Ylilääkäri Imatran psykiatrisen osaston lakkautuksesta: Ihmisiä jäänyt hoidon ulkopuolelle

Psykiatriselle osastolle ei enää oteta potilaita yhtä herkästi kuin aiemmin.

mielenterveys
Etelä-Karjalan keskussairaalan psykiatrisen osaston sisäänkäynti.
Psykiatrian osastohoito on keskitetty Lappeenrantaan.Yle / Jaakko Mäntymaa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on laittanut mielenterveyspalvelunsa uuteen uskoon 2010-luvulla. Paljon kiitosta saaneiden uudistusten tarkoituksena on ollut koota palveluita yhdelle luukulle, karsia päällekkäisyyksiä ja helpottaa ihmisten avun saantia.

Osana uudistuksia palveluita on keskitetty Imatralta 40 kilometrin päässä sijaitsevaan Lappeenrannan keskussairaalaan. Näin on tapahtunut psykiatriselle osastohoidolle, joka lakkautettiin Imatran Honkaharjun sairaalassa viime vuonna.

– Tiedän, että se jätti joitakin aikaisemmin palvelua käyttäneitä potilaita sen ulkopuolelle, sanoo Imatran seudun mielenterveyspalveluista vastaava ylilääkäri Antti Henttonen. Hän kertoo, että kyseessä ovat yksittäiset ihmiset.

Asian voi Henttosen mukaan huomata siitä, että osa hoitoon hakeutuvista ihmisistä voi aiempaa huonommin.

– Jotkut ovat kipeämpiä, ennen kuin hoitoon tulo tapahtuu. Se näkyy varmasti Lappeenrannan osastoyksikössä, Henttonen arvelee.

Eksote: Hoidon saatavuus ei ole heikentynyt

Eksoten yhteiskunnallisen osallisuuden palvelujen johtaja Tiina Kirmanen ei ole kuullut Henttosen mainitsemista järjestelmän ulkopuolelle pudonneista potilaista.

– Jos näin on käynyt, pitää selvittää mistä on kyse. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että osastolle ei pääsisi, Kirmanen sanoo.

Eksoten palveluesimies Vesa Piikki kertoo niin ikään, että hänellä ei ole tiedossa ainuttakaan reklamaatiota, jonka syynä olisi Imatran laitoshoidon lakkauttaminen.

Etelä-Karjalan keskussairaalan psykiatrisen osaston sisäänkäynti.
Yle / Jaakko Mäntymaa

Tiina Kirmasen mukaan Imatran osastohoidon lakkauttaminen ei ole vaikuttanut hoitoon pääsyyn. Palvelun laatukin on parantunut.

– Ei se ainakaan hoidon saatavuutta ole heikentänyt. Keskussairaalassa hoitoon pääsee heti.

– Kun Imatralla oli psykiatrista osastohoitoa, vaativammat hoidot toteutettiin keskussairaalassa. Silloin saattoi käydä, että hoito alkoi yhdessä paikassa ja päättyi toisessa. Kyllä tämä mielestäni on parantanut hoidon laatua, Kirmanen kertoo.

Kirmasen mukaan palveluita on kehitettävä jatkuvasti. Etelä-Karjalassa ollaan hänen mielestään kuitenkin pitkällä moneen muuhun alueeseen verrattuna.

– Meillä pääsee yhdestä putkesta sisään hoidon piiriin. Siinä tämä järjestelmä poikkeaa monesta muusta alueesta, joissa on erilaisia sairaanhoidon ja sosiaalihuollon yksiköitä ja lähetteitä tarvitaan sinne ja tänne.

"Enää meille ei tulla umpihulluina"

Etelä-Karjalan keskussairaalassa on tällä hetkellä kaksi psykiatrista osastoa, joihin mahtuu yhteensä 27 potilasta. Osastojen ylilääkäri on Juha Kemppinen. Hän on ollut mukana laittamassa Etelä-Karjalan mielenterveyspalveluita uuteen uskoon.

Kemppisen mukaan osastohoitoon ei enää oteta yhtä herkästi kuin esimerkiksi Imatran psykiatriselle osastolle.

– Imatralla saattoi pakata laukkunsa ja mennä osastolle syyllä kuin syyllä sisään. Nykyjärjestelmässä se ei toimi. Voi kysyä, onko sille tarvettakaan, hän kertoo.

Vielä vuonna 2010 ennen uudistuksia Eksotella oli keskussairaalassa neljä psykiatrista osastoa ja yli tuplaten osastopaikkoja nykyiseen verrattuna.

Osastopaikkojen määrä on kuitenkin huono mittari palvelun laadulle. Kemppisen mukaan tilanne Etelä-Karjalassa on uudistusten myötä parantunut selvästi.

– Aiemmin potilaat tulivat raamit kaulassa sisään. Enää meille ei tulla umpihulluina. Nyt ongelmana ovat käytöshäiriöiset ihmiset, joilla ei ole vakavaa mielisairautta, Kemppinen sanoo.

Myös osastojen jonot on saatu purettua, Kemppinen sanoo.

– Silloin meillä oli neljä osastoa ylipaikoilla. Nyt on kaksi osastoa, jotka eivät ole ylipaikoilla.