Niinistö varoitti mustan hiilen vaaroista ja kertoi Trumpin lähtevän päästötalkoisiin – ympäristötutkijat hämmentyivät

Yhdysvallat ottaa presidentti Niinistön mukaan tavoitteeksi mustan hiilen päästöjen puolittamisen. Mikään Trumpin hallinnon toimissa ei näytä tukevan tavoitetta.

arktinen alue
Mielenosoittajat ympäröivät Shellin porauslauttaa toukokuussa 2015 Seattlen edustalla.
Mielenosoittajat ympäröivät Shellin porauslauttaa toukokuussa 2015 Seattlen edustalla vastustaakseen öljy-yhtiön aikeita porata arktisella merialueella.Mills McKnight/ EPA

Arktisen alueen kannalta erityisen tuhoisan mustan hiilen vähentämiskeinoja on mietitty pitkään Arktisessa neuvostossa. Päästötalkoiden ytimessä on suomalainen Mikael Hilden ja hän on puolittamisuutisesta hieman ällikällä lyöty.

– En ole ollut tietoinen päätöksestä, Hilden toteaa. Hilden on Suomen ympäristökeskuksen johtaja, joka johtaa myös mustan hiilen ongelmia ratkovaa Arktisen neuvoston työryhmää. Siinä on asiantuntijajäseniä Yhdysvaltain lisäksi kaikista neuvoston jäsenmaista. Hilden kuulisi mieluusti lisää suurvallan aikeista.

– Kysymys on siitä, onko päätös periaatteellinen julistus vai onko asiasta tehty hallituksen päätös. Ja mikä on se lähtötaso, josta puolitetaan ja mihin mennessä.

Hyvänä Hilden uutista tietysti pitää, kuten myös yhtä lailla yllättynyt ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta. Korhola uskaltaa arvioida, että kyse ei voi olla presidentti Donald Trumpin spontaanista lohkaisusta.

– Ei tällaista voi ihan tuosta vain lohkaista, varmaankin siellä on taustalla suunnitelma tämän toteuttamiseen.

Trumpin aiempien puheiden valossa professorin on kuitenkin hankala arvioida, millainen se suunnitelma voisi olla.

– Yhdysvallat tulee lisäämään öljynporausta merialueilla, uusia esiintymiä otetaan käyttöön ja energiantuotannossa lisätään hiilivoimaa ja muitakin fossiilisia polttoaineita. On aikamoinen haaste yhdistää tämä siihen, että nokipäästöt puolitetaan, Korhola toteaa. Mustaa hiiltä pääsee ilmaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä, dieselmoottoreista, metsäpaloista ja esimerkiksi saunoista.

Huippuvuoret.
Frederik Ljone Holst / EPA

"Kaikki ei ole Trumpista kiinni"

Mustan hiilen eli noen vähentämispaineesta on puhuttu Arktisessa neuvostossa myös Yhdysvaltain puheenjohtajuuskaudella ja siellä on Korholan mukaan tausta puolittamisilmoitukselle. Toukokuussa puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta perinyt Suomi ilmoitti ilmastonmuutoksen torjunnan kaikkein tärkeimmäksi puheenjohtajuustavoitteekseen.

Nokipäästöjen vähentämistä on vaadittu siis jo ennen kuin presidentti Sauli Niinistö otti asian puheeksi Valkoisessa talossa. Niinistö nosti asian kuitenkin aivan uudelle tasolle, kiittää Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova.

– Asiantuntijat ja virkamiehet ovat tehneet pohjatyön, mutta heillä ei ole pääsyä ylimmän päätöksenteon kammareihin. Se todella auttaa, että tasavallan presidentti omissa henkilökohtaisissa keskusteluissaan Trumpin ja Putinin kanssa on ottanut tämän esiin. Sitä on vaikea väheksyä.

Niinistö kertoi saaneensa tiedon Yhdysvaltain nokipäästöjen puolittamisaikeista Trumpin turvallisuuspoliittiselta neuvonantajalta H.R. McMasterilta. Koivurova kehottaa seuraamaan tarkasti, mitä ilmoituksesta seuraa.

– Pitää seurata mitä oikeasti tapahtuu öljykentillä, mitä polttoainetta käytetään kuljetuksiin pohjoisella alueilla, Koivurova toteaa. Arktisen alueen ihmiset ovat riippuvaisia sähköä tuottavista dieselgeneraattoreistaan ja raskaalla polttoöljyllä kulkevista laivoista. Koivurova tunnustaa olevansa hieman skeptinen sen suhteen, että esimerkiksi öljyriippuvaisessa Alaskassa nokipäästöt puolitettaisiin.

– Mikään Trumpin puheissa ei ole viitannut siihen, että päästöt puolittuisivat, mutta toisaalta kaikki ei ole Trumpista kiinni. Siellä on paljon säädöksiä, joita ei ole tuhottu eikä niitä todennäköisesti voida Trumpin hallinnon toimesta tuhota ja ne elävät omaa elämäänsä.

Öljy- ja kaasukenttä auringonlaskussa.
Novy Urengoyn kaasukenttä on yksi Venäjän suurimmista. Alueelta nostetaan myös öljyä.EPA / Str

Venäjän ylijäämäkaasua palaa yötä päivää

Suomalaistoimittajia Washingtonissa tavatessaan presidentti Sauli Niinistö sanoi myös, että sekä Trump että presidentti Vladimir Putin ovat kolmen kuukauden kuluessa kääntyneet hyvin myönteisiksi nimenomaan mustan hiilen torjumiseen. Professori Atte Korhola sanoo, ettei ole idän suunnalta tällaista kuullut, mutta se ei välttämättä tarkoita mitään.

– En seuraa jokaista Putinin lausuntoa. Voi olla hyvinkin että hän on näin sanonut ja se olisi kyllä loistava juttu, Korhola toteaa hyväntuulisena. Hän on johtanut mustan hiilen vaikutuksia tutkinutta kansainvälistä tutkimusryhmää.

Venäjä on pahin nokipäästöjen aiheuttaja niin sanotun soihduttamisen vuoksi. Nokea syntyy kun kaasukentillä poltetaan ylijäämäkaasua, jota ei saada tuutattua putkeen ja energiakäyttöön.

– Venäjän osalta päästöjen vähentäminen on helpommin sanottu kuin tehty. Siellä tarvitaan kokonaan uutta infrastruktuuria, isompia kaasuputkia joita pitkin kaasu pystytään siirtämään kaasukentiltä muualle. Soihdutuksesta luopuminen ei tapahdu nopeasti.

Soihduttamisella hankkiudutaan eroon ylijäämäkaasusta muuallakin kuin Venäjällä tai Yhdysvalloissa, mutta arktisen alueen tuntumassa noki vaikuttaa erityisen haitallisesti.

– Kun noki laskeutuu valkoisille pinnoille, lumen ja jään päälle, se tummentaa pintoja ja auringon säteilyn takaisinheijastuminen vähenee. Säteilyä imeytyy enemmän itse pintaan, jolloin se sulaa, Korhola tiivistää dilemman.

– Grönlannin jää on paikka paikoin ihan tumma.

Mustan hiilen määrä on vähentynyt Pohjois-Amerikan arktisella alueella, sen sijaan Euraasian pohjoisosissa se Korholan mukaan kasvaa yhä nimenomaan Venäjän vuoksi.

– Venäjän satelliittikuvissa näkyy, miten liekit roihuavat kaasukentillä yötä päivää. Toivottavasti saadaan Venäjä mukaan talkoisiin, sillä kyllä olisi vaikutusta.