Tutkimus: Ilman reseptiä hankitut lääkkeet usein mukana myrkytyskuolemissa

Myrkytyskuolemista 71 prosentissa havaittiin lääkkeiden reseptitöntä käyttöä, ilmenee Helsingin yliopiston ja THL:n tuoreesta tutkimuksesta.

lääkkeet
Käsi pitelee pilleripurkkia.
AOP

Suuri osa vainajien oikeuslääketieteellisessä kuolemansyynselvityksessä löydetyistä kipu- ja psyykenlääkkeistä on hankittu ilman reseptiä, kertoo Helsingin yliopiston ja THL:n tuore tutkimus. Ilman reseptiä hankittuja kipu- tai psyykenlääkkeitä löytyi joka toisesta tutkimukseen otetusta kuolleesta.

Myrkytyskuolemista jopa 71 prosentissa todettiin lääkkeiden reseptitöntä käyttöä. Yleisimpiä ilman reseptiä käytettyjä lääkkeitä olivat opioidilääkkeet fentanyyli, tramadoli ja oksikodoni sekä rauhoittavat lääkkeet pregabaliini ja alpratsolaami.

Kuolinsyystä riippumatta reseptitön käyttö oli varsin yleistä ihmisillä, joilla oli todettu huumeiden tai lääkkeiden päihdekäyttöä.

– Kun nämä ovat aineita, joita liikkuu päihdekäytössä, niin kyllä se aika helposti voi johtaa siihen johtopäätöksen, että siinä tavoitellaan joko päihdeongelman itsehoitoa tai sitten akuuttia päihtymystä, kertoo Helsingin yliopiston oikeuskemian professori Ilkka Ojanperä.

On jollain tapaa lohdullista, että jos ihminen on asianmukaisessa hoidossa, niin ei tarvitse turvautua reseptittömiin valmisteisiin, jotka selvästi aiheuttavat vaaraa ja myrkytyskuoleman riskin.

Tutkittujen keskimääräinen ikä oli kuolinhetkellä 57 vuotta, ja 69,3 prosenttia heistä oli miehiä.

– Nämä ovat jo keski-ikään ja sen ylikin päässeitä ihmisiä, joilla useimmiten on päihdeongelma. Se ei ole ehkä niin akuutti, kuin nuorilla huumausaineiden käyttäjillä, vaan nämä ihmiset hankkivat aineita ostamalta ehkä tuttavilta.

Asianmukainen hoito suojaa

Mitä suurempi osuus kaikista ihmisen resepteistä oli psykiatrian erikoislääkärin määräämiä, sitä pienempi oli reseptittömän käytön todennäköisyys.

– On jollain tapaa lohdullista, että jos ihminen on asianmukaisessa hoidossa, niin ei tarvitse turvautua reseptittömiin valmisteisiin, jotka selvästi aiheuttavat vaaraa ja myrkytyskuoleman riskin, Ojanperä sanoo.

Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa vuosina 2011–2013 tehtyjä oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia. Tutkimusaineisto käsitti 2 974 vainajaa, joiden oikeustoksikologisissa tutkimuksissa oli löydetty vähintään yhtä 14:stä tutkimukseen valitusta lääkeaineesta.

Tieto lääkemääräyksistä viimeisen elinvuoden aikana saatiin Kelasta, ja tietoja yhdistämällä saatiin selvitetyksi, mitä reseptilääkkeitä ihminen oli asianmukaisesti hankkinut kuolinpäivää edeltäneen vuoden aikana.