Some-verkostot vievät rekrytointiyritysten leivästä aiempaa isomman siivun – "Trendi näkyy erityisesti it-puolella"

Useampi yritys hoitaa nykyään markkinoinnin ja mainonnan lisäksi myös rekrytoinnit itse.

Rekrytointipalvelu
Työpaikkahaastatttelu.
Sari Gustafsson / Lehtikuva

Headhunting eli suorahaku sopivien työntekijöiden löytämiseksi ilman, että työpaikka on laitettu julkisesti hakuun, on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Nyt kasvu on kuitenkin pysähtynyt, selviää rekrytointiin erikoistuneen Duunitorin (siirryt toiseen palveluun) selvityksestä.

Selvityksen mukaan työmarkkinoiden positiivinen vire ja valoisat rekrytointinäkymät eivät näytä heijastuvan headhunting-markkinaan. Viime vuonna Suomessa tehtiin suorahakutoimeksiantoja arvion mukaan 62 miljoonaan euron edestä. Verrattuna edellisvuoteen , jolloin kasvua tuli yli kymmenen prosenttia, markkina näyttää nyt polkevan paikoillaan.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Näyttää siltä, että markkina ei ole kasvanut, vaikka rekrytointimäärät ovat selkeästi kasvaneet ja talous piristynyt. Tulos näyttää melko poikkeukselliselta. Näyttää siltä, että suorahaulla tehtävien rekrytointien kokonaisarvo on ehkä nyt saavuttanut lakipisteen, toteaa Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm.

Some yhä tärkeämpi työkalu rekrytoinnissa

Suurin yksittäinen selitys kasvun pysähtymiselle on Grönholmin mukaan sosiaalinen media, joka on rynninyt perinteisten headhuntereiden rinnalle.

– Sosiaalisen median verkostoja käytetään aiempaa enemmän rekrytoinneissa. Sekä rekrytoijat, että ehdokkaat ovat aiempaa enemmän esillä. Puhutaan tällaisesta social sellingistä ja henkilöbrändäyksestä.

Rekrytointimarkkina myös monipuolistuu ja kysyntä yhä avoimemmille rekrytointiprosesseille on kasvanut.

– Erityisesti tällaisissa asiantuntija- sekä esimies- ja päällikköhauissa on ruvettu suosimaan julkisia ja avoimia rekrytointiprosesseja aiempaa enemmän, Grönholm sanoo.

Yhä useammassa yrityksessä on lisäksi ruvettu sisäistämään toimintoja. Moni yritys hoitaa jo mainonnan ja viestinnän itse – nyt myös rekrytoinnit.

– Trendi näkyy erityisesti it-puolella. Yritykset ovat palkanneet sisäisiä headhuntereita eli yritykset ovat suoraan yhteydessä huippuosaajaan ilman välikäsiä. Koska Suomi on pieni markkina, niin suorahakutoimistolla voi olla vaikeuksia erikoistua johonkin tiettyyn toimialaan. Kun yritykset etsivät huippuosaajia, niin silloin luotetaan siihen omaan sisäiseen toimintaan.

Rahalla on myös oma merkityksensä. Somen takia toimeksiantojen hintoja on jouduttu laskemaan, jotta kilpailussa pysytään mukana.

– Ei voida enää perustella miksi tällainen hiljaisen haun toimeksianto maksaisi jopa kymmeniä tuhansia euroja, sillä henkilötiedot ovat esimerkiksi helpommin löydettävissä. Suorahakuyritykset saattavat tehdä toimeksiantoja yhtä paljon kuin aiemmin tai jopa enemmän, mutta suorahausta on tullut edullisempaa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suorahaulla eli niin kutsutulla hiljaisella haulla täytetään tyypillisesti johdon ja muiden vaativien asiantuntijatehtävien työpaikkoja. Grönholm uskookin, että headhuntauksella on kysyntää jatkossakin

– Yksi iso syy tehdä perinteistä suorahakua on, että varsinkin pörssiyhtiöiden ylimpään johtoon keskittyviä hakuja ei voida tehdä julkisesti. Erityisesti jos ollaan vaihtamassa johtoa, eikä tietoa haluta markkinoille, huomauttaa Grönholm.