Kylmä ja sateinen kesä piinasivat viljelypalstoja – rusakot varkaita suurempi riesa

Pääkaupunkiseudulla viljelypalstoille on jouduttu palkkaamaan vartijoita estämään varkauksia. Maaseutukaupungeissa rusakot ovat suurempi vaiva.

Puutarhapalsta
Kirsi Ongerin ja Eila Lyhdyn palstaa suojaa rusakkoverkko.
Kirsi Ongerin ja Eila Lyhdyn palstaa suojaa rusakkoverkko.Tenho Tornberg / Yle

Myös Jyväskylässä palstavarkaudet tiedetään, mutta ongelma ei ole niin paha kuin etelässä. Eikä tuhansia euroja maksavaa vartiointia ole ainakaan vielä järjestetty.

– Kyllä on varkauksia, näpistelyä ja ilkivaltaa silloin tällöin on esiintynyt, mutta ei kovin yleisesti. Tänään juttelin yhden rouvan kanssa ja hän sanoi, että oli neljä sipulia oli häneltä anastettu, kertoo maaseutuasiamies Vesa Nerg Jyväskylän kaupungilta.

Palstavarkaat menevät mieluummin syrjäisemmille paikoille.

Vesa Nerg

Muita varkausilmoituksia Nergille ei ole tullut ja hän pitääkin rusakoita suurempana riesana kuin kaksijalkaisia voroja.

Survo-Korpelan palstojen varkauksia ehkäisee vieressä kulkeva melkein ympäri vuorokauden vilkas kevyen liikenteen Rantaraitti.

– Palstavarkaat menevät mieluummin syrjäisemmille paikoille, jossa ei ole niin paljon ohikulkijoita.

Viljelypalstojen määrä on pudonnut Jyväskylässä yli tuhannesta 450:een.
Viljelypalstojen määrä on pudonnut Jyväskylässä yli tuhannesta 450:een.Tenho Tornberg / Yle

Vain vihreä ämpäri varastettu

Survo-Korpelassa viljelypalstaa pitävät Eila Lyhty ja Kirsti Onger ovat kuulleet satovarkaista.

– Meiltä ei ole varastettu ja viety mitään muuta kuin yksi vihreä ämpäri. Ne ovat nyt niin halpoja, että en tiedä onko siitä kukaan hyötynyt, ihmettelee Lyhty.

Yksi rusakonpoikanen oli piilossa kurpitsan alla.

Eila Lyhty

– Minulle tulee mieleen pääasiassa nämä rusakot, pitkäkyntiset, naurahtaa Onger ja lisää, että niitä vastaan palsta suojataan koko alueen kattavalla verkolla.

– Yksi rusakonpoikanen oli piilossa kurpitsan alla ja tekeytyi kuolleeksi. Otin rukkaset käteen nostaakseni kuolleen poikasen pois, mutta kun sain sen käsiini verkon alta, se pyyhkäisi melkoisella vauhdilla heinikkoon, kertoo Lyhty.

Jyväskylässä kesäpalstoja löytyy neljältä eri alueelta Survo-Korpelasta, Viitaniemestä, Keljonlahdelta ja Kirristä. Pitkäaikaspalstat sijaitsevat Sulkurannassa, Naattiassa ja Kilkitniemessä Säynätsalossa.

Kellaraiden väheneminen kaupungeissa on vähentänyt palstaviljelyä.
Kellaraiden väheneminen kaupungeissa on vähentänyt palstaviljelyä.Tenho Tornberg / Yle

Palstat vähentyneet puoleen

Survo-Korpelassa on yhteensä noin 170 vuokrapalstaa. Niistä nelisenkymmentä on nyt vapaana. Palstaviljelyn suosio on laskenut sitten 1970- ja 1980-lukujen vilkkaiden aikojen. Kaupungilla oli parhaimmillaan yli tuhat viljelypalstaa ja nyt palstoja on jäljellä enää noin 450. Vertailun vuoksi: Helsingissä viljelypalstojen vapautumista jonottaa satoja viljelystä innostuneita.

– Entisaikaan kaupunkiin tuli maalta ihmisiä ja heillä oli viljelytaito selkäytimessä. Paljasjalkaiset kaupunkilaiset eivät osaa viljellä. Työtähän tämä vaatii ja kunnon kylmävarastot. Uusissa taloissa ei enää ole kellareita, kertoo Vesa Nerg.

Peruna on jo kaivettu ja viety mummulan kellariin.

Kirsti Lyhty

Kuokkalan Puukuokassa asuvat Eila Lyhty ja Kirsti Onger ovat viljelleet läheisellä Survo-Korpelan palstalla papuja, perunoita, sipulia, punajuuria, salaattia, persiljaa, tilliä ja kurpitsoja.

Palstan pitäminen on tänä kesänä ollut sangen työlästä, kun vettä on tullut taivaalta runsaasti ja välillä on ollut kylmää. Tämä on edellyttänyt päivittäistä käyntiä pastalla.

– Peruna on jo kaivettu ja viety mummulan kellariin. Sipulit on nostettu ja niistä saatiin ihan kohtuullinen sato, iloitsee Lyhty.

Lisää palstaviljelystä:

Pakettiautolla paikalle ja marjat varkaiden matkaan – Helsingin viljelypalstojen satoa valvotaan nyt vapaaehtoisvoimin

Jos et hoida palstaasi, joku muu saa sen – sadat halukkaat kärkkyvät viljelytilaa Helsingissä