Ruotsin ja Norjan maahanmuuttoministerit sanasodassa: "Sopeuttamisessa on täysin epäonnistuttu"

Lähiöongelmat ja maahanmuutto ovat nousemassa vaaliteemaksi Ruotsissa.

Ruotsin politiikka
Ruotsin uusi maahanmuuttoministeri Helene Fritzon ja hänen norjalainen ministerikollegansa Sylvi Listhaug.
Ruotsin uusi maahanmuuttoministeri Helene Fritzon ja hänen norjalainen ministerikollegansa Sylvi Listhaug.EPA / Yle Uutisgrafiikka

TUKHOLMA Ruotsin ja Norjan ministerit ovat ajautuneet julkiseen sanasotaan maahanmuuttopolitiikasta ja lähiöongelmista.

Ruotsin uusi maahanmuuttoministeri Helene Fritzon perui tiistaisen tapaamisen norjalaisen ministerikollegansa Sylvi Listhaugin kanssa. Syynä ovat Listahaugin kovat puheet Ruotsin lähiöongelmista.

Listahaug totesi norjalaislehti VG:n haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että yli 60:een ruotsalaiskaupunkiin on syntynyt rinnakkaisyhteiskuntia.

– On alueita, joihin ei voi mennä. Niissä on suuria vaikeuksia ja täysin epäonnistuttu maahanmuuttajien sopeuttamisessa, sanoo Listhaug.

Ruotsin demarihallituksen maahanmuuttoministeri Helene Fritzon pitää Listhaugin puheita hölynpölynä.

Fritzon arvelee, että norjalaisen kollegan puheet ovat osa Norjan vaalikampanjaa. Norjassa käydään parlamenttivaalit 11. syyskuuta. Listhaug on oikeistopopulistisen Edistyspuolueen FrP:n ministeri.

– En halua olla osa tätä kampanjaa, kirjoittaa kollegansa tapaamisen perunut Fritzon sähköpostissaan norjalaislehti VG:lle.

Norjalaisministerin mukana Ruotsiin matkusti bussillinen toimittajia, joten eittämättä hänen tiukat lausuntonsa oli suunnattu kotiyleisölle.

Mutta konfliktilla on toinenkin puoli.

Maahanmuuttokysymykset sisäpolitiikan keskiössä

Listhaugin arvostelu osui arkaan paikkaan ja Ruotsia koettelevan poliittisen murroksen keskiöön.

Ruotsin viranomaiset ovat pyrkineet vuosia kohentamaan kymmenien lähiöiden turvallisuusongelmia. Suurten kaupunkien asuinalueista 61 luokiteltiin muutama kuukausi sitten ongelmallisiksi. Niistä 23 on viranomaisten mukaan erityisen ongelmallisia alueita.

Yhteistä niille on korkea työttömyys, alhainen koulutustaso, rikollisuus ja epäluulo yhteiskuntaa ja viranomaisia kohtaan.

Lähiöongelmat ovat esillä myös mediassa.

SVT eli Ruotsin Yleisradio raportoi tällä viikolla 15 sairaalaa kattaneesta selvityksestään, jonka mukaan sairaaloiden henkilökunta joutuu jatkuvasti jengiväkivallan tai häirinnän kohteeksi. SVT:n tutkivan journalismin toimitus Upprag Granskning julkaisee tänään keskiviikkoiltana raportin siitä, miten nuoria on vuosikymmenen ajan rekrytoitu rikollisjengeihin Göteborgin lähiöissä.

Lähiöongelmat ja maahanmuuttokysymykset ovat alkaneet heiluttaa yhä enemmän myös Ruotsin sisäpolitiikkaa ja puolueita.

Populistipuolue Ruotsidemokraatit on onnistunut hyödyntämään lähiöiden ongelmia omassa maahanmuuttovastaisessa politiikasssaan. Muut puolueet ovat syyttäneet ruotsidemokraatteja rasismista, mutta Jimmie Åkessonin johtama puolue on nyt kannatusmittauksissa toiseksi suurin.

Suhde ruotsidemokraatteihin ja maahanmuuttokysymyksiin on myös yksi syy Ruotsin kokoomuksen viimeviikkoiseen puheenjohtajaeroon. Puheenjohtaja Anna Kinberg Batra väläytteli yhteistyötä ruotsdemokraattien kanssa, mutta gallupit romahtivat ja Kinberg Batra joutui eroamaan.

Asia siis liikuttaa ruotsalaisia äänestäjiä ennennäkemättömällä tavalla ja lähiöiden ongelmat ovat jo nousemassa yhdeksi vaaliteemaksi.

Pääministeri Stefan Löfvenin hallitus on laatinut toimintaohjelman, jolla jengiväkivaltaa ja rikollisuutta on tarkoitus saada kitkettyä. Sen toteuttamiseen tarvitaan enemmän aikaa kuin edessä oleva vuosi vaaleihin.