Maatalousyrittäjien lomia halutaan pidentää ja yhtenäistää uudella lailla – tilan isännältä täystyrmäys: "Ihan järjetöntä"

Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa parantaa maatalousyrittäjien jaksamista.

maatalouslomittajat
Kivelän tilan lypsykarja palaamassa laitumelta navetalle
Kivelän tilan lypsykarja palaamassa laitumelta navetalle.Ville Pisto / Yle

Kesä on lopuillaan, mutta Kivelän tilalla Haminan Turkialla lypsykarja pääsee vielä laitumelle. Kivelän veljekset Tuomas ja Juha Kivelä pyörittävät tilaa yhdessä puolisoidensa kanssa. Tuomas Kivelälle sattuneen työtapaturman vuoksi tilan töissä sijaisapuna on maatalouslomittaja.

– Horjahdin alas jalanjatkeelta, kun olin varastolla asentamassa sähköpaimenta pistorasiaan. Oikea olkapää on sellainen, että se tutkitaan ja katsotaan, millaiseen remonttiin joudun, sanoo Tuomas Kivelä Maatalousyhtymä Kivelästä.

– Todella paljon helpottaa, kun saadaan lomittaja meille töihin sairausloman ajaksi, sanoo Juha Kivelä.

Nyt maatalousyrittäjien lomitukseen on tulossa isoja muutoksia. Asiaa valmistellut uudistamistyöryhmä esitti keväällä, että maanviljelijöiden jaksamista parannetaan sillä, että vuosiloma pidennettäisiin 26 päivästä 31 päivään.

Samalla vuosilomasta tulisi tilakohtainen, kun se on tällä hetkellä yrittäjään sidottu. Uudistuksen jälkeentilan kaikkien yrittäjien tulisi pitää lomat yhtä aikaa. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta ehdotus huolestuttaa osaa karjatilallisista.

– Uudistus tarkoittaisi meillä käytännössä sitä, että lomittajat hoitaisivat tilan omineen, kun me olemme lomalla. Jotenkin se tuntuu ihan järjettömältä, että lomat pidetään yhtä aikaa, sanoo Juha Kivelä.

Kivelän tilan isännät Tuomas Kivelä Juha Kivelä
Kivelän tilan isännät Tuomas ja Juha Kivelä. Pyry Sarkiola / Yle

Tähän mennessä Kivelän veljekset puolisoineen ovat pitäneet vuosilomansa vuorotellen. Toinen pariskunta hoitaa tilan työt yhdessä yhden tai kahden lomittajan kanssa, kun toinen pariskunta on lomalla.

– Jos pitäisimme yhdessä kaksi viikkoa lomaa, kuka hoitaa sen aikana tavarat tai rehut? Kaikki pitää olla tarkasti mietittynä ja varastot täytettyinä. Lomittajille tulee tässä iso taakka harteille. Se ei ole hyvä asia, sanoo Tuomas Kivelä.

Lomituspalvelut siirtyisivät maakuntien vastuulle

Lakiuudistusta valmistelee sosiaali- ja terveysministeriö. Lomitusta pohtinut työryhmä arvioi, että tilakohtainen vuosiloma vähentäisi lomittajien osa-aikaisuutta, mikä turvaisi osaavan lomittajakunnan säilymisen tulevaisuudessa. Lomittajat tuuraavat maanviljelijöitä loma-aikana, sairauslomilla tai vanhempainvapailla.

– Lomituksiin oikeutettujen maatalousyrittäjien määrä väheneekoko ajan ja samalla lomituspäivien määrä vähenee. Lakiuudistuksen tavoitteena on uudistaa järjestelmä niin, että lomituspalvelut säilyvät jatkossa, sanoo neuvotteleva virkamies Annika Parsons sosiaali- ja terveysministeriöstä.

En näe uudistuksessa mitään hyvää.

Eeva Hämäläinen

Suurin osa lomittajan työstä liittyy lypsykarjan hoitoon. Kivelän tilan lomituksista vastaa Kouvolan lomituspalvelupaikallisyksikkö, joka huolehtii lomituksista Haminan lisäksi myös Kouvolassa, Kotkassa, Miehikkälässä, Virolahdella, Pyhtäällä, entisen Ruotsinpyhtään alueella, Lahdessa, Orimattilassa ja Iitissä.

– Itse kallistun tilakohtaisen lomaoikeuden puolustamisen kannalle. Yli puolet asiakkaistamme on yksinyrittäjiä, ja heille lomituspalvelu ei muuttuisi paitsi niin, että vuosilomapäiviä tulee lisää. Se taas on heille hyvä asia, sanoo Kouvolan lomituspalvelupaikallisyksikön lomituspalvelujohtaja Tarja Vuorentausta-Helin.

lomittaja Eeva Hämäläinen töissä Kivelän tilalla Pyhällössä Haminassa
Lomittaja Eeva Hämäläinen valmistelee lehmää lypsylle Kivelän tilalla. Pyry Sarkiola / Yle

Silti Vuorentausta-Helin ymmärtää tiloja, joissa lomituspalvelu-uudistus herättää huolta.

– Niillä tiloilla, joilla yrittäjät elävät eri talouksissa, tilanne on erilainen. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi sellaiset, joita pitää kaksi eri sukupolvea, esimerkiksi isä ja poika tai tytär.

Lomituspalvelujohtaja kannattaa lomituspalvelujen uudistamista, koska nykyjärjestelmä on jäämässä ajastaan jälkeen.

– Se ei ota huomioon, että yksikkökoot ovat isoja ja tiloilla on vieraita työntekijöitä. Me emme lomita ikinä työntekijää vaan yrittäjää. Uudistuksen myötä lomapäivät voisi jakaa tilan sisällä yrittäjän ja työntekijöiden kesken, sanoo Tarja Vuorentausta-Helin.

Ongelmana on se, että työvoimaa on ajoittain liikaa ja aika ajoin liian vähän.

Tarja Vuorentausta-Helin

Tällä hetkellä lomituspalveluja voivat käyttää maatalousyrittäjät, joilla on MYEL-vakuutus ja joilla on kotieläimiä. Lakiuudistuksessa vakuutussidonnaisuudesta luovuttaisiin.

MYEL on viljelijöiden, metsätilallisten, kalastajien ja poronhoitajien työeläkevakuutus.

"Ei vaikuttaisi työllisyyteen hyvällä tavalla"

Maatalouslomittajan mielestä lomituspalvelujen uudistuksessa olisi petrattavaa. Ministeriön tavoitteena on vähentää lomittajien osa-aikaisuutta.

– Lomittajien työllisyyteen se ei vaikuttaisi hyvällä tavalla, koska jo nyt yrittäjien varaukset kasautuvat tietyille päiville ja tiettyyn vuodenaikaan ja uudistuksen myötä se vain pahenisi. En näe uudistuksessa mitään hyvää, sanoo maatalouslomittaja Eeva Hämäläinen Kouvolan paikallisyksiköstä.

Kivelän tila sijaitsee Pyhällössä Haminassa
Lehmät Kivelän navetassa Haminassa.Ville Pisto / YLE

Kouvolan paikallisyksikössä lomittajia on tällä hetkellä noin sata. Vuonna 2015 lomittajia oli vielä noin 120. Parissa vuodessa myös maatilayrittäjien määrä on laskenut. Eniten paikallisyksikössä päänvaivaa aiheuttaa kuitenkin loma- ja myös sairausloma-aikojen sovittaminen yhteen.

– Periaatteessa työvoimaa on nyt riittävästi, mutta ongelmana on se, että sitä on ajoittain liikaa ja aika ajoin liian vähän. Se johtuu siitä, että lomien käyttö ei ole tasaista. Maatalousyrittäjä haluaa saada lomansa, kun on sen aika. Ruuhkaa on koulujen loma-aikoina ja maatalousnäyttelyjen tai kuninkuusravien aikana, sanoo lomituspalvelujohtaja Tarja Vuorentausta-Helin.

Vuonna 2017 vuosilomaan oikeutettuja maatalousyrittäjiä on Suomessa noin 16 900. Viulut lomituksesta maksaa valtio. Valtion talousarviossa on varattu tälle vuodelle maatalousyrittäjien lomituspalveluihin 159,3 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriö jatkotyöstää lainsäädäntöesitystä parhaillaan ja uuden lain on tarkoitus tulla voimaansamaan aikaan maakuntauudistuksen kanssa vuonna 2020. Samalla lomituspalvelujen järjestäminen siirtyisi kuntien kontolta maakunnille.

– Laki on tarkoitus saada eduskuntaan alkuvuodesta 2018, jotta se tulisi käsittelyyn yhdessä maakuntauudistuspaketin kanssa. Tällä hetkellä vielä hiomme ja muokkaamme lakia, sanoo STM:n neuvotteleva virkamies Annika Parsons.