Koe uusi yle.fi

Naalien ruokintapaikkoja lisätty myös Enontekiölle – "Pesintä mahdollista jo lähivuosina"

Lisäruokinnan avulla uhanalainen naali yritetään saada jälleen pesimään Suomen tuntureilla.

naali
Naali seisoo lumessa.
Naali eli napakettu on pesinyt Suomen tuntureilla viimeksi vuonna 1996.Corbis

Uhanalaisia naaleja yritetään houkutella Suomen tuntureille lisäruokinnan avulla.

Metsähallitus aloitti naalien ruokinnan pienimuotoisesti Utsjoen tuntureilla noin viisi vuotta sitten ja nyt ruokintapaikka on laitettu myös Enontekiölle. Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollilan mukaan ruokintapaikat on pyritty sijoittamaan alueille, joilla naalit liikkuvat.

– Ruokintapaikkoja on tähän mennessä ollut Utsjoen tuntureilla Paistunturissa ja Kaldoaivissa, mutta nyt olemme laittaneet ruokintapaikan myös Enontekiölle Kilpisijärven lähistölle. Meillä olisi mahdollisuus laittaa vielä muutama ruokintapaikka tuntureille, mutta sen enemmälle ei tässä vaiheessa ole tarvetta, Ollila kertoo.

Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila ottaa vastaan pesäilmoitukset.
Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.Jarmo Honkanen / Yle

Mallia ruokinta-automaatteihin on haettu Norjasta ja Ruotsista. Ruoka on tavallista kaupasta ostettavaa koiranmuonaa.

– Ruokintapaikat ovat auttaneet siinä, että joillakin alueilla naalit ovat viihtyneet paremmin ja pitempään. Ruokintapaikkojen merkitys tulee esille ennenkaikkea siinä vaiheessa, jos naalit yrittävät pesiä. Silloin niillä on enemmänkin merkitystä, mutta toki naalit ovat nytkin jääneet alueille, joilla ruokaa on ollut, kertoo Metsähalltuksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Pesintä Suomen rajan tuntumassa

Uhanalainen naali on pesinyt Suomen tuntureilla viimeksi vuonna 1996. Metsähallitus on kuitenkin saanut naalihavaintoja yhä enemmän viime vuosina.

– Ihan mukavalta se vaikuttaa, meillä on sekä Enontekiöltä että Utsjoelta tältä vuodelta yhteensä toistakymmentä havaintoa. Tuntuma on, että naalien määrä on hieman lisääntynyt, ainakin meille ilmoitettujen ja varmistettujen havaintojen määrät ovat lisääntyneet. Suomen tuntureilla liikkuu noin 5–10 naalia ja ne ovat vaeltavia yksilöitä, yhteistä kantaa Norjan ja Ruotsin kanssa, kertoo Tuomo Ollila.

Lähin onnistunut pesintä ei ole kovinkaan kaukana Suomesta.

– Viime vuosina on naali pesinyt onnistuneesti noin 20 kilometriä Kilpisjärveltä etelään, Ruotsin puolella. Myös tänä vuonna siellä oli poikasia.

– Kilpisjärven ruokintapaikallakin naaleja on vieraillut, mutta ne ovat eri yksilöitä kuin Ruotsin puolen pesintäpaikalla. Olen toiveikas sen suhteen, että parin seuraavan vuoden aikana naali saattaisi pesiä myös Suomen tuntureilla. Jotta pesintöjä tulee ja ne onnistuvat, täytyy olla myös sopuleita, kertoo Metsähalltuksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Naali Utsjoen tunturialueella tammikuussa 2011.
Naali Utsjoen tunturialueella tammikuussa 2011.Áslat-Jon Länsman

Vapaaehtoisia koulutettu etsimään pesiä

Metsähallitus tarkistaa tiedossa olevat naalinpesät vuosittain.

Metsähallitus ja WWF ovat kesän aikana kouluttaneet vapaaehtoisia etsimään mahdollisia pesäpaikkoja, jotta pesintä ei jäisi huomaamatta. Vapaaehtoiskoulutus on osa tänä vuonna alkanutta Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistä Felles Fjellrev Nord -hanketta, jossa Metsähallitus on mukana ainoana suomalaisena toimijana.

– Koulutukseen osallistui yhteensä kahdeksan henkilöä ja he alkavat maastotöihin ensi vuonna, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää seurantatyötä, parantaa naalin selviytymistä lisäruokinnan ja ketunmetsästyksen avulla sekä tiivistää pohjoismaista yhteistyötä naalin suojelussa.

Lämpenevä ilmasto uhkaa naalia kaikilla sen esiintymisalueilla. Myös pohjoiseen levittäytynyt kettu on valloittanut naalin pesimäalueita.Metsähallituksen toimesta kettuja on pyydetty Suomessa noin 500 vuosittain.