Arkeologit: Näkkälän seidan kuvat ovat luonnon tekemiä – Saamelaismuseo haluaa tutkia löydöksiä yhteistyössä Pentikäisen kanssa

Suurin osa paikalla käyneistä arkeologeista on yhtä mieltä siitä, että Näkkälän seitakiven värit ovat granitoidikiven ominaisuuksiin kuuluvia eivätkä kalliomaalauksia, sanoo Saamelaismuseo Siidan arkeologi Eija Ojanlatva.

Kotimaa
Eija Ojanlatva
Saamelaimuseo Siidan arkeologi Eija Ojanlatvan mielestä Näkkälän seidan kuvia on hyvä tutkia uudelleen.privahtta

Museoviraston tutkijat ovat sitä mieltä, että Enontekiön Näkkälässä sijaitsevan seitakiven värit lohkeamissa ovat kivilajiiin kuuluvia eivätkä ihmisen tekemiiä maalauksia.

Yle Sápmi kertoi maanantaina, että Helsingin yliopiston emeritusprofessori ja Lapin yliopiston etnografian professori Juha Pentikäinen on yhdessä veljensä kanssa löytänyt seitakivestä merkkejä, jotka hänen mielestään voivat olla kalliomaalauksia.

Näkkälän seitakivi on kuitenkin ollut tiedossa ja sitä on tutkittu useamman vuosikymmenen ajan, kertoo Saamelaismuseo Siidan arkeologi Eija Ojanlatva. Nyt he haluavatkin tehdä uusia tutkimuksia professori Pentikäisen kanssa yhteistyössä hänen löydöstensä perusteella.

Seitakiveä on tutkittu 80-luvulta lähtien

Näkkälän seita on saamelaismuseon mukaan yksi parhaiten tunnetuista seidoista Enontekiöllä. Se kuuluu Muinaismuistolailla suojeltuihin muinaismuistoihin.

Arkeologit ovat aina inventointien yhteydessä käyneet tarkastamassa nämä vanhat löydökset, kertoo Siidan arkeologi Eija Ojanlatva.

– Tästä seitakivestä ja sen punaisesta väristä on puhuttu ja vuosikymmeniä. Ensimmäisen kerran siitä puhuttiin jo 80-luvulla, kun kalliomaalausten etsimisestä tuli suosittua koko Suomessa. Kalliomaalauksia löydettiin niihin aikoihin, koska tutkijat alkoivat ymmärtää millaisiin paikkoihin niitä oli tehty.

– Niihin aikoihin arkeologit ja paikalliset ihmiset keskustelivat myös Näkkälän seitakivestä. Jo silloin museoviraston tutkija Petri Halinen totesi, että punainen väri tulee kivestä itsestään. Väriä on myös kiven halkeamien sisäpuolella. Jos ne olisivat maalattuja kuvia, niin väri olisi vain kiven pinnassa, kertoo Ojanlatva.

Oulun yliopisto on tehnyt arkeologisia tutkimuksia seidan ympäristössä vuonna 2008.

Neahkkila sieidi
Näkkälän seitaa on tutkittu 80-luvulla ensimmäisen kerran.Petri Halinen / Museovirasto

Graniittikivissä on paljon punertavaa maasälpää

Saamelaismuseo Siidan arkeologi kertoo keskustelleensa geologien kanssa ja he ovat yhtä mieltä siitä, että Näkkälän seitakivi kuuluu granitoidikiviin ja punainen väri kuuluu kiven ominaisuuksiin.

– Kiven väri johtuu kivilajista, koska graniittikivissä on paljon maasälpää, joka on punaista, kertoo Ojanlatva.

– Seitakiven päällä kasvaa myös paljon levää, jäkälää ja sammalta. Varmaan myös viherlevä, joka on itseasiassa punainen väriltään, lisää kiven punaista väriä, toteaa Ojanlatva.

Kiven värivaihteluihin vaikuttaa myös se, miten vanhoja halkeamat ovat ja miten ne aikojen kuluessa ovat rapautuneet. Tutkimusten pohjalta on todettu, että Näkkälän seitakivi on perusväriltään punainen. Rapautumisen seurauksena kiven väri on haalistunut aikojen kuluessa.

Juha Pentikäinen
Professori Juha Pentikäinen löysi kalliomaalauksia muistuttavia jälkiä Näkkälän seitakivestä. Priváhtta

Seitakiven käyttö on paljon nuorempaa kuin kalliomaalausten aika

Tutkimusten mukaan Näkkälän seitakiveä ovat käyttäneet sekä kalastajat ja poromiehet.

Arkeologiset tutkimukset osoittavat, että seitojen käyttö on vähentynyt pikku hiljaa, kun kristinusko levisi 1500–1600-luvuilla nykyiselle saamelaisalueelle.

Kun on verrattu seidan käyttämisen aikaa kalliomaalausten ikään, on todettu, että myöhäisimmätkin kalliomaalaukset on noin 2500 vuotta vanhempia kuin seitojen käyttö. Kalliomaalaustraditio on paljon aikaisempaa kuin seitojen käytön aika.

Näkkälän seitakiveä aletaan tutkimaan uudelleen

Emeritusprofessori Juha Pentikäinen on sitä mieltä, että Näkkälän seidan kuviot ovat ihmisen tekemä kalliomaalaus ja hän haluaa tutkia niitä tarkemmin.

Arkeologi Eija Ojanlatvan mielestä asiaa on syytä tutkia ja hän kertookin, että Siida on päättänyt tutkia professori Pentikäisen löydöksiä yhteistyössä hänen kanssaan.

– Tietysti on hyvä tutkia. Kuten professori Pentikäinen on sanonut, he aloittavat tutkimukset tai haluavat tutkia asiaa enemmän. Siida aloittaa tutkimukset professori Pentikäisen löydöksistä yhteistyössä hänen kanssaan.

– Mutta nykytiedon valossa me suurin osa arkeologeista, jotka ovat käyneet paikan päällä, olemme sitä mieltä, että se ei olisi ihmisen tekemiä kalliomaalaus, sanoo Ojanlatva.

Ojanlatva kertoo, että kalliomaalauksia on etsitty myös Inarinjärven ympäristöstä.

– Suomen saamelaisalueelta ei ole tähän saakka löydetty yhtään kalliomaalausta. Lähimmät tähän saakka löydetyt maalaukset ovat Hossassa, Kolarissa, Norjassa Jäämeren rannikolla (muun muassa Billefjordissa) ja Ruotsin Saskamissa, Ojanlatva kertoo.