Vanhemmalla on tärkeä rooli lapsen aivojen kehityksessä – Muista nämä 7 asiaa

Vanhempi voi olla avuksi lapsen aivojen kehityksessä, kertoo Aivotaidot-kirjan julkaissut neuropsykologi Nina Uusitalo.

Lapset ja nuoret
isä lukee lapselleen
AOP

Kuuntele, sanoita lapsen tunteita ja näytä hyvää esimerkkiä. Vanhemmalle tutut asiat lapsen kasvatuksesta auttavat myös lapsen aivojen kehityksessä, kertoo tuoreen Aivotaidot-kirjan toinen kirjoittaja neuropsykologi Nina Uusitalo. Työssään hän auttaa lapsia ja nuoria, joilla on oppimisvaikeuksia tai keskittymisen ongelmia.

*1. Muista, että lapsen aivot eroavat aikuisen aivoista *

Tärkeintä on, että vanhempi muistaa, että lapsen aivot ovat erilaiset kuin aikuisen. Tavanomaisesti kehittyvällä lapsella on mahdollisuus oppia asioita, joita aikuinen osaa. Mutta oppiminen tapahtuu hitaasti. Toinen asia mikä on hyvä tietää, on se, että pienten lasten aivot ovat hyvin reaktiiviset. Se näkyy esimerkiksi vauvan tavassa kertoa itkulla nälästä. Vauva rauhoittuu vasta, kun aikuinen antaa maitoa tai vaihtaa vaipan. Kun vauvan tarpeisiin vastataan, reaktiivinen toiminta vähenee vähitellen.

2. Aivot tarvitsevat riittävästi unta

Nina Uusitalo puhuu aivohuollon tärkeydestä. Sen yksi perusasia on riittävä uni. Unen aikana lapsen aivoissa tapahtuu paljon asioita, aivot ikäänkuin latautuvat. Silloin ne käsittelevät päivän tapahtumia. On todettu, että unen aikana yhteydet vahvistuvat eli opittu painuu mieleen. Myös hermosto muokkaantuu unen aikana. Uusitalo ehdottaakin laittamaan lapsen iltarutiinit kuntoon, jotta lapsi saa riittävästi unta.

– Ideaalitilanne on, että lasta ei tarvitse aamulla herättää, silloin hän on saanut tarpeeksi unta.

*3. Aivot tarvitsevat riittävän usein ravintoa *

Toinen perusasia on monipuolinen ja terveellinen ravinto. Karkista, virvoitus- ja energiajuomista aivot saavat liian nopeaa ja yksipuolista energiaa. Jotta lapsen vireystila pysyy hyvänä, on tärkeää, että syödään tarpeeksi usein. Monelle lapselle sopii kolmen tunnin välein syöminen, Uusitalo sanoo. Jos aivot eivät saa energiaa, ne eivät jaksa toimia. Se vaikuttaa heti käyttäytymiseen ja mielialaan.

4. Lapsi oppii kokemuksen kautta

Lapsen aivot tarvitsevat kokemuksen oppiakseen asioita. Lapsen aivojen kehitystä tukee, kun lapsen kanssa ollaan, tehdään asioita ja näytetään hyvää mallia, Uusitalo sanoo. Lapsi oppii aikuisen esimerkistä.

– Kun lapsella on kokemus, että hän on tärkeä ja ympäristö on turvallinen sekä ennakoitava, on hän avoimempi oppimaan uutta.

5. Aikuisen pitää sanoittaa lapsen tunteita, jotta tämä oppii tunnistamaan ne

Uusitalo puhuu mielipeilistä. Se tarkoittaa, että ihminen osaa peilata muun muassa omia ja toisen tunteita. Aikuisen tehtävä on opettaa lasta tunnistamaan omia tunteitaan. Kun lapsi on oppinut tämän, voi hän seuraavaksi oppia tunnistamaan toisten tunteita, välittämään niistä ja kehittyä kaveritaidoissa. Uusitalon mukaan aikuisen tehtävä on toimia lapsen tunteiden apusäätelijänä. Vanhempi voi miettiä mikä lasta kuormittaa ja toisaalta mikä tyynnyttää lasta.

– Ensin kannattaa helpottaa lapsen tilaa ja vasta sitten kertoa hänelle, mitä lapsen odotetaan tekevän, Uusitalo sanoo.

6. Liikunta tekee lapsen aivoille hyvää

Lapsen aivoille tekee hyvää liikkua. Oppimisen ei tarvitse tapahtua pöydän ääressä, vaan esimerkiksi luonnossa havannoiden. Tärkeää on, että kun asioita tehdään, niistä myös puhutaan ja niitä avataan lapselle. Näin tapahtuu oppimista. Liikunta lisää aivojen verenkiertoa ja tuo happea ja ravinteita aivoihin. Fyysisyys helpottaa myös oloamme. Jos lapsi istuu pitkään, vireystila laskee.

7. Mukavien asioiden tekeminen ja joutenolo on hyväksi lapsen aivoille

Lapsen aivoille tekee hyvää mukavien asioiden tekeminen. Aivotasolla näkyy, että mielihyvä tuottaa dopamiinia, joka taas tuottaa meille hyvän olon. Tekemiseen on helpompi motivoitua, jos siitä tulee hyvä olo. Myös joutenolo on aivoille tärkeää. Aivojen kannalta tylsyys on välillä hyväksi, silloin lapsen mieleen voi tulla vaikkapa uusia mielikuvituksellisia leikkejä.