitujen ajoneuvojen kysyntää. Viime vuosikymmeninä Euroopan valtiot ovat pääasiassa myyneet maataistelukalustoaan, mutta Krimin tapahtumat ovat nostaneet perinteisten maajoukkojen merkitystä.

– Eri puolella on nyt havaittu, että näitä välineitä voidaan tarvita myös kotimaan kamaralla – eikä vain rauhanturvatehtävissä, Mika Kari sanoo.

Räjähteillä on kysyntää

Samanlaisen tilannekuvan antaa myös sotilasräjähteiden valmistaja Forcitin liiketoimintajohtaja Hannu Hytti.

– Tarjouspyynnöt ulkomailta ovat lisääntyneet. Vilkkautta on tullut lisää ja neuvottelemme mahdollisten ulkomaisten asiakkaiden kanssa enemmän kuin aiemmin, hän sanoo.

Forcitin mukaan kysyntä alkoi nousta Ukrainan kriisin alkaessa vuonna 2014. Yhtiön puolustustarvikkeille viime vuosina tärkeitä markkina-alueita ovat olleet Baltian maat ja myös Ruotsi.

– Ruotsi päätti, että he lähtevät parantamaan puolustuskykyä vuosien hiljaiselon jälkeen, Hytti kuvaa.

Puolustusministeriöstä kerrotaan Ylelle, että suomalaiset asevalmistajat ovat tänä vuonna hakeneet lukumääräisesti enemmän vientilupia kuin aiempina vuosina. Sekin kertoo kysynnän noususta.

Forcitin Hytti ja Patrian Kari korostavat kuitenkin että neuvottelut kestävät pitkään. Kaupat, joista nyt neuvotellaan, konkretisoituvat mahdollisesti vasta vuosien päästä.

Eräs tärkeä kauppa Patrialla on kuitenkin jo loppumetreillä. Yhtiö osallistuu parhaillaan yhteistyökumppaninsa kanssa tarjouskilpailuun Australiassa. Kilpailun voittaja toimittaa 225 panssaroitua ajoneuvoa tiedustelukäyttöön. Kauppa ratkeaa ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kaupan arvo toisi Patrialle myyntiä sadoilla miljoonilla euroilla. Vastassaan Patrialla on viime vaiheessa enää saksalainen Rhein Metal.

Pommisuojien kauppias kasvaa

Väestönsuojateknologiaa kehittävän Temetin vienti on kasvanut viime vuodet kohisten. Haastattelupäivänä konepajan lattialla odottaa kymmeniä ilmanvaihtoventtiileitä ja suodatinlaitteita. Ne ovat lähdössä aasialaiseen sotilaskohteeseen.

– Yksi ilmanvaihtoventtiili kestää 110 barin räjähdyspaineen. Se kestää varmasti enemmän kuin viereinen seinä, hallituksen puheenjohtaja Harri Väistö kuvaa.

Noin 20 miljoonan euron liikevaihtoa tekevä Temet on viidessä vuodessa kolminkertaistunut vientinsä noin 12 miljoonaan euroon. Väistön mukaan yhteydenottojen määrä lähti selvään kasvuun Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen. Korean niemimaan tapahtumat ovat antaneet lisää vauhtia.

– Myös terrorismin rantautuminen Eurooppaan näkyy täällä meillä selvästi, Temetin omistaja Harri Väistö kuvaa.

Seuraavan viiden vuoden aikana yhtiö aikoo viisinkertaistaa myyntinsä noin sataan miljoonaan euroon. Sitä ennen 70 työntekijän Temetin on löydettävä uudet tilat. Helsingin Herttoniemen tuotantohalli tulee Väistön mukaan käymään auttamatta pieneksi.

Sota ei ole hyvä bisnes

Mikkelissä toimii kemiallisten, biologisten ja säteilevien aineiden ilmaisimia valmistava Environics. Se ei ole vielä saanut synkistä kansainvälisistä uutisista nostetta myyntityöhön.

Toimitusjohtaja Kirsi Korhonen pelkää, että lopulta voi käydä aivan toisin päin.

– Meidän tuotteemme ovat niin kutsuttuja kaksikäyttötuotteita. Näiden vientiä ei rajoiteta niin tiukasti kuin puolustustarvikkeita, mutta näillekin tarvitaan lupa, Korhonen sanoo.

– Seuraamme huolissamme esimerkiksi Lähi-Idän ja Turkin aluetta. Pysyvätkö nuo valtiot riittävän vakaina, että voimme siellä liiketoimintaa ylipäätään harrastaa?

Samaan asiaan kiinnittivät huomiota muutkin Ylen tavoittamat ase- ja turvallisuusvälineiden valmistajat. Sodan uhka lisää myyntiä, mutta sota ei.

Helsinkiläisellä Temetillä on siitä jopa omakohtaista kokemusta.

– Persianlahden sota pysäytti yhtiön vientiprojektit Kuwaitiin kymmeneksi vuodeksi, Harri Väistö sanoo.