Sähkön hinta pysynee alhaalla pitkään – Ärhäkkä kilpailutus painaisi kuluja entisestään

Sähköyritykset etsivät aggressiivisesti uusia asiakkaita. Sähkölasku silti nousee siirtohintojen nousemisen ja verojen vuoksi. EU:n päästökaupan uudistamisen vaikutus hintoihin on epäselvä.

sähkö
Sähkö. Kuvassa uuni Yle MIkkelin kahviossa.
Sähköenergian hinta pysyy alhaisena. Sähkönsiirto ja sähköverot ovat kallistuneet.Teemu Saintula / Yle

Sähköenergianhinta pysynee alhaalla vielä pitkään. Moni tekijä puhuu sen puolesta, että sähkönhintaan ei tule korotuspainetta.

– Ei ole jyrkkää, pysyvää hintojennousua odotettavissa lähiaikoina. Ensi vuonna käyttöön tulee Olkiluoto 3 –ydinvoimayksikkö. Suomen ja Ruotsin välille on tarkoitus 2020-luvun alkupuolella rakentaa uusi siirtoyhteys, joka antaa mahdollisuuden tuoda Ruotsista Suomeen nykyistä enemmän sähköä, kertoo Energiavirastonmarkkinat-yksikönjohtaja Antti Paananen.

Yksi epävarmuustekijä asiaan liittyy. EU:n päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutus on arvoitus. Markkinavakausvarannon tarkoitus on parantaa EU:n päästökaupan toimivuutta. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2019.

Energiavirasto ei ole analysoinut päästöoikeuksien vaikutusta sähkön hintoihin. Muualtakaan ei löydy suoraa vastausta.

– Vuoteen 2020 mennessä vaikutus lienee melko maltillinen. Vuoteen 2030 mennessä päästöjen kustannus nousee selvemmin ja nostaa fossiilisen energiantuotannon kustannuksia ja vähentää niiden kannattavuutta verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Näihin pohdintoihin liittyy paljon epävarmuuksia, miettii Energiateollisuus ry:n sähkökaupan asiantuntija Petteri Haveri.

Sähköenergia on se osa sähkölaskua, jonka voi kilpailuttaa. Sähköenergian hinnasta puhutaan yleensä pelkästään sähkön hintana.

Asiakkaita löytyy

Vaikka hinnat ovat alhaalla, kuluttaja on viime aikoina huomannut kilpailun kiristyneen. Sähköyhtiöiden edustajat tulevat jatkuvasti vastaan vaikkapa kauppakeskuksissa ja puhelimitse.

– Täysin uusia toimijoita on tullut markkinoille. Jos nollasta rakentavat, he joutuvat aggressiivisesti luomaan asiakaskuntaa, Paananen toteaa.

Markkinat eivät ole täynnä, koska tulijoita on.

Noin 70 sähkön myyjästä noin 40 pyrkii hankkimaan asiakkaita perinteisen oman alueen ulkopuolelta.

Antti Paananen

– Näin sen on pakko olla. Vaikka kilpailu on kiivasta, löytyy yhtiöille omaa asiakassegmenttiä, Haveri pohtii.

Osa yhtiöstä on vastannut kilpailuun yhdistämällä toimintojaan. Esimerkiksi Etelä-Savon Energia ja Suur-Savon Sähkö perustivat yhteisen myyntiyhtiön.

Varsinaista pudotuspeliä ei ole nähty.

– Noin 70:stä sähkön myyjästä noin 40 pyrkii hankkimaan asiakkaita perinteisen oman alueen ulkopuolelta, Paananen sanoo.

Määräaikaiset sopimukset halvimpia

Paanasen mukaan kuluttajista noin 12 prosenttia vaihtoi sähköntoimittajaa viime vuonna. Luku on ollut 10–12 prosenttia usean vuoden ajan.

Sähköenergian hinta voisi olla nykyistä halvempi, jos ihmiset kilpailuttaisivat sähkönsä hintaa vielä enemmän.

– Sellainen tuntuma on, että kilpailutusta on tehty kuitenkin aika harvassa kotitaloudessa. Kannattaisi tutustua ja verrata, ohjeistaa Kuluttajaliiton kuluttajaekonomisti Paula Pessi.

Pessi miettii, että vähäisen kilpailuttamisen taustalla voi olla arkuutta tai tiedon puutetta. Pessin mielestä asiasta voisi olla enemmän tietoa tarjolla.

– 12 kuukauden tai 24 kuukauden määräaikaiset sopimukset ovat usein halvempia maksuiltaan.

Tuulivoima laski hinnat

Sähkönhinta lähti kunnolla laskuun 2010-luvun alkupuolella.

Suurin yksittäinen tekijä on ollut uusiutuvan energian, erityisesti tuulivoiman lisääntyminen Ruotsissa ja Tanskassa.

Tuulivoima syrjäytti markkinoilta kivihiilellä tuotettua sähköä. Tämä puolestaan vaikutti vesivoiman hintaan, jolla oli suuri vaikutus koko sähkömarkkinaan Pohjoismaissa.

Trendinä on kestävämmän kehityksen arvot.

Paula Pessi

– Toisaalta oli taantuma, ja sähkön kysyntä laski. Samalla tuli uusiutuvaa tuotantoa Suomeen ja muihin Pohjoismaihin. Sieltä on poistunut muuttuvilta kustannuksiltaan kalliimpaa tuotantoa, esimerkiksi hiililaudetuotantoa. Kivihiilen ja polttoaineiden hinnat ovat laskeneet, Energiaviraston Paananen luettelee.

Jonkinlainen vaikutus on ollut myös kuluttajien käyttäytymisellä.

– Trendinä on kestävämmän kehityksen arvot. Yhä useammalle kuluttajalle ekologiset asiat ovat yhä tärkeämpiä. Halutaan valita uusiutuvien energiamuotojen tuottamaa sähköä ja ehkä tuuli- ja vesivoimalla tuotettua ydinvoiman sijaan, Kuluttajaliiton Pessi pohtii.

Päästökauppa ei nostanut hintoja

EU:n huonosti toiminut päästökauppa ei ole nostanut hintoja, koska päästöoikeuksia on ollut suhteellisen runsaasti tarjolla.

Kaikki muutokset ovat johtaneet sähkön tukkumarkkinahintojen laskuun. Suomi on osa yhteistä pohjoismaista ja Baltiasta koostuvaa sähkön tukkumarkkinaa, jossa kauppapaikka on Norjassa sijaitseva sähköpörssi Nord Pool Spot (siirryt toiseen palveluun).

– Tukkumarkkinoiden matala hinta on tullut läpi kuluttajahintoihin asti, toteaa Energiateollisuuden Haveri.

Sähköenergian hinta näyttäisi Energiaviraston tilastojen perusteella olevan samalla tasolla (siirryt toiseen palveluun) kuin noin kymmenen vuotta sitten. Lukemat riippuvat kuitenkin paljon siitä, millä muuttujilla vertailua tekee, eli esimerkiksi missä asuu, minkäkokoisessa asunnossa asuu, kuinka paljon sähköä käyttää ja onko kilpailuttanut sähkösopimuksensa.

Siirtohinnat ja sähköt kallistuneet valtavasti

Energiaviraston markkinoiden johtavan asiantuntijan Anu Värilän mukaan energianhinnat ovat olleet korkeimmillaan vuonna 2011. Sen jälkeen hinnat ovat tulleet alaspäin.

Hinnat kuitenkin elävät kaiken aikaa. Nyt ne ovat maltillisessa nousussa. Sähkölämmittäjä maksoi sähköenergiastaan (siirryt toiseen palveluun) 3,5 prosenttia enemmän vuonna 2016 kuin vuonna 2015. Energiateollisuuden Haverin mukaan myös tukkumarkkinoiden hintataso on vähän noussut vuoden 2017 alusta lähtien.

Vaikka sähköenergian hinta on tällä vuosikymmenellä huomattavasti laskenut, on sähkölasku tilastojen mukaan noussut melko tasaisesti 2000-luvulla. Syynä ovat siirtohintojen ja sähköverojen nousu.

Suurimmat palautteet ovat tulleet Carunan tapauksesta.

Paula Pessi

Kun sähköenergian hinta lähti laskuun 2010-luvun alussa, samalla sähkölasku kaikkiaan hypähti ylös vuonna 2011 verojen noston vuoksi.

Sähkömarkkinat avattiin kilpailulle Suomessa vuonna 1997. Värilä toteaa, että vuoden 1997 jälkeen sähkövero on noussut moninkertaisesti. Sähköveroa korotettiin viimeksi vuonna 2015.

Sähkönsiirron hinnat puolestaan ovat nousseet pahimmillaan moninkertaisiksi kymmenen vuoden aikana (siirryt toiseen palveluun). Yhden selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan siirtohinnat nousivat keskimäärin 50–60 prosenttia kymmenessä vuodessa ja toisen selvityksen mukaan keskimäärin 70 prosenttia kahdeksassa vuodessa.

Energiaviraston Paanasen mukaan siirtohinnoittelun nousun taustalla on muun muassa lakimuutoksia ja infrastruktuuriin liittyviä parannuksia.

Kuluttajaliiton Pessin mukaan kuluttajat ottavat heihin usein yhteyttä nimenomaan siirtohinnoittelusta.

–Kun kuluttajat kokevat negatiivista eli lähinnä hinnannousua. Suurimmat palautteet ovat tulleet Carunan tapauksesta.

Hallitus on puuttunut sähkönsiirtoyritysten hinnankorotuksiin asettamalla sähkön siirtohintojen korotuksille korotuskaton.