Aktiivisuusranneke, kuulokkeet, Suomi 100 -kakkulapio, torkkuhuopa... – kylkiäislahja on ovela syötti lehtitilauksissa

"Tilaa nyt, saat tyylikkään lahjan!" Harvinaista ei enää ole, että tilaajalle luvataan kaupan päälle kylkiäinen, jonka ilmoitetaan olevan arvokkaampi kuin itse lehtitilaus.

mainonta
Kuva lehtiyhtiön tarjouskirjeestä, jossa erilaisia tilaajalahjoja.
Kuluttajille suunnatussa lehtimarkkinoinnissa tarjotaan nykyisin myynnin edistämiseksi lähes poikkeuksetta monenlaisia kylkiäislahjoja. Sanoma Media Finland Oy:n tarjouskirje.

Ranne- ja korvakorut, Suomi 100 -sakset, vara-akku, hyvinvointiranneke, otsalamppu, kylmälaukkusetti, merimiesreppu, nahkalompakko, villasukkakirja ja puikot, meikkisetti, keittiöveitsi, muumimuki, rantapyyhe ja niin edelleen.

Luettelo yhden kuukauden aikana sähköpostiin sataneiden lehtitarjousten kylkiäislahjoista on pitkä.

Markkinointikeinon täytyy olla toimiva, koska se vaikuttaa nykyisin olevan aikakauslehtimarkkinoinnissa enemmän sääntö kuin poikkeus.

Tilaajalahjoja käytetään lisäämään myyntiä.

Sanoma Media Finland Oy

Suomen suurimman mediatalon Sanoman tytäryhtiö Sanoma Media Finland Oy julkaisee 16 aikakauslehteä. Kylkiäismarkkinointi on kuitenkin asia, jota koskeviin kysymyksiin ei tahdo löytyä vastaajaa.

– Tilaajalahjoja käytetään lisäämään myyntiä. Tämä on vakiintunut tapa, jota käytetään yleisesti lehtien myynnissä Suomessa, emmekä näe tässä mitään erityisiä haasteita, tulee lopulta Sanoman viestinnän välittämä sähköpostivastaus.

Aikanaan kylkiäislahjalla piti olla asiallinen yhteys tuotteeseen, mutta ei enää.

Kristiina Vainio

Vastaus on annettu kuluttajamyynnistä, jossa huolehditaan lehtitilauksista.

– Kyllä markkinoinnin lähtökohta on aina myynnin edistäminen. Sillä saadaan kuluttajat kiinnostumaan tuotteesta, lakimies Kristiina Vainio Kilpailu- ja kuluttajavirastosta puolestaan arvioi.

Vainio tekee virastossa kuluttaja-asiamiehen perusvalvontaa, johon kuuluu myös markkinoinnin lainmukaisuuden valvominen.

Keittiön ostajalle vaikka suihkulähde kaupan päälle

Kylkiäismainonnan yleistymisestä kuluttajaviraston Kristiina Vainiolla ei ole tietoa, mutta kuluttajat tuntevat hänen mielestään hyvin mainoskikan.

– Aikanaan kylkiäislahjalla piti olla asiallinen yhteys tuotteeseen, mutta ei enää, lakimies Vainio muistelee.

Yritys saa myös oman harkintansa perusteella tarjota kaupan päälle kalliimpaa tuotetta kuin itse maksettava päätuote, kuten esimerkiksi lehtitilaus.

– Laissa ei ole kieltoa sille, minkä arvoinen kylkiäinen saa olla, kuluttaja-asioita hoitava lakimies toteaa.

Vainio arvelee kyse olevan myös imagomarkkinoinnista.

Saamme tilaajalahjoina käytettyjä tuotteita melko edullisesti.

Sanoma Media Finland Oy

– Varmasti siinä luodaan myös positiivista mielikuvaa, että asiakas haluaisi myöhemminkin asioida kyseisen yrityksen kanssa.

Mitä sitten vastaa iso mediatalo, joka käyttää lähes poikkeuksetta tilaajalahjoja haaliessaan uusia tilauksia?

– Sanoma Media Finland ostaa kerralla isoja määriä, jolloin saamme tilaajalahjoina käytettyjä tuotteita melko edullisesti, kuuluu ainoa kommentti asiaan.

Kuluttajalle ilmoitettu kylkiäisen arvo ei siis ilmeisesti ole se, jolla lehtitalo on lahjat hankkinut.

Kaikilla ei kuitenkaan ole samanlaisia valmiuksia ymmärtää kylkiäisenä tarjotun lahjan arvoa.

Lehtihyllyssä erilaisia aikakauslehtiä.
Kilpailu lukijoista on kovaa. Aikakauslehtien irtonumeromyynti on pientä, siksi tilaajia haalitaan monin eri tavoin.Marja-Liisa Kämppi / Yle

Kylkiäinen toimii houkutuslintuna

Lapset eivät kykene arvioimaan kylkiäisen arvoa samalla tavoin kuin aikuiset. Rahalliselta arvoltaan vähäinen lahja voi olla lapselle houkuttelevampi kuin itse päätuote. Tällöin ostopäätökseen on helppo vaikuttaa kylkiäisen avulla.

– Kun on kyseessä lasta kiinnostava tuote, yrityksen täytyy markkinoinnissa erityisesti varmistua siitä, ettei pääasiaksi muodostu kylkiäisen esittely, Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Kristiina Vainio tähdentää.

Vaikka lahja viekottelisi, aikuisenkin kannattaa olla tarkkana esimerkiksi lehtitilauksissa: onko kyse pitkästä määräaikaistilauksesta tai kestotilauksesta, joka jatkuu tarjouksen loputtua normaalihintaisena, ellei tilausta muista määräaikana katkaista.

Kuluttaja-asiat tuntevalla lakimiehellä on yleispätevä neuvo kuluttajalle.

On aina syytä miettiä, onko jokin tarjous liian hyvä ollakseen totta.

Kristiina Vainio

– Ostopäätöstä minkä tahansa markkinoinnin perusteella tehdessä on aina syytä miettiä, onko jokin tarjous liian hyvä ollakseen totta? Ja jos yritys on vieraampi, niin tsekata vaikka verkon hakukoneella, mitä kokemuksia muilla asiakkailla on ollut, Vainio opastaa.

Myös Kilpailu-ja kuluttajaviraston nettisivuilla on paljon käyttökelpoista kuluttajatietoa (siirryt toiseen palveluun), joskin varsin hankalasti löydettävissä markkinointiterminologian seasta.

Esimerkiksi tilauslahjoja koskevat säännökset löytyvät vasta, kun viraston verkkosivuilla osaa ensin valita "tietoa ja ohjeita", sitten "markkinointi- ja asiakassuhde", jonka alta "alennusmyynti ja -tarjoukset" ja vielä sen alta "kylkiäiset ja lisäetumarkkinointi".

Kuluttajan oikeudet lisälahjojen suhteen on kuitenkin hyödyllistä tietää, koska niitä käytetään varsin yleisesti.

Ongelmia syntyy, kun tuote loppuu kesken

Tilauslahjoja koskeva pykälä kuluttajansuojalaissa käsittelee "lisäetumarkkinointia". Olennaista on, että kuluttajan on ostettava jotakin saadakseen lisäetutarjouksen.

Kylkiäisestä puolestaan on kyse, kun päätuotteen ostaja saa lisätuotteen kaupan päälle. Yli kymmenen euroa maksavan kylkiäisen arvo on ilmoitettava erikseen.

Kuluttajansuoja-asioita hoitavan lakimiehen mukaan säännökset ovat selkeät, miten kylkiäismarkkinoinnissa tulisi toimia.

Jos vaikkapa vain 20 ensimmäistä saa kylkiäisen, se on syytä tuoda selkeästi esiin mainoksessa.

Kristiina Vainio

– Yrityksen on syytä tietää, että mainonnassa pitää kertoa tarjouksen kesto, sen sisältö ja arvo. Samoin jos on jokin määrällinen rajoitus, jos vaikkapa vain 20 ensimmäistä saa kylkiäisen, se on syytä tuoda selkeästi esiin mainoksessa, Kristiina Vainio korostaa.

Kuluttajat ovat Vainion mukaan tottuneet kylkiäismarkkinointiin ja yrityksetkin noudattavat melko hyvin säännöksiä, mutta hankaluuksiakin ilmenee.

– Ehkä yleisin on se, että tuote loppuu ennen aikojaan. Kuluttaja voi kyllä silloin vaatia kylkiäistä myyjältä, johon kannattaa olla yhteydessä, kuluttajaviraston lakimies neuvoo.

Toinen tavanomainen ongelmatilanne on Vainion mukaan se, ettei luvattu tuote saavu perille, vaikka yritys sanoo sen olevan lähetetty.

– Ettei asiakas syystä tai toisesta saa sitä kylkiäistä.

Harva kuitenkaan tietää miten toimia, kun ei saakaan kaupan päälle luvattua lahjaa.

Jos vahvasti mainostettua lahjaa ei saa, kauppakin voi purkautua

Kuluttajan ei ole pakko hyväksyä toista tuotetta mainostetun kylkiäisen tilalle. Kuluttajansuojalaki ei kuitenkaan oikeuta tästä syystä perumaan päätuotteen kauppaa.

– Joskus voi mennä tulkintapuolelle, jos kylkiäistä on markkinoitu voimakkaasti, Kristiina Vainio mainitsee poikkeustapauksista.

Tyytymättömän kuluttajan kannattaa kuitenkin aina ensimmäiseksi olla yhteydessä myyjäyritykseen. Jos sopua ei synny, sen jälkeen voi kysyä apua valtakunnallisesta kuluttajaneuvonnasta. Viimeinen keino on turvautua kuluttajariitalautakuntaan.

Joskus voi mennä tulkintapuolelle, jos kylkiäistä on markkinoitu voimakkaasti.

Kristiina Vainio

Myös kaupan päälle saadun lahjan pitää olla moitteeton. Jos tuote on virheellinen, kuluttaja voi lain mukaan vaatia myyjäliikkeeltä hyvitystä. Tämä pätee, vaikka kylkiäisen tuoteryhmä ei kuuluisi liikkeen tavanomaiseen tuotevalikoimaan.

Kaupankäynti edellyttää myös oikeustoimikelpoisuutta.

– Jos henkilö ei ole esimerkiksi sairauden vuoksi ollut kykeneväinen ymmärtämään, mistä kaupanteossa on kyse, kauppa ei ole sitova. Tästä tehdään aina tapauskohtainen arviointi, lakimies Vainio kertoo.

Alaikäinen puolestaan voi tehdä vain ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden tavanomaisia ostoksia. Vajaavaltaisen ilman vanhemman lupaa tekemät kalliit ostokset eivät lähtökohtaisesti ole sitovia nettikaupassakaan.

Epäillyistä lainvastaisuuksista kuluttaja voi ilmoittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle esimerkiksi kkv.fi-verkkosivulta löytyvällä lomakkeella (siirryt toiseen palveluun).

– Näin mekin tiedämme niistä paremmin ja voimme tarpeen vaatiessa puuttua tilanteeseen, lakimies Kristiina Vainio ohjeistaa.