1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. harrastukset

"Moni lahjakkuus poltetaan loppuun aivan liian aikaisin" – Professori Kari Uusikylä ruoskii nykyisiä valmennus- ja kasvatusmetodeja

Professori Kari Uusikylä kasvoi jalkapalloa pelaten aikana, jolloin kaikki saivat pelata. Nyky-yhteiskunta peräänkuuluttaa nopeita tuloksia ja jatkuvaa kehitystä kaikessa. Uusikylä on huolissaan saman vimman tartuttamisesta lasten urheiluvalmennukseen.

harrastukset
Professori Kari Uusikylän yksi lempipaikoista on yhä jalkapallokenttä.
Professori Kari Uusikylän yksi lempipaikoista on yhä jalkapallokenttä. Antti Haavsto/Yle

Professori Kari Uusikylä kasvoi Vaasassa jalkapalloa pelaten aikana, jolloin kaikki saivat pelata. 1950-luvulla Vaasan Kotirannan nurmikentän laidalla ei kykyjenetsijöitä näkynyt.

– Ei sinne päinkään. Eikä silloin kiinnitetty mitään huomiota siihen, minkälaisia kykyjä kentällä juoksi, vaan siellä juoksivat kaikki. Mutta toki sieltä erottuivat ne, joilla oli taipumus ja ennen kaikkea palava into pelata ja rakastaa sitä palloa, Kari Uusikylä muistelee.

Intoa ja taitoa on varmasti vieläkin, mutta ajat ovat muuttuneet sikäli kovemmiksi, että nuorilta, lupaavilta pelaajilta vaaditaan koko ajan enemmän.

Uusikylän mukaan kenttien laidoilla on liikaa aikuisia, jotka eivät ymmärrä lapsen psyykettä ja vaativat lapsilta liian paljon liian varhain. Ja kun päälle otetaan vielä haukut ja moitteet mahdollisista epäonnistumisista, tehdään lapsen kehitykselle iso karhunpalvelus.

– Moni lahjakkuus poltetaan loppuun aivan liian aikaisin. Pitäisi ymmärtää, että niitä huippuja kehittyy parhaiten sellaisista urheilijoista, joita ei ole rääkätty fyysisesti ja henkisesti lapsina loppuun, Uusikylä sanoo.

Aivan liian vähän kukaan miettii sitä, mitä lahjakkuus oikeasti on ja miten sitä voitaisiin kehittää.

Kari Uusikylä

Luovuuden ja lahjakkuuden tutkimiseen erikoistunut Uusikylä sanoo varsinkin tunnepitoisen puheen lahjakkuudesta polkevan paikallaan.

– Nykyään hoetaan vain sitä, miten tarvitaan osaamista, osaajia ja lahjakkuutta. Mutta aivan liian vähän kukaan – päättäjät mukaan lukien – miettii sitä, mitä lahjakkuus oikeasti on ja miten sitä voitaisiin kehittää.

Alakouluikäisen lapsen olisi hyvä kokeilla ja leikitellä useampia liikuntalajeja, eikä uuvuttaa itseään loppuun yhden parissa.
Alakouluikäisen lapsen olisi hyvä kokeilla ja leikitellä useampia liikuntalajeja, eikä uuvuttaa itseään loppuun yhden parissa.Antti Haavisto/Yle

Liian paljon liian varhain?

Nykyään ei ole ollenkaan tavatonta, että jo 10-vuotiaan täytyisi valita laji, johon fokusoidaan aika ja energia. Viikoittaisten harjoituskertojen määrä saattaa uuvuttaa koko perheen.

– Innostunut jalkapalloilijan alku kyllä mielellään pelaa ja harrastaa vaikka kuinka paljon, Kari Uusikylä sanoo.

Uusikylä kehottaa kokeilemaan eri lajeja rinnakkain ja harrastamaan monipuolisesti. Ratkaisu siitä, mikä on oma laji, tulisi tehdä vasta noin 15-vuotiaana.

– Siihen asti sen [harrastamisen] tulisi olla enemmän leikinomaista ja kevyempää lajien kokeilua, jotka sitten voivat hyvin myös tukea toisiaan, Uusikylä pohtii.

Uusikylä puhuu kokemuksesta. Vaikka hän monien kaveriensa tavoin olikin innostunut jalkapallosta, hyppivät he myös kolmiloikkaa, työnsivät kuulaa, juoksivat kilpaa ja hyppivät pyykkiseipäällä seivästä.

Nykyvalmentajat saattavat kauhistella moista poukkoilua, mutta Uusikylästä kehittyi ikäkautensa huippupelaaja, joka pelasi VPS:N ja HJK:n riveissä edustustasolla jo 17-vuotiaana ja voitti vielä jalkapallotekniikan suomenmestaruudenkin.

– Veljeni Veli-Jukka voitti sitten saman mestaruuden kuusi vuotta myöhemmin. Lapsuuden eväät eivät olleet parhaat mahdolliset, eikä itsetuntoni hyvä. Vaikka pelasin kuinka hyvin, pidin itseäni aina huonona. Silloin valmentajan tai opettajan rohkaisevat sanat merkitsivät todella paljon.

Liian paljon liian varhain on lapselle huono yhtälö
Liian paljon liian varhain on lapselle huono yhtälöAntti Haavisto/Yle

"Turha ihmetellä, miksi lapsen innostus lopahtaa"

Joskus saattaa käydä niinkin, että huippulahjakas nuori kyky päättääkin lopettaa pelit tai urheilut kokonaan.

– Silloin on hyvä pysähtyä miettimään, miksi näin kävi. Jos nuori lopettaa omasta halustaan ja ajattelee vaikka, että nyt en jaksa enempää, käyn kouluni kunnolla loppuun, eikä huipulle pyrkiminen ole minun juttuni, niin se on hänen ratkaisunsa.

Toinen ääripää ovat sitten tapaukset, joissa nuori on henkisesti ja fyysisesti aivan lopussa kovasta treeni- ja valmennusrääkistä, eikä halua enää jatkaa samalla tavalla.

– Vaaditaan myös ihmissuhdetaitoja, että ymmärretään, miten lasta kohdella. Muistan muun muassa tapauksen, jossa parhaansa yrittänyt 15-vuotiaiden tyttöjen jalkapallojoukkue sai valmentajaltaan tunnin mittaiset ylimääräiset rangaistusharjoitukset epäonnistuneen pelin päätteeksi. Silloin on turha ihmetellä, miksi lapsen innostus lopahtaa, Uusikylä sanoo.

Jos nuori lopettaa omasta halustaan ja ajattelee vaikka, että nyt en jaksa enempää, käyn kouluni kunnolla loppuun, eikä huipulle pyrkiminen ole minun juttuni, niin se on hänen ratkaisunsa.

Kari Uusikylä

Lupaavasti alkanut liikuntainnostus voi toki tyssätä myös nykyajan aikavarkaisiin.

Kari Uusikylän lapsuus- ja nuoruusvuosina liikkuminen ja ulkoilu oli sikäli selviö, etteivät huomiota olleet ryöstämässä tietokoneet ja älypuhelimet. Moni pähkäilee nyt sitäkin, miten nuoret saataisiin koneiden äärestä liikunnan pariin.

– Tuo on äärimmäisen tärkeä juttu ja liittyy koulunkäyntiin, harrastuksiin ja ihan kaikkeen. Jos ajatellaan tämän nykytekniikan koukuttavia mahdollisuuksia, niin jo pelkkä ulos tai kouluun lähteminen alkaa muodostua ongelmaksi, kun pelit ja netit koukuttavat ja passivoivat, Uusikylä myöntää.

Lue seuraavaksi