Koe uusi yle.fi

Maito herättää rajua keskustelua somessa: "Käsitelty maito on kuollut neste ilman todellista ravinto-arvoa"

Rasvatonta maitoa epäillään somessa kuohuvassa keskustelussa sokeroiduksi, värjätyksi ja lapsille haitalliseksi. Tutkija tyrmää väitteet, ravitsemusterapeutti muistuttaa lukijan ja median vastuusta: ei pidä sekoittaa tiedettä ja uskomuksia.

maito
Maitopurkkeja kaupanhyllyssä
Yle

– Maitoa ei voi yksinään kiittää tai syyttää terveydestä tai sairaudesta. Se on kuin mikä muu ruoka tahansa, osa kokonaisuutta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo.

Häntä hämmästyttää, miksi maito herättää niin paljon tunteita puolesta ja vastaan, vaikka on vain yksi osa ruokavaliota.

– Kai ihmiset vain hakevat helppoa ratkaisua, että olisi yksi pilleri tai ruoka, josta saisi kaiken hyvän ja tarpeellisen, Kuusipalo pohtii.

Samoilla linjoilla on laillistettu ravitsemusterapeutti ja urheiluravitsemusasiantuntija Tomi Valtanen Ravitsemustalosta. Hänen mukaansa maito sisältää välttämättömiä ravintoaineita, mutta maidottakin pärjää aivan hyvin, kunhan huolehtii, että saa jodinsa, kalsiuminsa ja D-vitamiininsa muusta ravinnosta.

– Maidon voi korvata vaikka maidon kaltaisilla täydennetyillä kasvismaitojuomilla, kunhan kiinnittää huomiota muun ravintonsa laatuun ja mahdollisesti tarvittaviin ravintoainetäydennyksiin, Valtanen kertoo.

Toisten neuvot voivat ärsyttää, koska haluaahan jokainen pitää kiinni itsemäärämisoikeudestaan.

Laillistettu ravitsemusterapeutti, urheiluravitsemusasiantuntija Tomi Valtanen

Valtasen mukaan ruokavalio on nykyään osa identiteettiä ja itseilmaisun väline. Siksi myös maito herättää tunteita, koska syöminen ja ruoka ovat jokaisen henkilökohtainen asia.

– Toisten neuvot voivat ärsyttää, haluaahan jokainen pitää kiinni itsemäärämisoikeudestaan. Ruoka koskettaa meitä, koska jokaisen on syötävä elääkseen. Siitä keskustellaan usein päivittäin, ja kun ennen kiisteltiin makuasioista, terveystiedon lisääntyessä ihmiset ovat kiinnostuneempia keskustelemaan ravinnon terveysvaikutuksista, sanoo Tomi Valtanen.

Kouluruokailua.
Hanna Othman / Yle

Koulumaitotuen loppuminen ykkösmaidolta sai osan vanhemmista huolestumaan sosiaalisessa mediassa. Rasvatonta maitoa pidetään epäterveellisenä, sokeroituna ja värjättynä tankinpesuvetenä.

Maidon värjääminen on yksi verkon keskustelupalstoilla säännöllisin väliajoin kiertävistä huhuista. Kuopiolaisen Ala-Korholan maitotilan Facebookissa julkaisema huumorivideo maidon värjäystilanteesta on salaliittoteorioihin turhautuneen tilallisen sarkastinen kannanotto.

Maitoa ei voi yksinään kiittää tai syyttää terveydestä tai sairaudesta. Se on kuin mikä muu ruoka tahansa, osa kokonaisuutta. Kai ihmiset vain hakevat helppoa ratkaisua, että olisi yksi pilleri tai ruoka, josta saisi kaiken hyvän ja tarpeellisen.

Erikoistutkija Heli Kuusipalo, THL

– Maitoa ei värjätä, sen kieltää jo lakikin, sanoo erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Osa rasvattomasta koulumaidosta huolestuneista pohjalaisvanhemmista haluaa ehdottomasti kasvaville lapsille maitorasvaa, vaikka sitten omassa evästölkissä päiväkotiin tai kouluun.

Se maitorasva olis kasvavalle lapselle tarpeellista. Saapa nähdä miten käy oppismistulosten. Täysmaitoahan kouluissa kuuluisi olla ehdottomasti. (somekeskustelu)

Rasvattoman maidon vastustus on ristiriitaista. Nyt valtavan proteiinibuumin aikana ihmiset vetävät kaksin käsin proteiinirahkoja ja –juomia. Sehän on itse asiassa samaa ravintoa, rasvatonta maitoa vähän vaan hapatetussa muodossa…

Erikoistutkija Heli Kuusipalo, THL

Erikoistutkija Heli Kuusipalo THL:stä pistää jäitä hattuun ja kehottaa maidosta hermostuneita googlaamaan elintarvikkeiden kansallisen koostumustietopankin, Finelin (siirryt toiseen palveluun), verkkosivut.

– Siellä pääsee jyvälle maidon monipuolisesta ravintosisällöstä.

Kuusipalon mielestä vanhempien kannattaisi mieluummin tutustua nykyiseen kouluruokaan ja tukea sitä, että lapset söisivät kouluruokasuosituksen mukaisen aterian: pääruuan, rasvattoman maidon, leivän, margariinin ja tuorepalan.

Kenen totuus on oikea totuus?

Miten tavallinen ihminen voi tietää, onko esimerkiksi jokainen maidosta tehty tutkimus totta? Ei välttämättä mitenkään, vastaa ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen.

– Netti on tulvillaan tietoa, ja on pitkälti lukijan omalla vastuulla suhtautua lukemaansa kriittisesti. Myös tutkimustuloksia on aina puolesta ja vastaan. Keskeisintä on koota kaikki saatavilla oleva tieto yhteen ja arvioida tutkimusnäyttö kokonaisuutena. Näin päästään lähimmäksi totuudenmukaista tietoa, neuvoo Valtanen.

Hänen mukaansa esimerkiksi pohjoismaiset ravitsemussuositukset perustuvat tällaisiin tutkimustietojen koonteihin.

Valtanen neuvoo myös suhtautumaan kriittisesti sellaisiin uusiin tutkimustuloksiin, jotka väittävät kumoavansa aiemman laajan tutkimusnäytön.

Niin kauan, kun keskustellaan vain yksilön omista kokemuksista, keskustelu voi olla loputon suo.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen

Ruokakohuissa sekoittuvat yleensä omat kokemukset, tieteelliset tutkimukset ja erilaiset uskomukset.

– Toki keskustelu on sallittua ja usein suotavaakin. Faktoja ei kuitenkaan pitäisi sekoittaa uskomuksiin. Siinä on lukijoilla ja toimittajilla oma vastuunsa. Kriittinen lukutaito on aina hyvästä. Niin kauan, kun keskustellaan vain yksilön omista kokemuksista, keskustelu voi olla loputon suo, toteaa Tomi Valtanen.

Ravitsemusterapeutti ei halua arvottaa mitään ruokaa hyväksi tai pahaksi, koska hänen mielestään kaikkea ruokaa voi syödä.

– On jokaisen oma asia, mitä syö tai juo tai mitä perheessä syödään tai juodaan. Esimerkiksi myös maidon juonnin eettisyyteen tai ekologisuuteen liittyvät kysymykset ovat lopulta jokaisen henkilökohtainen asia, Valtanen miettii.

Viralliset suositukset kannattavat rasvatonta maitoa

THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo korostaa maidon tärkeyttä, ei maitorasvan. Maidossa on hänen mukaansa välttämättömiä aineita erityisesti kasvuiässä oleville: kivennäisaineita, kalsiumia, fosforia ja B-vitamiineja.

– Maitorasva sisältää pääasiallisesti tyydyttyneitä rasvahappoja. Vaikka maidossa on myös jonkin verran muita rasvahappoja, se on pääasiassa kovaa rasvaa. Lapsi ja nuori tarvitsevat paljon enemmän tyydyttämättömiä rasvahappoja, joita saa kasviöljyistä, kalasta, siemenistä ja pähkinöistä.

Ravitsemussuositusten mukaan ruokavalion rasvoista kaksi kolmasosaa pitäisi olla terveellisempiä pehmeitä rasvoja ja vain kolmasosa kovaa rasvaa.

Missään ei ole todettu, että rasvaton maito olisi kasvavalle lapselle huonoksi. Ihan samaa maitoa se on kuin muukin maito, mutta siitä on erotettu rasva pois.

Erikoistutkija Heli Kuusipalo
Lasillinen vettä ja maitoa
Heikki Rönty / Yle

Kouluruokailusuositus tammikuulta 2017 suosittaa ateriajuomaksi rasvatonta maitoa ja janojuomaksi vettä. Sama linja on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan 2014 uudistamissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa, ja 2016 julkaistussa Syödään yhdessä -lapsiperheiden ruokasuosituksessa.

Nyt lapset pakotetaan juomaan rasvatonta maitoa, ihan sairasta! Sioille aina annettu. Kuka nyt tankin huuhdevettä joisi? Rasvaton maitohan on todettu kasvaville huonoksi. (somekeskustelu)

Virallinen ravintosuositus suosittaa lapselle ja aikuiselle viittä desiä maitoa päivässä. Sitä ei kuitenkaan tarvitse saada pelkkänä maitona, annoksia saa kasaan myös piimästä, viilistä tai vaikkapa jugurtista.

Heli Kuusipalo haluaa kumota somepuheet rasvattoman maidon epäterveellisyydestä.

– Missään ei ole todettu, että rasvaton maito olisi kasvavalle lapselle huonoksi. Ihan samaa maitoa se on kuin muukin maito, mutta siitä on erotettu rasva pois. Ja maidon rasvahan siis on valtaosaltaan terveydelle huonompaa eli kovaa rasvaa.

Laki määrää, mitä maitoon saa lisätä tai poistaa

Rasvaton maito tekee huonon ihon. Se olisi oikeasti karseen väristä harmaata, joten se värjätään maitojauheella valkoiseksi. Se lihottaa, koska siihen on lisätty sokeria, että maistuisi paremmalta. (somekeskustelu)

Heli Kuusipalo muistuttaa, että Suomessa maidon valmistusta säädellään lailla. Maidosta ei saa poistaa muuta kuin maitorasvaa, eikä siihen saa lisätä muuta kuin maitorasvaa, kivennäisaineita (lisäkalsiumia), maitoproteiineja ja vitamiinia (D-vitamiinia).

Roiskahduksia maitolasissa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Maitoa ei saa laimentaa eikä värjätä millään tavalla. Myös lisäaineiden lisääminen on kielletty.

– Jos maitoon jotakin lisätään, se on sitten maitojuomaa, ei maitoa.

Maito on noin 90-prosenttisesti pelkkää vettä ja sisältää muutaman gramman maitosokeria. Maitopohjaisiin tuotteisiin, esimerkiksi makuviileihin, vanukkaisiin ja jugurttiin, sokeria saa lisätä ja lisätäänkin.

Äidinmaito on lehmänmaitoa makeampaa, joten totumme jo lapsena siihen, että maidossa on pieni makeahko maku.

Erikoistutkija Heli Kuusipalo ihmettelee, miksi Suomessa aina jokin ruoka-aine leimataan yksinomaan pahaksi.

– Rasvattoman maidon vastustus on ristiriitaista. Nyt valtavan proteiinibuumin aikana ihmiset vetävät kaksin käsin proteiinirahkoja ja –juomia. Sehän on itse asiassa samaa ravintoa, rasvatonta maitoa vähän vaan hapatetussa muodossa…

Tuhoaako pastörointi ja homogenointi maidosta ravinteet?

Käsitelty maito on kuollut neste ilman mitään todellista ravintoarvoa. (somekeskustelu)

Maito separoidaan eli siitä erotetaan mekaanisesti rasvainen kerma ja rasvaton maito. Separointi tehdään keskipakoisvoimaa hyödyntävällä separaattorilla.

Ykkösmaitoa saadaan, kun separoinnin jälkeen rasvattomaan maitoon lisätään maitorasvaa haluttuun rasvaprosenttiin asti. Ykkösmaidolla se on 1. Kevytmaito saa sisältää 1,5 prosenttia rasvaa, täysmaito enintään 3,5 prosenttia. Rasvattomassakin maidossa saa olla 0,5 prosenttia rasvaa.

Valio meijeri Tampereella
YLE / Tampere

Maidon käsittely herättää tunteita puolesta ja vastaan. Raakamaidon puolestapuhujat pitävät maidon prosessointia turhana ja haitallisena. Käsittelyn kannattajat muistuttavat bakteereista ja sairastumisvaarasta.

Suomessa maito pastöroidaan eli lämpökäsitellään haitallisten bakteerien varalta. Maito kuumennetaan vähintään +72-asteiseksi 15 sekunnin ajaksi ja jäähdytetään välittömästi alle +6 asteeseen. Toinen lämpökäsittelykeino on iskukuumennus.

Maitoa myös homogenoidaan: ajetaan ahtaan homogenointiventtiilin läpi, jolloin isoimmat rasvahiukkaset pilkkoutuvat ja jakautuvat maitoon. Homogenointi estää maidon rasvaa nousemasta pintaan. Luomumaitoa saa homogenoimattomana.

– Käsittely ei kadota maidon monipuolista ravintosisältöä. Ei rasvattomankaan maidon, sanoo Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Teillä vanhemmilla on oikeus päättää mitä lapsi syö ja juo. Laittakaa mukaan toista maitoa. Kylmäkalleja vaan ja pieni kylmälaukku. (somekeskustelu)

Somekeskustelun kommentit on koottu Yle Kokkolan Facebook-sivulta