Koe uusi yle.fi

Kuolleina syntyneiden määrä saatu pohjalukemiin Suomessa, mutta kaikkia ei voida estää – "Aina selitystä ei vain löydy"

Lapsen syntyminen kuolleena on nykyään harvinaista. Niin harvinaista, että kuolleina syntyneiden lasten osuutta ei välttämättä voida painaa paljoa nykyistä alemmas.

Lapsen kuolema
vastasyntyneen varpaat
AOP

Kuolleena syntyneiden lasten määrä on vähentynyt Suomessa vuosikymmeniä. Nyt kehitys on kuitenkin tasaantunut: THL:n tilastojen mukaan kuolleena syntyneiden määrä ei ole enää vähentynyt 2010-luvulla.

THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler sanoo, että nykyisistä luvuista on enää vaikea päästä paljoa alemmas. Syynä parantuneeseen tilanteeseen on raskaudenaikaisen seurannan kehittyminen.

Nykyisin asioista tiedetään paljon enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla.

Mika Gissler

– Infektiot on saatu kuriin, ja nykyisin asioista tiedetään paljon enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla. Kuolemaan johtaneita syitä etsitään esimerkiksi geeneistä.

Suomen Kätilöliiton varapuheenjohtaja Leena Lehto on samoilla linjoilla Gisslerin kanssa. Terveysteknologia on tuottanut laitteita ja tutkimustyö tietoa, joita on otettu käyttöön kätilön työssä.

Vauvan kuolemansyy jää usein selviämättä

Suomessa syntyy kuolleena vuosittain noin 170 lasta. Tämä on kolme kuollutta lasta tuhatta synnytystä kohti. Vielä 1980-luvun loppupuolella luku oli viisi kuollutta lasta tuhatta synnytystä kohti ja 2000-luvun alkupuolella neljä.

Ultraäänikuva vauvasta
Kuolleena syntyneiden vauvojen määrä on vähentynyt merkittävästi muun muassa raskaudenaikaisen seurannan takia.Katja Halinen / Yle

Yleisin sikiön kuolinsyy on hapenpuute. Siihen menehtyy noin joka kolmas kuolleena syntynyt vauva. Toiseksi yleisin syy on epämuodostumat.

Yli kolmasosaa kuolleena syntyneiden lasten kuolinsyistä ei pystytä määrittelemään. Gisslerin mukaan näistä ainoastaan hapenpuutetta voidaan ennaltaehkäistä, eikä sekään ole helppoa.

– Kuolleina syntyneille vauvoille pyritään aina tekemään ruumiinavaus, mutta aina selitystä kuolemalle ei vain löydy.

Ruumiinavausta ei tehdä, mikäli vanhemmat eivät sitä halua. Yleensä he kuitenkin haluavat, Gissler sanoo.

Mika Gisslerin mukaan kuolleena syntyneiden määrä saadaan pidettyä pienenä riskiryhmien tarkalla seurannalla, raskaudenaikaisten sairauksien hoidolla ja ennaltaehkäisemällä ennenaikaisia synnytyksiä. Riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi naiset, jotka ovat jo aikaisemmin synnyttäneet kuolleen lapsen tai kokeneet myöhäisen keskenmenon.

Kertaalleen kuolleen vauvan synnyttäneellä on riski päätyä tilanteeseen uudelleen

Gisslerin mukaan kertaalleen kuolleen lapsen synnyttäneillä on kohonnut riski päätyä samaan tilanteeseen toistamiseen. Hän kertoo, että esimerkiksi vuoden 2010-2016 syntymärekisterin mukaan yhden kerran kuolleen lapsen synnyttäneillä on noin seitsemänkertainen riski päätyä kuolleen lapsen syntymään toistamiseen, kun verrataan sellaisiin naisiin, joilla vastaavaa menetystä ei ole ollut.

– Riski saattaa aiheestakin huolestuttaa lapsen menetyksen kokeneita perheitä, Gissler sanoo.

Kuolleen vauvan syntymä on pysäyttävä hetki. Siinä ollaan elämän ja kuoleman äärellä.

Leena Lehto

Käytännössä luvut ovat kuitenkin pieniä. Vuosina 2010-2016 kerran kuolleena syntyneen lapsen saaneista alle kaksi prosenttia päätyi samaan tilanteeseen uudelleen. Siis 98 prosenttia lapsista syntyi elävänä.

Gisslerin mukaan lääkärit, hoitohenkilökunta ja tutkijat ovat kiinnostuneita selvittämään kohonneen riskin taustatekijöitä ja syitä. Taustalla voi olla esimerkiksi äidin geneettinen sairaus.

– Raskaana olevan naisen kannalta on tärkeä ymmärtää, että hänen kohdalla riski on vähäinen, vaikka riskisuhde on kohonnut.

Kuolleena syntynyt vauva voi jäädä vanhempiensa ainokaiseksi

Kuolleen vauvan syntymä on harvinaista myös kätilöille. Leena Lehto sanoo, että voi olla kätilöitä, jotka eivät koko uransa aikana kohtaa kuolleen vauvan syntymää. Yliopistollisissa sairaaloissa tilanne on eri, sillä niihin on keskitetty riskiraskauksia.

Terveydenhoitaja tutkii odottavan äidin kohtua ultraäänellä.
Selvästi suurin osa kuolleen vauvan saaneista äideistä synnyttää seuraavalla kerralla terveen lapsen.Toni Pitkänen / Yle

Lehdon mukaan kuolleen vauvan syntymä on aina kamala tilanne myös kätilöille. Kätilö voi tuntea syyllisyyttä tapahtumasta ja miettiä, olisiko tilanteessa voinut toimia toisin, Lehto sanoo.

– Kuolleen vauvan syntymä on pysäyttävä hetki. Siinä ollaan elämän ja kuoleman äärellä.

Mika Gissler harmittelee, että vauvan kuolemaan päätynyt raskaus voi jäädä viimeiseksi, sillä kaikki eivät uskalla hankkiutua uudelleen raskaaksi menetyksen pelossa.

– Aikaisemmin oli normaalia, että joka perheessä oli joko kuolleena syntynyt vauva tai lapsi kuoli pienenä. Nykyisin tilanne on vanhemmille vaikea, kun se omalle kohdalle sattuu.

Korjaus otsikkoon 8.9. klo 17.10: "Vauvakuolemat" muutettu muotoon "Kuolleina syntyneet".