yle.fi-etusivu

Nuoren ihmisen äkkikuolema johtuu yleensä sydämen pysähtymisestä – taustalla voi olla perimä

Vielä ei olla keksitty, miten äkillisiä sydänpysähdyksiä saataisiin estettyä. Työtä sen eteen tehdään kuitenkin koko ajan. Kehitteillä on muun muassa uudenlaisia riskipotilaille tarkoitettuja lääkkeitä.

Äkillinen kuolema
Nuori mies pitelee rintaansa, koska sydän kipeä.
Oululaistutkimuksessa on havaittu nuorilla äkilliseen sydänkohtaukseen kuolleilla sydämessä runsaasti fibroosia.Paulus Markkula / Yle

Oulu

Suomessa on poikkeuksellisen paljon sydänkuolemia, joiden todennäköisenä syynä on henkilöiden sydänlihakseen kertynyt runsas sidekudos eli fibroosi.

Erityisesti nuorilla äkilliseen sydänkohtaukseen kuolleilla on havaittu sydämessä runsaasti fibroosia, kertoo Oulun yliopiston kardiologian tutkimusryhmässä työskentelevä dosentti Juhani Junttila.

– Kaikista yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy nuorilla onkin sydänlihasfibroosi, kertoo Junttila.

Fibroosi heikentää sydämen toimintakykyä        

Sydänlihas on erikoistunut verenkierron ylläpitoon. Lihaksen vaurioituessa sen solut kuoleutuvat eivätkä uusiudu. Niiden tilalle tulee fibroosia. Esimerkiksi sydäninfarktin jälkeen sydämeen kertyy fibroosia, mutta myös oireettomilla suomalaisilla on tavattu taipumusta fibroosin lisääntymiseen.

– Sydänlihas pystyy supistumaan ja johtamaan sähköä, mutta fibroosi ei pysty kumpaankaan, Juhani Junttila kertoo.

Sydänpotilaalle annetaan ensiapua.
Sidekudoksen kertyminen sydämeen haittaa sydämen toimintaa kahdella tavalla. Se heikentää sydämen pumppaustehoa ja haittaa sähköimpulssien kulkua. Tämä voi johtaa vakaviin rytmihäiriöihin.Heikki Rönty / Yle

Käytännössä fibroosi heikentää sydämen pumppaustehoa. Sähköimpulssien etenemisen vaikeutuminen voi puolestaan johtaa rytmihäiriöihin.

Geneettinen painolasti

Yksi syy sydämen fibroosin lisääntymiselle voi olla geneettinen perimä. Vuosisatojen aikana suomalaiset ovat olleet suhteellisen eristäytynyt kansa, ja siksi myös erilaiset geenimuutokset ovat voineet lisääntyä väestön perimässä.

Meillä on näihin tapauksiin liittyvää aineistoa enemmän kuin muualla.

Juhani Junttila

Toisaalta Suomi on poikkeuksellinen maa maailmassa myös sen takia, että meillä on muita maita kattavammat tiedot myös äkkikuolemien syistä. Ruumiinavauksia tehdään lain määräämänä aina, kun selvää tietoa kuolinsyystä ei ole. Muualla tällaista lainsäädäntöä ei ole.

– Siksi meillä on näihin tapauksiin liittyvää aineistoa enemmän kuin muualla.

Hoitamaton verenpainetauti voi synnyttää fibroosia

Oulun kardiologian tutkimusryhmä on jo parin kymmenen vuoden ajan kerännyt aineistoa nuorten sydänperäisistä äkkikuolemista. Professori Heikki Huikurin johtama tutkimustyö on perustunut äkkikuoleman kokeneiden ruumiinavauspöytäkirjoihin sekä kuolleitten omaisten haastatteluihin.

Sydäntutkija Juhani Junttila 30.8.2017.
Perintötekijöistä johtuvien sydänperäisten äkkikuolemien ennakointi on edelleen vaikeaa. Niistä ilmenee vain harvoin ennakko-oireita, kertoo dosentti Juhani Junttila. Hän kehottaa kuitenkin hakeutumaan tarkempiin tutkimuksiin, jos suvussa on vastaavia tapauksia.Timo Nykyri / Yle

– Näistä aineistoista on löydetty lisääntyvästi myös havaintoja sydänlihaksen paksuuntumisesta, joka on usein aiheutunut joko hoitamattomasta tai kokonaan diagnostisoimattomasta verenpainetaudista, kertoo Huikuri.

Sydämen paksuuntuminen johtuu siitä, että sydänlihas joutuu työskentelemään normaalia kovempaa painetta vastaan, jolloin se paksuuntuu. Sen takia sydämeen kertyy myös jonkin verran fibroosia.

Sepelvaltimotauti ja diabetes lisäävät riskiä

Sepelvaltimotaudissa merkittävä riskitekijä on diabetes. Tutkimuksissa on havaittu, että henkilöillä, joilla on diabetes ja sepelvaltimotauti, on kaksin–kolminkertainen riski kuolla sydänperäisesti ja sairastua myös sydämen vajaatoimintaan.

– Diabeetikon sydämessä rentoutumisvaihe on pidentynyt, ja on ajateltu, että se voisi johtua fibroosista, Juhani Junttila kertoo.

Sydänperäisen äkkikuoleman riskin havaitseminen on käytännössä vielä vaikeaa. Nykyiset menetelmät liittyvät lähinnä kliinisiin testeihin, joiden käyttö vaatii perusteellista tutkimustyötä.

Terveet elämäntavat ja huolenpito omasta kunnosta ovat kaikkein tehokkain tapa ehkäistä sairastumista.

Juhani Junttila

Ultraäänitutkimuksilla voidaan selvittää sydämen pumppaustehoa ja sitä, onko sydänlihas paksuuntunut.

– Jos sydämen vasen kammio pumppaa noin puolella teholla, voidaan sanoa, että henkilöllä on paljon fibroosia sydänlihaksessa.

Näissä tapauksissa henkilöllä on riski saada vakavia rytmihäiriöitä, ja Junttilan mukaan heille yleensä laitetaan nykyisin jo ennaltaehkäisevästi rytmihäiriötahdistin.

– Tässä on kuitenkin vielä monia asioita, joiden kanssa pitää tehdä kovasti töitä ennen kuin uskalletaan sanoa, keillä tämä riski on, Junttila toteaa.

Kehitteillä uusia menetelmiä

Ultraäänikuva sydämestä.
Sydänkammioiden supistumista sekä sydänlihaksen paksuutta voidaan mitata ultaräänen avulla. Tarkat mittaukset vaativat magneettikuvausta, mutta jo ultraäänikuvaus antaa hyvin viitteitä siitä, onko fibroosin määrä sydämessä lisääntynyt, kertoo dosentti Juhani Junttila.

Arkikäyttöön ei vielä ole olemassa yksinkertaisia menetelmiä, joilla riskiryhmään kuuluvat tunnistettaisiin niin helposti, että heille voitaisiin automaattisesti rytmihäiriötahdistimen.

Riskin ennakointikeinoja kehitetään silti koko ajan. Juhani Junttilan mukaan kehitteillä on myös uudenlaisia riskipotilaille tarkoitettuja lääkkeitä. Tällä hetkellä sellaisia ei kuitenkaan vielä ole olemassa.

Juhani Junttilan mukaan laajempiin sydäntutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos suvussa on nuorella iällä tapahtuneita äkkikuolemia, vaikka oireita ei olisikaan.

– Edelleen vanhat neuvot pätevät eli terveet elämäntavat ja huolenpito omasta kunnosta ovat kaikkein tehokkain tapa ehkäistä sairastumista.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Vaakakapina

Kun syömishäiriö söi seksuaalisuuden

Työelämä

Tabu tai ainakin noloa tunnustaa – isolla osalla suomalaisista on tylsää töissä

Puoli seitsemän

Nämä ovat suomen kielen vaikeimmat sanat – ne tietää jokainen bussimatkustaja

Hyönteisruoka

Ruokamarkkinoille rynnivät hyönteiset voivat olla vaarallista syötävää allergikoille