Koe uusi yle.fi

Tarpeeksi hullua, vaarallista ja rankkaa – "Tää laji sopii just suomalaisille"

Miljoonat ihmiset ympäri maailman ryömivät mudassa, ottavat sähköiskuja ja pahimmillaan kisa on johtanut kuolemaan. Esteratajuoksun jälkeen juhlitaan ja pidetään hauskaa.

ilmiöt
Strong Viking Kisa Saksassa Laura Peippo.
Laura Peippo rakastui esteratajuoksuun heti.Laura Peipon kotiarkisto

Hullut. Suomalaiset hullut ovat rakastuneet mutajuoksuun. Sitä kuinka keho laitetaan äärirajoille ja saadaan usko omiin voimiinsa. Fyysisesti ja psyykkisesti rankan suorituksen jälkeen tuntuu hyvältä. Voittajalta. Esteratajuoksutapahtumista voi hakea omia rajojaan mutta myös pitää hauskaa.

Lajiin täysin hurahtaneen, Levillä asuvan 26-vuotiaan yrittäjä Laura Peipon puhe nousee välillä paatoksen tasolla. Niin täpinöissään hän on rakastamastaan lajista, esteratajuoksusta. Suomessa laji on seitsemässä vuodessa kasvanut valtavasti ja tapahtumia tulee koko ajan lisää. Peippo rakastui itse lajiin niin paljon, että päätti järjestää oman esteratajuoksukilpailun pohjoiseen. Hän on myös perustanut lajin suomalaisen yhdistyksen ja kiertänyt itse useissa kisoissa eri puolilla maailmaa.

Peippo kuvaa itseään blogissaan: Olen tällainen elämän eläjä.

Viisi vuotta sitten Peipon elämässä tapahtui yksi monista käännekohdista. Vasta 21-vuotias Peippo oli ehtinyt kiertää maailmaa, tehdä töitä ja opiskella. Hän pääsi Leville keittiöpäälliköksi. Työnarkomaani- ja suorittajaluonne olivat ajaneet hänet kuitenkin solmuun ja väsymys johti burn outiin. Peippo irtisanoutui ja alkoi tavoitella unelmaansa työskennellä liikunta-alalla. Siitä alkoi uusi luku, joka on johtanut siihen, että Peippo on luonut pohjoiseen esteratajuoksutapahtuman, ostanut yrityksen ja laajentanut. Hengästyttävän ehtivässä Peipossa yhdistyvät suomalaiset piirteet: hulluus, se kuuluisa sisu ja sinnikkyys. Peipon mielestä esteratajuoksu sopii juuri suomalaisille.

– Jos miettii eukonkantoa tai suofutista, niin eihän siinä ole mitään järkeä. Tää laji sopii just suomalaisille. Ne on tosi valmiita heittäytymään, Peippo sanoo.

Maailmalla valtavan suosittu laji kerää vuosittain miljoonia ihmisiä ryömimään mudassa, ottamaan sähköiskuja ja juoksemaan pystyseinän päälle. Siis rääkkäämään itseään. Suomessa järjestetty ensimmäinen esteratajuoksutapahtuma oli ExtremeRun vuonna 2010. Nyt seitsemän vuoden jälkeen tapahtumia on tullut kymmeniä lisää, osa isoja ja osa pieniä. Voi siis sanoa, että suomalaisetkin ovat hurahtaneet mutajuoksuun. Niin kävi myös Peipolle nelisen vuotta sitten.

Laura Peippo Saksan Strong Vikingissa
Strong Viking

Eka kerta koukutti

– Vitsi tää on niin siistiä!

Peippo kertoo reissuistaan ja kisoistaan eri puolilla maailmaa, missä on laittanut itsensä tiukille, ollut vähällä luovuttaa mutta muiden tsemppauksesta jatkanut matkaa. Hän on juossut 20 kilometrin ja 40 esteen radan raskaana, tarponut lantiota myöten mailin matkan mudassa ja tullut maaliin onnenkyynelissä.

Esteratajuoksu eli obstacle racing (OCR) havittelee olympialajiksi. USA:ssa eri esteratajuoksutapahtumissa vuonna 2016 maalilinjan ylitti 5,5 miljoonaa ihmistä. Laji on mennyt suosiossaan ohi maratonjuoksun. Monet esteet ovat samanlaisia kuin mitä käytetään armeijan koulutuksessa ja siinä on haasteita niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Siksi se monia koukuttaakin.

– Maratonissa keskitytään omaan juoksusuoritukseen kun taas tässä lajissa monista esteistä ei edes pääse yksin läpi. Se on tiimityötä, Peippo sanoo.

Kiipeilyä, roikkumista, kantamista, uimista ja juoksemista. Ennen kaikkea itsensä ylittämistä.

– Aika vähän tulee elämässä tilanteita, että ryömitään jossakin. Mutta se on vaan niin siistiä, että pääsee ryömimään.

Esteratajuoksutapahtumat keräävät samanhenkisiä ihmisiä ja lajinluonteeseen kuuluu muiden auttaminen. Tuntemattomat ihmiset heittävät toisilleen ylävitosia. Radalla tulee usein vastaan yllätyksiä, uusia esteitä kehitetään koko ajan ja joskus radalla myös pelottaa. Jos pelkää vettä tai korkeita paikkoja, saa itsensä tsempata juoksemaan korkean seinän päälle tai roikkumaan renkaissa monen metrin korkeudessa. Vesi kuuluu esteratakisoihin ja se, että kengät ja vaatteet kastuvat mutta matka jatkuu.

Laura Peippo Mikes Gym Marbella-treenipaikassa.
Laura Peipon kotiarkisto

Useissa kilpailuissa kanssakisaajien auttaminen on kirjattu sääntöihin. Sääntönä voi olla esimerkiksi, että esteeltä ei saa poistua ennen kuin on auttanut edes yhtä. Kun kaikki ovat niin sanotusti samassa liemessä, syntyy yhteisöllisyys nopeasti. Laji on erittäin suosittu Saksassa, jossa yksi tapahtuma on monipäiväinen. Osallistujia on kymmeniä tuhansia, eivätkä kaikki ehdi juosta rataa yhden päivän aikana.

– Kun kävin ensimmäisessä esteratajuoksutapahtumassa, jäin heti koukkuun. Ekasta kerrasta, Peippo nauraa.

Esteratajuoksu ei ole mikään uusi juttu. Ensimmäisiä samantyyppisiä kilpailuja on ollut jo 30 vuotta sitten. Ensimmäisenä esteratakisana pidetään Britanniassa vuodesta 1987 järjestettyä Tough Guyta. Elämyksellinen laji herättää halun kokeilla enemmän ja pistää itsensä vielä tiukemmalle. Osa kisoista on rajumpia ja myös Suomessa järjestetään kilpailuja, missä juoksija saa sähköiskuja ja juoksee palavien tukkien yli. Pari vuotta sitten suomalaisia loukkaantui (siirryt toiseen palveluun) sähköesteessä. Vakavimmillaan kisasuoritus on johtanut kuolemaan.

Laura Peippo Oslon Tough Viking-kilpailussa 2016.
Tough Viking

"Sä oot ihan hullu"

Kisaajia on kuollut sydänkohtaukseen, lämpöhalvaukseen ja hukkunut. Kuolemantapaukset ovat kuitenkin harvinaisia eikä niitä ole ollut Suomessa järjestetyissä kisoissa. Tapaturmia sattuu nilkan- ja polvennyrjähdyksistä haavoihin ja mustelmiin. Itsekin kisoja Levillä järjestävä Laura Peippo sanoo, että joka kisassa sattuu jotakin, kuten urheilussa aina.

Useissa kilpailuissa allekirjoitetaan vastuuvapaussopimus, jossa kisaaja hyväksyy tosiasian, että kisan aikana hän saattaa kuolla.

Esteratajuoksussa suurimpana tavoitteena on voittaa itsensä. Siksi ajalla ei aina välttämättä ole merkitystä. Esimerkiksi Levin Arctic Challengessa ei mitata aikaa. Aika otetaan vain, jotta tiedetään että kaikki kilpailijat ovat tulleet maalin eivätkä ole eksyneet tai jääneet välille. Arctic Challengeen ei myöskään voi osallistua yksin, vaan vähintään kahden hengen joukkueena.

– Ihmiset oppivat tunnistamaan omia jaksamisen rajojaan ja keskittyvät enemmän esteeseen. Ei ole tärkeintä, että tulet ekana maaliin vaan että tulet maaliin, Peippo sanoo.

Pitäisikö kantaa koko matka tätä pölliä?

Laura Peippo

Levin kisoissa oman haasteensa tuo tunturi. Nousut ovat rankkoja jo itsessään. Sen lisäksi kisoilla on oma tunnusmerkki, jonka Peippo keksi sattumalta. Hän halusi keksiä kilpailuun jotakin erilaista ja uniikkia ja näki kuntosalin lattialla jakkarana olleen puupöllin.

– Sanoin vitsinä, että pitäisikö kantaa koko matka tätä pölliä? Mulle sanottiin, että sä oot ihan hullu ja mä ajattelin että se on se juttu. Päätin, että siitä tulee kisanumero. Ei numeroita rintaan vaan pölli, Peippo nauraa.

Levillä siis sinkoillaan 5-15 kiloa painavien pöllien kanssa. Pöllit jaetaan sattumanvaraisesti ja aina yksi kahden henkilön kannettavaksi. Yhtään pölliä ei Peipon mukaan ole jäänyt matkan varrelle, vaan kaikki on tuotu maaliin saakka. Tosin kisapaikalle kaikki pöllit eivät päädy, vaan ihmiset haluavat muistoksi kipua ja tuskaa aiheuttaneen matkakumppaninsa.

– Siitä tulee niin rakas reissulla, että niistä ei haluta luopua. Joku on naulannut pöllin saunanseinään tai tehnyt siitä kukkaruukun. Viime kesänä yli 300 pölliä lähti ihmisten matkaan, Peippo sanoo.

Arctic Challengen maaliintulo
Boss lady Laura Peippo heittää ylävitoset Levin Arctic Challengessa kisaajalle.Arctig Challenge

Peipon mielestä esteratajuoksutapahtuma tarjoaa nykyihmiselle palan menneisyyttä. Keho ei ole muuttunut niin paljon kuin ympäristö ja työskentelytavat. Enää ihmisen ei tarvitse metsästää ruokaansa päivittäin ja selviytyä.

– Yleensä kaikista siisteimmät asiat tapahtuu elämässä kun pelottaa tai on väsynyt ja venynyt ihan äärirajoille. Eivät kaikki osallistujat ole urheilijoita. On ihmisiä, jotka eivät ole urheilleet koko elämässään ja ovat päättäneet lähteä kokeilemaan rajojaan. Adrenaliini, mikä siitä tulee, saa leijumaan muutaman päivän kisan jälkeen.

Kisaaja katsoo mua, että hei Peippo kato mä tein sen.

Laura Peippo

Viimeinen osuus Levin juoksussa uidaan ja Peippo on maaliviivalla vastaanottamassa ihmisiä. Monet ovat treenanneet tapahtumaa varten koko vuoden. Osa on kuntoutunut vakavan onnettomuuden jälkeen ja asettanut tavoitteekseen osallistua juoksuun.

– Itketään onnesta, halataan ja heitetään ylävitoset. Ihmiset ovat antaneet itsestään kaiken ja kisaaja katsoo mua, että hei Peippo kato mä tein sen. Niitä hetkiä ei saa mihinkään videoon, tarinaan tai kuvaan.

Nälkä kasvaa syödessä. Levillä järjestetään kevättalvella viides Arctic Challenge ja joka tapahtumalta peli hieman kovenee. Peippo uskookin, että jatkossa eri luokat tulevat yleistymään ja erottumaan enemmän. Hupiluokassa tarjotaan kevyempi versio radasta ja rankempaa rämpimistä haluaville omansa. Huumori on tärkeä osa kilpailua ja tietysti myös jatkobileet. Pioneerityötä lajin parissa Suomessa tehnyt ExtremeRun vetää vuosittain eri puolille Suomea lähes 10 000 juoksijaa ja on yksi Suomen suurimmista juoksutapahtumista. Suurella osalla juoksijoista on naamio- tai tiimiasu päällä.

Juostaan ja pidetään hauskaa

– Suomi on täynnä sohvaperunoita niin kuin minä. Pitäisi lähteä liikkumaan mutta sen pitäisi olla hauskaa.

Yrittäjä ja radiojuontaja Jaajo Linnonmaa osallistui toimittajan roolissa vuonna 2009 Saksassa järjestettävään Strongman Run -tapahtumaan ja vaikuttui heti. 20 kilometrin matka ja 30 estettä läpäissyt Linnonmaa näki lajissa potentiaalia ja halusi tarjota suomalaisille saman kokemuksen minkä itsekin sai. Liikkua ja pitää hauskaa sekä ylittää itsensä. Tuosta fiiliksestä sai alkunsa Linnonmaan ystävänsä kanssa perustama ExtremeRun-tapahtuma, joka järjestetään jo 23. kertaa. ExtremeRunissa on mahdollisuus osallistua hupiluokkaan ja kilpasarjaan. Tapahtuma toimii niin yritysten virkistyspäivänä kuin polttariporukoiden hauskanpitona.

– Juoksun jälkeen ei vain lähdetä mitali kaulassa kotiin vaan kisaaja saa makkaran kouraan. Jos kaloreita on palanut niin ne saa yhdellä suupalalla takaisin ja illalla on after run -bileet, mutta aamulla on aivan varmasti muutkin paikat kipeä kuin pää, Linnonmaa lupaa.

ExtremeRun
ExtremeRunissa pidetään hauskaa ja moni pukeutuu naamiaisasuun.ExtremeRun

ExtremeRunin hupisarjassa saa valita itse, kuinka paljon rataa kiertää ja jos este tuntuu ylivoimaiselta, saa sen ohi kävellä. Työporukat voivat ottaa mittaa toisistaan ja Linnonmaa sanoo, että esimerkiksi kisaan osallistuneet poliisit ja palomiehet vertaavat tuloksiaan ja päivän päätteeksi katsotaan videokooste päivän ponnisteluista. Kymmenen metriset Goljatin portaat, autonromut, uimiset ja ryömimiset saavat ujot suomalaiset kannustamaan toisiaan. Linnonmaa sanoo, että tapahtumissa pyritään nimenomaan luomaan hyvää yhteishenkeä ja pitämään hauskaa.

– Paras palaute on kun ihmiset tulevat mitalit kaulassa kertomaan kuinka hauskaa oli. Mieleen on jäänyt myös pariskunta, joka halusi juosta koko radan käsikädessä, Linnonmaa sanoo.

Viime vuonna ExtremeRun järjestettiin ensimmäisen kerran myös lapsille. Esteet ovat samantyyppisiä, mutta rata on tehty lyhyemmäksi ja muokattu lapsille sopivaksi. Juoksuun voivat osallistua jopa alle 4-vuotiaat lapset.

– Pienimpien rata on 100 metriä ja puolivälissä on juomapiste. Maalissa laitetaan mitalit kaulaan ja otetaan kuva isovanhempien tai vanhempien kanssa. En tiedä sitä parempaa riemua, mikä lapsilla on.

Lasten ExtremeRun Vantaalla 2016.
Ensimmäiseen lasten ExtremeRuniin osallistui 750 lasta.ExtremeRun

Linnonmaa uskoo, että laji tulee kehittymään entisestään ja on myös tyytyväinen siihen, että erilaisia kilpailuja lajin parissa järjestetään Suomessa.

– Olen sitä mieltä, että kilpailu kääntyy aina kuluttajan eduksi. Olen iloinen että ihmiset haluavat näitä tapahtumia. Pitää muistaa panostaa sisältöön ja pitää huoli siitä, että ihmiset saavat rahoilleen vastinetta.

Lauantaina 9. syyskuuta Suomessa järjestetään kaksi esteratajuoksutapahtumaa. Helsingissä ja Peurungassa. Peurungassa on sunnuntaina oma juoksutapahtuma myös lapsille.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Urheilu

Tshekki tarjoili Leijonille syksyn ensimmäisen tappion - hattutemppusankari nosti kahden maalin takaa voittoon

PyeongChang 2018

Kummola ei näe KHL:n täyskäännöksessä mitään tolkkua: ”Kuulostaa ihan kiristykseltä”