Mielentilatutkimus yrittää etsiä ihmisen todellisen luonteen – apuna jopa neuvolakortti ja synnytyskertomus

Mielentilatutkimuksessa tutkittava esittää usein terveempää kuin oikeasti on. Asiantuntijat yrittävät löytää huijausyritykset.

mielentilatutkimus
Kuvituskuva
Mielentilatutkimuksia tehdään Suomessa nykyään noin sata vuodessa.Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin, oikeuspsykiatrian dosentti Hanna Putkosen mukaan mielentilatutkimus on perusteellisin tutkimus, mikä Suomessa ihmisestä voidaan tehdä. Mielentilatutkimus on aina oikeuden määräämä.

– Ihmisen tausta käydään läpi ihan neuvolakortista ja synnytyskertomuksesta lähtien, jos ne vain ovat saatavilla, kertoo Putkonen.

Tutkimuksessa henkilöstä kerätään kaikki mahdollinen kirjallinen aineisto eri viranomaisilta. Mikäli henkilö antaa luvan, voidaan tutkimukseen haastatella hänen omaisiaan ja tuttaviaan. Tämän lisäksi henkilöä tutkitaan sairaalassa eri menetelmin.

– Lain mukaan mielentilatutkimus saa kestää enintään kaksi kuukautta, ja se aika siinä yleensä menee, kertoo ylilääkäri Hanna Putkonen.

Oman arvionsa antavat useat alansa ammattilaiset

Mielentilatutkimukseen osallistuvat kaikki ammattiryhmät. Esimerkiksi psykologi tekee psykologisia tutkimuksia, ja sosiaalityöntekijä tekee perusteellisen haastattelun. Lääkäri tekee diagnostisen arvion. Myös ihmisen fyysinen tila tutkitaan prosessin aikana.

Tämä jälkeen lääkäri kerää näistä kaikista noin 20-sivuisen lausunnon. Hän antaa oman arvionsa tutkitun ihmisen syyntakeisuudesta ja mahdollisen hoidon tarpeesta. Seuraavaksi tutkimus lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle arvioitavaksi.

– THL antaa vielä oman arvionsa syyntakeisuudesta ja määrää hoitoon, jos siihen on perusteet. Lopulta oikeus tekee päätöksensä itsenäisesti, mutta käyttää hyväkseen tätä materiaalia, Putkonen kertoo.

Suomessa on viisi sairaalaa sekä vankiterveydenhuolto, joissa tehdään mielentilatutkimuksia. Suomessa tehdään vuodessa noin sata mielentilatutkimusta.

Voiko mielentilatutkimuksessa huijata?

Mielentilatutkimus on siis hyvin kattava ja pitkä prosessi, jossa ihmisestä käydään läpi kaikki asiat. Mutta voiko tutkimuksessa antaa itsestään valheellisen kuvan siitä huolimatta?

– Oikeuspsykiatrian ammattilaiset tietävät tällaiset yritykset ja osaavat arvioida kaikki asiat näissä tutkimuksissa. Yleisempää on, että tutkittava esittää terveempää kuin on, sanoo ylilääkäri, oikeuspsykiatrian dosentti Hanna Putkonen.

Tutkittava haluaa antaa itsestään terveemmän kuvan, jotta hän saisi vankilatuomion. Tuolloin ihminen tietää, milloin hän vapautuu.

Sen sijaan jos tutkittava todetaan syyntakeettomaksi, hän on hoidossa niin kauan kuin siihen on tarvetta. Hoito voi kestää jopa vuosikymmeniä.

– Hoidon pituutta ei voi tietää etukäteen. Se voi kestää muutaman vuodenkin, mutta keskimäärin ne kestävät Suomessa useita vuosia. Hoidon täytyy kestää niin kauan, kun tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit täyttyvät, sanoo Putkonen.

Kolmoismurhaaja oli syyntakeeton

Imatran kolmoissurmaaja tuomittiin tiistaina Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa kolmesta murhasta. Hän on kuitenkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän mielentilatutkimuksen mukaan syyntakeeton, joten häntä ei tuomita vankilaan. Sen sijaan hänet passitetaan tahdosta riippumattomaan hoitoon Vanhan Vaasan sairaalaan.