Hallituksen tavoitteena 250 000 sähköautoa – Berner Ylelle: Näillä toimilla saadaan 4 300 kappaletta

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) myöntää, että päästövähennystoimiin ohjataan liian vähän rahaa.

autot
Anne Berner
Anne BernerEmmi Korhonen / Lehtikuva

Parlamentaarinen liikennetyöryhmä julkisti tänään keskiviikkona kovasti odotetun väliraporttinsa liikenteen päästövähennyksistä. Työryhmän tehtävänä oli linjata konkreettiset keinot, joilla Suomi puolittaa liikenteen päästöt vuosien 2005–2030 välillä.

Raportti pullahti ulos juuri budjettiriihen alla, kaksi viikkoa aikataulustaan myöhässä. Työryhmässä on ollut kiistaa päästövähennysten keinoista.

Poliittisen väännön seurauksena väliraportti typistyi alkuperäisestä yli 30 sivun dokumentista kolmeksi A4:ksi. Lopputulos on torso, josta on heivattu ulos esimerkiksi selväsanaiset viittaukset autoilun verotukseen, kuten polttoaineveron nostamiseen.

Perussuomalaiset jätti polttoaineveron nostoaikeiden varalta väliraporttiin eriävän mielipiteen (siirryt toiseen palveluun). Myös esimerkiksi SDP:tä on kalvanut mahdollisen veronkiristyksen vaikutus pienituloisiin.

Myös keskustan hallituskumppani kokoomus on vastustanut työryhmässä tarkkoja euromääräisiä tai prosentuaalisia kannanottoja autoilun verotukseen. Lopullisessa väliraportissa luvataan oikeastaan vain selvittää, voidaanko ajoneuvoveron päästöohjausta tehostaa.

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) olisi varmasti mielellään marssinut hallituksen budjettiriiheen mukanaan parlamentaarisen ryhmän tuki autoilun veromuutoksille?

– Tarkoitus ei ole ollut ensisijaisesti hakea veroratkaisuja tässä vaiheessa. Liikenteen verotukseen, liikenteen rahoitukseen sekä väylä- ja infrainvestointeihin olemme sitoutuneet (ottamaan kantaa) helmikuussa, Berner sanoo Ylelle puhelinhaastattelussa.

Helmikuussa julkaistavassa loppuraportissa työryhmän on määrä linjata muun muassa liikenteen automaatiota, digitaalisia palveluita sekä väylärahoja.

Syynä raportin laimeuteen onkin osaltaan se, että puolueryhmät eivät tahdo sitoa käsiään verokysymyksissä ennen kuin liikenteen uudistusten kokonaisuus on selvillä.

Sähköautotavoitteet vielä kaukana

Väliraportin konkreettisin anti liittyy sähkö- ja biokaasuautoilun tukemiseen. Hallituksen ja eduskunnan aiemmin hyväksymä tavoite on saada Suomen teille 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä.

Viime marraskuussa Berner arvioi, että tavoitteen saavuttaminen vaatisi 25 miljoonan euron tukea vuodessa, eli 100 miljoonaa euroa neljässä vuodessa. Jo viime kevään kehysriihessä tästä summasta tulivat kuitenkin kilpailemaan myös uusiutuvan energian tuet ja puurakentaminen.

Nyt julkaistussa väliraportissa liikenteen päästövähennystoimiin osoitetaan enää 16 miljoonaa euroa vuodessa, eli yhteensä 64 miljoonaa euroa 2018–2021. Vertailun vuoksi: Tieliikenteen verotuksella kerättiin viime vuonna yli kahdeksan miljardia euroa.

Kuvaavaa on, että työryhmä valittaa itsekin liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun), että rahaa on liian vähän.

– Nyt on ollut tyytyminen siihen rahoitusmäärään, mitä kehysriihessä sovittiin ja sekin on pitänyt jakaa liikenteen, uusiutuvan energian ja puurakentamisen välillä. Kyllä ehdottomasti liikenteen osuuden tulisi olla suurempi tulevaisuudessa, Berner sanoo.

Työryhmä ohjaisi täyssähköautojen hankintatukeen ja bensamoottorien muuttamiseen bioetanoli- tai biokaasukäyttöisiksi yhteensä kuusi miljoonaa euroa vuodessa.

Berner kertoo, että vuosina 2018–2021 tuen avulla saataisiin liikenteeseen yhteensä noin 4 300 uutta täyssähköautoa. Bioetanolia käyttävien flexfuel-autojen määrä nousisi konvertointituen myötä arviolta 3 750:llä vuodessa. Kaasuautoiksi muunnettaisiin puolestaan noin 250 autoa vuodessa.

Berner myöntää, että vähäpäästöisten autojen yleistyminen etenee turhan hitaasti.

– Ei se tietysti absoluuttisena summana ole riittävä. Tällä me toivomme, että sähköautomarkkinoille ja konvertointiin tulisi kipinää. Totta kai katsomme myös, tarvitaanko lyhyellä tähtäimellä lisää toimenpiteitä.

Päästövähennysten määrä auki

Työryhmän vaikeus saada jämäköitä linjauksia aikaiseksi johtuu myös siitä, että tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta on erittäin vaativa: Suomi on, muiden maiden tavoin, korviaan myöten riippuvainen fossiilisesta raakaöljystä.

Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen ilmastopäästöistä. Päästövähennyksiä tarvittaisiin 3,6 miljoonan tonnin edestä.

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) ei osannut Ylen haastattelussa arvioida, kuinka paljon päästöt vähenevät parlamentaarisen työryhmän esityksillä.

– On ollut erittäin vaikeaa löytää keinoja, joilla pystytään laskemaan vaikuttavuutta. Siksi olemme sopineet tarkistuspisteistä, jolloin toimenpiteisiin voidaan tehdä tarvittavia muutoksia ja arvioida uusien toimien tarvetta. [...] Mutta vielä en osaa sanoa vielä, kuinka paljon juuri näillä toimenpiteillä saadaan aikaiseksi, Berner sanoo.

Uudistuvan liikenteen professori Heikki Liimatainen arvioi Ylelle, että väliraportissa esitellyillä toimenpiteillä päästään vuoden 2030 päästövähennystavoitteen puoliväliin.

Suurin osa liikenteen päästövähennyksistä, noin kaksi miljoonaa tonnia, hoidetaan uusiutuvien biopolttoaineiden avulla. Hallitus ja eduskunta ovat linjanneet tämän jo aiemmin (siirryt toiseen palveluun). Käytännössä temppu tehdään kiristämällä niin sanottua jakeluvelvoitetta.

Vuonna 2030 polttoaineen jakelijoiden pitää sekoittaa menoveteen 30 prosenttia uusiutuvaa polttoainetta. Nykyisin sekoitussuhde on noin 13,5 prosenttia. Biopolttoaineiden valmistamisen on ennakoitu tarvitsevan mittavia investointitukia, mikäli laitokset halutaan Suomeen.

Bernerin mukaan työryhmä ei ole käsitellyt biojalostamojen investointitukia, vaan ne ovat energiaministerinä toimivan kollegan, Kimmo Tiilikaisen (kesk.) peukalon alla.