1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Fennovoima

Rosatom toi Suomeen kymmeniä uusia suunnittelijoita – Stuk: "Tietoa Pyhäjoen hankkeesta on tullut melkoisen vähän"

Ylitarkastajan mukaan Fennovoiman kanssa käydyt monet keskustelut turvallisuusvaatimuksista ovat olleet hyödyllisiä.

Kuorma-auto Hanhikiven ydinvoimalatyömaalla. Kuva: Risto Degerman / Yle

Säteilyturvakeskus (STUK) odottaa vielä monia selvityksiä ydinvoimayhtiö Fennovoimalta Pyhäjoelle rakennettavan ydinreaktorin turvallisuudesta.  STUKilta puuttuu vielä mm. alustavan turvallisuusselosteen lukuja.

Vasta sen jälkeen se voi tehdä omat loppuarvionsa, minkä jälkeen Fennovoima voi hakea rakentamislupaa valtioneuvostolta. Fennovoima on luvannut aineistoja lisää syksyn aikana ja ensi kevään aikana vielä toukokuussa.

– Tietoa on tullut tällä hetkellä melkoisen vähän. Meille ei ole vielä toimitettu sellaisia osia turvallisuusselosteesta, missä kuvattaisiin turvallisuuden kannalta tärkeitä järjestelmiä, sanoo ylitarkastaja Päivi Salo STUKista. 

STUK on ylitarkastaja Salon mukaan käynyt Fennovoiman kanssa monia keskusteluja suomalaisista turvallisuusvaatimuksista. Hän huomauttaa, että keskusteluista on ollut hyötyä, vaikka hidasta on ollut.

– Viiveet ehkä johtuvat siitä, että projekti ja toimitusketju on organisoitunut vähän hitaammin kuin mitä on ajateltu, ja ehkä on ollut hieman puutetta resursseista, arvioi ylitarkastaja Salo.   

STUKin kolmannesvuosiraportin arvion mukaan resurssipulaa on ollut projektin johdossa ja suunnittelussa.  

STUK on ilmoittanut, että turvallisuusarvion tekeminen saattaa mennä ensi vuoden loppuun, mikä on kerrottu myös työ- ja elinkeinoministeriölle. (TEM). Rakentamislupaa koskeva aineisto on myöhästynyt siitä, mitä STUKille on luvattu lupasuunnitelmissa. TEM valmistelee esityksen rakentamisluvasta saatuaan kaikki selvitykset, minkä jälkeen asiasta päättää valtioneuvosto.  

Fennovoima: Helsinkiin tuotu kymmeniä suunnittelijoita

Ydinvoimalan tilaaja ydinvoimayhtiö Fennovoima uskoo, että se saa rakentamisluvan valtioneuvostolta ennen ensi vuoden loppua, minkä jälkeen reaktorin rakennustyöt voivat alkaa.

Fennovoima kertoo myös, että laitostoimittaja ja koko ketju ymmärtävät nyt suomalaisia turvallisuusmääräyksiä ja dokumentaatiota aiempaa paremmin. STUKin jo aiemmin moittimaan resurssipulaan johdossa ja suunnittelussa on myös saatu helpotusta.  

– Hanhikiven projekti on esimerkiksi tässä kevään ja kesän aikana tuonut kymmeniä suunnittelijoita tänne Helsinkiin, jotta tätä suunnittelua ja sen suunnittelun tarkastusprosessia voidaan kehittää edelleen. Ja tähän olen erittäin tyytyväinen, sanoo Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki.    

Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki. Kuva: Tanja Heino / Yle

Ylitarkastaja Salo huomauttaa, että aineiston tarkasteluun käytetään aina niin paljon aikaa kuin on tarpeen. Kuinka kauan STUK käsittelee saamiaan selvityksiä, riippuu niiden laadusta. STUK ei halua hoputtaa, koska laatu selvityksissä on oleellisen tärkeää.    

– Liiallinen kiirehtiminen aineiston kanssa voi johtaa siihen, että se ei ole laadullisesti riittävän hyvä.

Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemmingin mukaan yhtiö tähtää edelleen siihen, että Pyhäjoelle nouseva ydinvoimala Hanhikivi 1 on kaupallisessa käytössä seitsemän vuoden kuluttua, vuonna 2024. Hän myöntää, että aikatauluun liittyy miljardiluokan hankkeessa riskejä.

– Siellä on tuhansia ja taas tuhansia tehtäviä. Tämän kokoisissa hankkeissa on aina aikatauluriskejä, mutta tehtävämme on poistaa niitä, hän sanoo.

Voimayhtiö SF: ”Osakkaat sitoutuneet aikataulun mukaisesti”

Tammikuussa Kesko-konsernin tytäryhtiö Kestra Kiinteistöpalvelut irtaantui ydinvoimalahankkeesta mutkikkaan oikeusriidan jälkeen välimiesoikeuden päätöksellä. Keskon irtaantumisen myötä ydinvoimalahankkeesta lähti runsaat 200 miljoonaa euroa. Omaa pääomaa on sovittu sijoitettavan yhteensä noin 1,7 miljardia euroa. Kesko-konserni perusteli vetäytymistä taloudellisilla, sopimuksellisilla ja aikataulullisilla  epävarmuustekijöillä.  

Onko näköpiirissä lisää lähtijöitä tästä yhteensä 6,5-7 miljardin hankkeesta? Tilanne on Kestran lähdön jälkeen muuttumaton, sanoo Fennovoiman pääomistaja Voimaosakeyhtiö SF (VSF) . Kestran lähtö ei aiheuta muille omistajille vaatimuksia lisärahoituksesta.

– Kyllä nykyiset osakkaat osallistuvat rahoitukseen sovitun aikataulun mukaisesti, sanoo toimitusjohtaja Jussi Lehto.

Voimaosakeyhtiö SF:llä on 66 prosenttia Fennovoimasta, ja venäläisellä valtionyrityksellä Rosatomilla 34 prosenttia. 

Omistajina VSF:ssä on kymmeniä kunnallisia energiayhtiöitä sekä muun muassa teräsyhtiö Outokumpu ja maidonjalostaja Valio. Kotimaisen omistuksen osuus on noin 1,7 miljardia euroa.  

Kestran poisjäännin myötä sitovia suomalaisia rahoitussopimuksia on koossa 63 prosenttia eli reilusti yli 60 prosentin EU:n kotimaisuusvaatimuksen.

Helsingissä erovaatimus vielä kaupunginhallituksen käsittelyyn

VSF:n omistustilanteen toinen suuri kysymys liittyy siihen, että Helsingin kaupunginvaltuuston vanhan valtuuston enemmistö haluisi irrottaa Helsingin ydinvoimahankkeesta. Koska kaupunki omistaa Vantaan Energiasta 40 prosenttia, valtuutetuilla on sanansa sanottavana.  

Vantaan kaupunki omistaa enemmistön, 60 prosenttia. Vantaan sana painaa siis eniten irtaantumispyrkimyksissä.

Helsingissä on valmisteilla kaupunginhallituksen esitys, jonka vanha valtuusto sai läpi. Valtuustossa aloitteen Vantaan Energian irtautumisesta VSF:stä teki vihreiden Emma Kari. Valtuuston päätös palautettiin toukokuussa uudelleen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Siinä edellytetään kaupunginhallitusta valmistelemaan esitys, jolla Vantaan Energia velvoitetaan irrottautumaan Fennovoimasta ja kutsumaan koolle ylimääräinen yhtiökokous. Syyt olivat sekä ideologisia että taloudellisia.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, asian esittelijä, pormestari Jan Vapaavuori on vielä asiasta niukkasanainen. Vapaavuorella on kuitenkin terveisiä niille, jotka haluavat irrottaa kaupungin ydinvoimasta.

– Pitää muistaa se, että Vantaan Energia on hyvin vahvasti sitoutunut Fennovoiman hankkeeseen, eikä sieltä noin vain erota sillä perusteella, että joku päivä ollaan jotain muuta mieltä vaikkapa kannattavuudesta, sanoo pormestari Jan Vapaavuori.

Vapaavuori tuo asian kaupunginhallituksen käsittelyyn myöhemmin syksyllä. 

Hän muistuttaa, että Helsinki on vähemmistöomistaja Vantaan energiassa, mikä pitää ottaa huomioon kun kaupunki pohtii asiaa.

Omistajien on mahdollista myydä osakkeitaan Voimaosakeyhtiö SF:ssä. Voimayhtiön hallituksen on kuitenkin hyväksyttävä kauppa voimayhtiön hallituksessa. Hallitus ottaa kantaa mahdollisen uuden omistajan vakavaraisuuteen ja seuraa myös, ettei omistuksen kotimaisuusaste alitu. 

_Mistä on kyse -osiossa korjaus: Rakennuslupaa on jo haettu. _