Sukeltajakursseille kova tunku – kriteerit ovat tiukat mutta vaatimukset niin kovat, että kaikki eivät silti pääse läpi

Pelastusopisto on pystynyt viime aikoina järjestämään vain yhden ammattilaisille suunnatun vesisukelluskurssin vuodessa.

pelastustoiminta
Miehiä altaassa
Vesisukelluskurssi alkaa altaassa, minkä jälkeen siirrytään avoveteen.Aleksi Taponen / Yle

Snorkkeli, räpylät ja uimamaski. Ihan heti ei uskoisi, että näillä välineillä koulutetaan tulevia vesipelastajia, joiden vastuulla on ihmishengen pelastaminen.

– Kaikki lähtee perusteista. Ulkoaltaassa haetaan omia rajoja ilman säiliötä eli yritetään löytää se kipupiste, mihin omat keuhkot riittävät, kertoo palomestari Simo Norema Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Perusvälinekokeessa lähdetään pinnalta ja viedään maski, snorkkeli sekä räpylät pohjaan. Siellä hän ottaa välineet irti, nousee pintaan ottamaan pari hengenvetoa ja palaa pohjaan pukemaan välineet uudestaan päälle. Pintaan saa nousta vasta, kun maski on tyhjennetty ja kouluttajalle näytetty ok-merkkiä.

Norema on itse ollut vastaavassa tilanteessa vuonna 2008 aloittelevana sukelluskurssilaisena. Päällimmäisenä on jäänyt mieleen kiivas tahti ja fyysisyys.

– Se oli todella intensiivistä ja kovaa mentiin. Huilaamiseen ei aikaa jäänyt, viikonloputkin käytetimme asioiden kertaamiseen ja palautumiseen viikon rääkistä.

Viimeksi 90-luvulla

Kyseessä on Pelastusopiston kurssi, jonka Kymenlaakson pelastuslaitos on tilannut. Kurssin tilaaminen pelastuslaitoksen toimesta on Suomessa erittäin harvinaista, eikä sitä ole tapahtunut vuosikausiin. Esimerkiksi Kymenlaaksossa alueellinen kurssi on järjestetty viimeksi 1990-luvulla.

– Ongelma on tällä hetkellä se, että Pelastusopisto ei tarjoa riittävästi opiskelupaikkoja kaikille kurssille haluaville. Sen takia pelastuslaitos päätti tilata kurssin Pelastusopistolta ja näin varmistaa toiminnan jatkuvuus ja sukeltajien riittävyys, Norema toteaa

Pelastusopisto on viimeisen kahden vuoden aikana järjestänyt Kuopiossa yhden kurssin vuodessa, kun aiemmin tahtina oli kaksi. Halukkaita riittää, mutta tarjonnan ratkaisee rahoitus.

– Pelastusopistolla on koko ajan vähemmän rahaa, ja sillä on ollut vaikutuksia koko toimintaan. Keskustelemme yhteistyössä ministeriön kanssa, että milloin mitkäkin kurssit toteutuvat. Tulevan vuoden osalta ei voi sanoa vielä mitään, koska budjettineuvottelut ovat vasta tulossa, kertoo Pelastusopiston koulutusjohtaja Minna Hirvonen.

Kylmät hermot

Kymenlaakson pelastuslaitoksen ja Pelastusopiston yhteistyössä järjestämälle vesisukelluskurssille osallistuu 12 henkilöä pelastuslaitokselta. Kurssi kestää kuusi viikkoa. Simo Noreman mukaan valintakriteerit ovat tiukat.

– Terveydentilan pitää olla hyvä ja fyysisen kunnon kovassa terässä. Asia, joka vesisukelluksessa korostuu, on kylmähermoisuus. Kun mennään yksin syvälle ja tulee ongelmia, on hermot ja mieli pidettävä tyynenä. Et voi vain avata ovea ja tulla ulos. Joskus joutuu tulemaan hyvin hiljaakin ylös, Norema toteaa.

Kovista valintakriteereistä huolimatta kaikki eivät pärjää loppuun asti. Keskimäärin 12 hengen kurssilta valmistuu 11 vesisukeltajaa.

– Yleensä kurssilaiset ymmärtävät itse, jos omat rajat eivät yksinkertaisesti riitä. Jotkut eivät pääse kurssin aikana vastaan tulevista testeistä läpi.

Erilaisia etsintämenetelmiä

Altaasta siirrytään kurssin aikana avoveteen. Ennen mereen menoa harjoitellaan louhoksessa, jossa näkyvyys on parempi. Sukelluksia tulee Noreman mukaan sekä veneestä että rannalta erilaisia etsintämenetelmiä käyttäen.

– Ihmisen nostamista vedestä harjoitellaan monin eri tavoin siitä riippuen, minne ja miten syvään veteen hän on pudonnut. Voidaan käyttää nostoverkkoa, taljaa tai tikkaita.

Talvisukellus jää kuitenkin työnantajan vastuulle. Vesisukeltajan vuosittaiseen peruskoulutukseen kuuluu kaksi sukellusta talviolosuhteissa eli joko jään alle tai kovassa pakkasessa.

Kun kurssi on käyty, vastaantulevien tehtävien kirjo on laajaa. Ihminen vedessä, veden pinnan alla, loukussa.

– Tarkoitus on aina pelastaa ihmishenki. Annamme myös virka-apua poliisille etsinnöissä tai esimerkiksi avustetaan satamalaitosta.

Valmiudessa pelastuslaitoksen vesisukeltaja on kaikkialla, missä ihmiset veden varaan joutuvat.

– Kyseessä voi olla talvella pilkkijä, kesällä lapsi uimarannalla, virtaavaan veteen pudonnut veneilijä tai mereen ajanut auto.