Koe uusi yle.fi

Maitokaappien ovet säästävät energiaa, mutta miksi niitä ei ole joka kaupassa?

Kylmäkalusteiden ovittaminen maksaa itsensä takaisin nopeimmillaan parissa vuodessa. Kyse ei ole silti vain rahasta: samalla voi joutua miettimään esimerkiksi asiointimukavuutta ja näkkileivän pärjäämistä.

kylmälaitteet
Kalle Niskala / Yle
Leikkeleet ovat yhä valtaosassa paikoista ovettomissa tiloissa.

Kylmäkalusteiden merkitys ruokakaupan sähkölaskussa on suuri: pienen myymälän energiankulutuksesta ne voivat viedä jopa puolet. Avokalusteidenkin energiatehokkuus on parantunut viime vuosina, mutta suunta on silti viedä pakasteiden lisäksi muitakin tuotteita kansien ja ovien taakse.

Pakasteista valtaosa on jo kaikissa suurissa kauppaketjuissa kansien ja ovien takana. Muissa kylmäkalusteissa tilanne vaihtelee. Lidlin Suomen myymälöissä maitokaappeihin ovet on laitettu vuodesta 2013 alkaen. S-ryhmässä niin sanottujen pluskalusteiden kansittaminen etenee vauhdikkaammin pienissä myymälöissä. K-ryhmässä päätös on aina viime kädessä kauppiaan.

Vaikka säästöä syntyy, oviin liittyy myös käytännön ongelmia. Isoissa kaupoissa pelätään asioinnin vaikeutuvan, kun ruuhka-aikana asiakkaat rynnivät noukkimaan maitoja ovien takaa. Kannet myös heikentävät näkyvyyttä ja aukominen päästää kaappeihin lämpöä.

Ja kun avopakastimet eivät enää auta kuivattamaan kosteaa huoneilmaa, kuivatuotteet voivat jopa kostua vanhoissa myymälöissä, joiden ilmanvaihto on suunniteltu kannettomien kalusteiden mukaan.

Myyjä Anja Palm pakkaa kalaa Halpa-Hallin myymälässä Kokkolassa.
Myyjä Anja Palm pakkaa kalaa Halpa-Hallin myymälässä Kokkolassa.

Kokkolalaisen Halpa-Halli-ketjun kylmäkalusteista on kaikkiaan ovitettu noin kolmasosa, pakasteissa osuus on suurempi. Kokkolan myymälän laajennuksessa valtaosa pakasteista ja muusta kylmää tarvitsevasta siirtyy ovien taakse.

Varatoimitusjohtaja Ari Isohella sanoo, että energiankulutuksessa ovittaminen näkyy selvästi:

– Pluskalusteissa kulutus tippuu jopa kolmasosaan tai allekin. Pakkasessa ero on vielä hurjempi: kulutus tippuu kymmenesosaan, kun on kansi päällä.

Kymmentä pakastinmetriä kohti säästöä kertyy Isohellan mukaan 1200 euroa vuodessa. Kylmäkaapeissa säästö jää 500 euroon kymmenellä metrillä. Esimerkiksi 70 metriä kylmätilaa tuo vuodessa parinkymmenen tuhannen euron säästön.

Kannelliset pakastimet maksavat itsensä näillä laskemilla takaisin parissa, kolmessa vuodessa. Muissa kalusteissa aikaa menee kauemmin. Kun ottaa huomioon kalusteiden pitkään käyttöiän, Isohella laskee pelkästään Kokkolan myymälän säästävän satoja tuhansia euroja sähkönkulutuksessa kylmäkalusteiden koko elinkaaren aikana.

Pienessä myymälässä kylmäkalusteet voivat muodostaa jopa 50 prosenttia energiankulutuksesta, Citymarketeissa 30 prosenttia

Talotekniikkapäällikkö Jari Suuronen, Kesko

Kyse on myös määrästä: pluskalusteiden kuten maitokaappien tarve on kasvanut valtavasti. Isohella arvioi, että tilaa tarvitaan jopa kolmannes lisää, jotta koko valikoima saadaan mahtumaan. Kokkolan myymälässä kylmää on noin 150 metrin verran.

Lisäsäästöä tulee siitäkin, ettei pakastinaltaita tarvitse sulattaa läheskään niin usein kuin avopakastimien aikana. Isohella sanookin, että muutos tuo säästöä kaupalle ja ympäristölle ja mukavuutta asiakkaalle.

– Kyllä siinä kaikki voittavat.

Aivan kaikkea ei kuitenkaan voida ovittaa. Isohella myöntää käytännön ongelmat: tuotteita voi esimerkiksi olla vaikeampi nähdä ovien takaa. Jatkuva aukominen taas päästää lämpöä kaappiin ja kylmäketju voi horjua. Iso mutta on vanhojen kiinteistöjen ilmanvaihto. Uusissa kiinteistöissä ovitus on helppo toteuttaa, koska ilmanvaihto voidaan suunnitella sen mukaan. Sen sijaan vanhoissa rakennuksissa huoneilman kosteus muuttuu.

Ruokapusseja kaupan pakastealtaassa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

K-ryhmä on sitoutunut kaupan alan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan vuoteen 2025 asti. Sen mukaan K-ryhmä vähentää energiankulutustaan 7,5 prosenttia eli 79 gigawattituntia. Kylmälaitteiden kannet ja ovet ovat yksi merkittävimmistä säästömahdollisuuksista.

– Pienessä myymälässä kylmäkalusteet voivat muodostaa jopa 50 prosenttia energiankulutuksesta, Citymarketeissa 30 prosenttia, laskee talotekniikkapäällikkö Jari Suuronen Keskon päivittäistavarakaupasta.

Keskon myymälöissä pakastimia on kansitettu pian kymmenen vuoden ajan. Aiemmin avopakastimet peitettiin yöksi. Ajatuksena oli tuolloin, että asiakas ostaa tuotteen todennäköisemmin, kun sen saadakseen ei tarvitse avata kantta.

Pakkasessa ero on vielä hurjempi: kulutus tippuu kymmenesosaan, kun on kansi päällä

Varatoimitusjohtaja Ari Isohella, Halpa-Halli

Nykyään pakastekalusteet varustetaan kansilla ja ovilla, ja plussakalusteidenkin ovitus lisääntyy. Viime kädessä kauppias päättää, millainen hänen myymälänsä on. Ketjun rooliksi jää ohjaus:

– Viemme asiaa eteenpäin valistuksella ja tuomalla eurot esiin, sanoo Suuronen.

Niinpä vaihtelua löytyy: joissain myymälöissä leikkeleetkin ovat ovien takana, osassa ei maitokaappikaan.

Laskelmien mukaan ovittaminen tuo vuodessa 2-6 megawattitunnin säästön metriä kohti. Jos myöhemmin asennettu ovi maksaa tuhat euroa metriltä, investointi maksaa itsensä takaisin kahdessa, kolmessa vuodessa, Suuronen laskee.

Oman mausteensa tuo viime vuonna tehty kauppa, jossa Kesko osti Suomen Lähikaupan eli K-kaupoiksi muuntuneet Siwat ja Valintatalot. Noissa myymälöissä työ on vasta alussa.

Hiilidioksidi tekee tuloaan

Pakastimien ja pluskalusteiden ovittamisella on vaikutuksia myös huoneilman kosteuteen. Altaiden huurtuminen voidaan estää, mutta vanhojen rakennusten myymälässä huoneilman kosteus voi nousta niin, että kuivatuotteet, kuten näkkileivät, pehmenevät.

Tämä johtuu siitä, että avopakastimet kuivattivat vaikkapa loppukesän kosteaa ilmaa. Tuo vaikutus poistuu, kun altaat kansitetaan. Aivan täysin kansittaminen ei vanhoissa tiloissa olekaan mahdollista ilman muutoksia, muistuttaa talotekniikkapäällikkö Jari Suuronen Keskolta.

Uudisrakentamisessa taas tilaa varataan niin sanotulle kylmäpatterille, mutta se vie osan ovittamisen säästöstä.

K-ryhmän vuoden 2012 jälkeen rakentuneiden myymälöiden kylmälaitteet ovat hiilidioksidipohjaisia, joten niitä vuonna 2020 tuleva R-404A –aineen käyttörajoitus ei haittaa. R-404A on teollisuuskaasu, jota on käytetty laajasti esimerkiksi kauppojen kylmälaitteissa. Sen käyttöä rajoitetaan, koska kaasun GWP-arvo (Global Warming Potential) on korkea eli sen katsotaan vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen.

Suuronen sanoo, että vaikka hiilidioksidilaitteet ovat hieman kalliimpia, niiden hukkalämmön saa talteen helpommin, joten hyötysuhde on parempi. Myös asennukseen löytyy Suomesta nyt enemmän asiantuntemusta kuin siirtymän alkuvaiheessa.

Kannet yleisempiä pienissä myymälöissä

S-ryhmässä pakasteet ovat jo valtaosin kansien takana. Kun mukaan lasketaan myös niin sanotut pluskalusteet, kansitettujen osuus kokonaisuudesta on vajaa puolet.

S-marketeissa ja pienmyymälöissä eli Saleissa ja Alepoissa kylmäkalusteiden ovellisuus on yleisempää kuin suurissa Prismoissa. Mitään myymäläketjua ei ole kuitenkaan rajattu ovituksen ulkopuolelle, sanoo SOK:n vähittäiskaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen. Ruokakauppoja ketjulla on 900.

Lyytikäisen laskelmissa ovelliset kalusteet maksavat itsensä takaisin uusissa myymälöissä muutamassa vuodessa. Vanhojen kalusteiden ovitus taas toisi panostuksen takaisin vasta 10 vuodessa.

Pakastealtaita päivittäistavarakaupassa
Sini Ojanperä / Yle

Arkisetkin asiat painavat, etenkin isoissa myymälöissä:

– Kun on paljon asiakkaita pyrkimässä maitokaapille samaan aikaan, tilanne voi olla sujuvuuden kannalta haasteellinen, sillä ovet hidastavat, sanoo Lyytikäinen.

S-ryhmä pyrkiikin hakemaan energiansäästöä myös muilla tavoin: muutaman viime vuoden ajan kylmäkalusteissa on siirrytty hiilidioksidia tai propaania käyttävään tekniikkaan, joka on myös energiatehokkaampaa. Sen osuus on nyt noin 15 prosenttia. Nämä aineet säästävät myös energiaa.

Kun on paljon asiakkaita pyrkimässä maitokaapille samaan aikaan, tilanne voi olla sujuvuuden kannalta haasteellinen

SOK:n vähittäiskaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen

K-ryhmässä siis vuoden 2012 jälkeen rakennetuissa myymälöissä käytetään hiilidioksidia. Halpa-Hallissa vanhasta tekniikasta luovutaan sitä mukaa kun laitteet tulevat käyttöikänsä päähän.

SOK:n Lyytikäinen muistuttaa myös, että tekniikan kehittyminen sataa sekin energiansäästön laariin: avokalusteiden energiatehokkuus on parantunut aivan viime vuosina jopa 30 prosenttia uuden ilmaverhon ansiosta. Toisaalta kylmäkalusteiden ohessa toinen merkittävä säästökohde on valaistus.

Tällä vuosikymmenellä neliöihin suhteutettu energiankäyttö on tehostunut S-ryhmässä 30 prosenttia, ja yhtiö on sitoutunut tehostamaan sitä toiset 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ensi vuoden loppuun mennessä laaditaankin yksilölliset energiansäästötavoitteet kaikille myymälöille. Samalla tehdään aikataulut toimenpiteistä, joita tavoitteeseen pääsy edellyttää. Noissa toimenpiteissä voidaan sitten tarttua valaistukseen, kylmäkalusteisiin tai muuhun tekniikkaan.

Lidlin maitokaappeihin ovet vuonna 2013

Lidlillä on Suomessa 165 myymälää, ensimmäiset avattiin 15 vuotta sitten. Pakastealtaat on olleet kannellisia alusta asti, maitokalusteisiin ovet tulivat vuonna 2013.

Energiahallintapäällikkö Simo Siitonen luonnehtii merkittäväksi säästöä, joka saadaan myymälöiden ja kahden jakelukeskuksen kylmäkalusteiden laitevalinnoilla. Viime vuonna Lidl sai energiatehokkuuden ISO 50001 –sertifikaatin. Sen säilyttäminen vaatii jatkuvaa energiankäytön arviointia ja työtä, mistä pakastealtaiden ja kylmäkaappien kannet ja ovet ovat osa, muistuttaa Siitonen.

Remonttien yhteydessä kylmäkalusteet tarkastetaan ja vaihdetaan tarvittaessa energiatehokkaammiksi. Uusien myymälöiden kalusteissa käytetään kylmäaineena propaania. Myös vanhoihin myymälöihin tulevat uusitut kylmäkalusteet toimivat propaanilla.