Kesäasukas jäljitti Suomen ainoan kuningaskunnan alkuperän ja pilaili Kaarle Kustaan nimissä

Pienen itähämäläisen Hartolan kunnan historia kirjoitettiin uusiksi 1984, kun dokumentintekijä Mauri Päivinen löysi kunnan syntyhistoriasta kertovat asiakirjat. Hauskat kommellukset johtivat siihen, että Hartola noteerattiin valtakunnanlaajuisesti.

historia
Hartola kuningaskunnaksi -lehtileike
Mauri Päivisen arkistosta löytyy lehtileike, jossa kerrotaan Hartolan julistautumisesta kuningaskunnaksi.Mikko Tuomikoski / Yle

Mauri Päivinen seisoi elokuussa 1984 Ruotsin valtionarkiston ovella. Suuri Hartola-seikkailu oli alkamassa.

Päivinen halusi selvittää kunnan syntyhistorian tekeillä ollutta Hartolan 200-vuotisjuhlien kunniaksi tehtyä dokumenttia varten. Kyselykierros suomalaisiin arkistoihin, muun muassa Valtionarkistoon, tuotti vesiperän, joten edessä oli matka Tukholmaan.

– Silloin saattoi vielä mennä arkiston ovelle koputtamaan. Selitin, millä asialla olin ja pääsin receptioniin, josta luvattiin etsiä tietoa vielä saman päivänä, aloittaa dokumentin tekijä ja graafikko Päivinen tarinansa.

Arkiston väki teki työtä käskettyä ja etsi tietoja kuusi tuntia, mutta eivät löytäneet minkäänlaisia Hartolaa koskevia asiakirjoja.

– Ajattelin, että kyllä täältä on pakko löytyä jotain ja pääsin sitten tapaamaan yliarkistonhoitajaa, suomalaista Kari Tarkiaista, joka tiesi heti, mistä etsiä.

Tarkiainen johdatti Päivisen maanalaisiin arkistokäytäviin, joita risteilee Tukholman alla kilometritolkulla, kahdeksassa kerroksessa. Sitten pengottiin vanhoja arkistokorttilaatikoita.

– Jännitys oli käsinkoskeltava, kun löysimme oikeat paperit. Ne oli lähetetty Hartolasta 201 vuotta aiemmin ja kukaan ei ollut lukenut niitä sen jälkeen, muistelee Päivinen, joka on edelleen innoissaan löydöksestä.

valokuva lehtileikkeestä
Hartolaa koskevissa asiakirjoissa oli mm. käsin piirretty kartta. Lehtileike löytyy Päivisen arkistosta.Mikko Tuomikoski / Yle

Hartola – Suomen ainoa kuninkaan pitäjä

Arkistoista löytyi 69 paperia, joissa selvitettiin hyvin seikkaperäisesti, millainen pitäjä Hartola oli vuonna 1783.

– Papereissa mainittiin muun muassa, että Hartolassa oli tuolloin 4 784 asukasta, liki kaksi tuhatta enemmän kuin nykyään. Taloja eli savuja oli 584, luettelee Päivinen.

Hartolassa täytyi luonnollisesti vielä järjestää äänestys päättäjien kesken siitä, jatkaako se Sysmän seurakunnan alaisena vai haluaako se itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Äänestys järjestettiin kesäkuussa 1783.

– Hartolalaiset valitsivat itsenäisyyden selvin luvuin. Näin Hartolaan saatiin oma kirkkoherra ja se erosi Sysmän seurakunnasta.

Ruotsissa vastaavia pitäjiä on viisi. Hartolasta tuli Suomen ainoa kuninkaanpitäjä. Ruotsin kuningas myönsi siis Hartolalle oikeuden omaan seurakuntaan.

– Etsin välittömästi lähimmän puhelinkioskin ja soitin Hartolan kunnanjohtajalle, että nyt meni historia uusiksi! Nyt löytyivät kunnan perustamisasiakirjat, muistelee Päivinen jännityksen hetkiä.

Hartola on käyttänyt "kuningaskunnan" mainettaan hyväksy myös markkinoinnissa. Kunnasta löytyy esimerkiksi kunkku-areena ja Linnahotelli.

Mauri Päivinen
Mauri PäivinenMikko Tuomikoski / Yle

Callekin halusi onnitella – tai niin Hartolassa uskottiin

Mauri Päivinen matkusti muutamaa päivää myöhemmin uudestaan Tukholmaan ja nähdessään postikortin, jossa Ruotsin kuninkaallinen perhe poseerasi heinäpellolla, päätti Päivinen ilahduttaa Hartolan johtoa huumoriviestillä.

– Kortissa olivat Kaarle Kustaa ja Silvia sekä vanha Ferguson-traktori. Peräkärryssä oli heinäpaaleja, joiden päällä olivat kuningasperheen lapset.

Päivinen kirjoitti korttiin kirjoituskoneella ruotsinkielisen tekstin ja laittoi sen sitten postilaatikkoon.

– Teksti meni jokseenkin siten, että "Olen pahoillani, etten päässyt kuntanne 200-vuotisjuhliin. Täällä on ollut niin sateinen kesä, että jouduin heinätöihin. Lämpimin terveisin Calle."

Vitsi meni perille paljon paremmin, kuin mitä Päivinen osasi odottaa.

Päivisen kortti saapui kunnanjohtajan pöydälle torstai-iltapäivänä, päivää ennen kunnanvaltuuston 200-vuotisjuhlakokousta.

– Kunnanjohtaja aloitti kokouksen pyytämällä arvon valtuutettuja seisomaan ja luki sitten kortin, ensin på svenska ja sitten suomeksi kääntäen ja valtuutetut antoivat aplodit tervehdykselle, selostaa Päivinen.

Kokouksesta otettiin vielä juhlakuvakin, jossa valtuuston puheenjohtaja pitää korttia esillä ja valtuutetut seisovat ympärillä juhlallisesti.

– Lähetin kortin ihan huumorimielellä, enkä alkuunkaan ajatellut, että joku voisi ottaa sen tosissaan, ihmettelee Päivinen vieläkin hymyillen.

Hartolaa koskeva lehtileike
Sanomalehdet kertoivat "Callen" onnittelukortista. Leike Mauri Päivisen kokoelmista.Mikko Tuomikoski / Yle

Kaikkia ei naurattanut

Osalle suomalaisista kortin huumoripuoli selvisi välittömästi, osa uskoo varmaan vieläkin, että Ruotsin kuningas lähetti Hartolalle onnittelukortin 200-vuotispäivän kunniaksi.

– Saavuin Hartolaan vielä samana iltana ja tapasin kaupassa sattumalta kunnansihteerin, joka ärähti, että "Sinäkö sen Calle-kortin lähetit?". Minä en uskaltanut myöntää, vaan olin olevinani täysin tietämätön koko kortista, muistelee Päivinen.

Tieto postikortista ei pysynyt Hartolan rajojen sisäpuolella, vaan seuraavana aamuna sanomalehdet raportoivat kuninkaan tervehdyksestä.

– Lähdin heti aamulla kylälle ja ostin kaikki lehdet, jotka sain käsiini ja jokaisessa kerrottiin siitä, kuinka Kaarle Kustaa lähetti onnittelukortin Hartolan juhlapäivän kunniaksi, nauraa Päivinen.

Hartola julistautui kuningaskunnaksi 10.11.1987 valtuuston äänin 17-8.

Mauri Päivinen ja arkisto
Mauri Päivinen on taltioinut Hartola-seikkailuaan koskevat lehtileikkeet arkistoonsa.Mikko Tuomikoski / Yle