Kaikki talviolympialaisista!

Perhevapaauudistuksen valmistelu alkaa: Mahdollisuus hoitaa lasta 3-vuotiaaksi asti kotona säilyy

Hallituksen mukaan tavoitteena on lisätä tasa-arvoa työelämässä ja vanhemmuudessa. Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2019.

perhevapaa
Kolme äitiä lastenvaunujen kanssa.
AOP

Hallitus aloittaa perhevapaauudistuksen valmistelun, kertoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Hallitus sopi paljon puhutun uudistuksen käynnistämisestä budjettiriihessään.

Mahdollisuus hoitaa lasta kolmeen ikävuoteen saakka kotona säilytetään. ja perheiden valinnanvapaus säilyy.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostamiseen osoitetaan 9,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin viiden euron lisäystä kuukaudessa. Äitiyspakkaukseen kohdistuvaa äitiysavustusta korotetaan noin 30 eurolla, josta aiheutuu 1,65 miljoonan euron lisämäärärahatarve.

Opintotuen huoltajakorotukseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa ja päihteitä käyttävien äitien hoitoon myönnetään kolme miljoonaa euroa, kuten jo huhtikuun puoliväliriihessä kerrottiin ja nyt vahvistettiin.

Päihdeäitien kuntoutuksen käytetty raha on ollut perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan vuosia eduskunnan sosiaali- ja terveyslautakunnassa, mutta otetaan nyt viimein osaksi valtion budjettia. Lainsäädäntömuutoksen myötä päihdeäitien kuntoutus on siirtynyt kunnilta valtiolle.

– Valiokunta voi vielä halutessaan vahvistaa tätä kolmen miljoonan osuutta, mutta mielestäni asia on periaatteellisesti merkittävä, koska tutkimusnäytön perusteella rahan käyttö on tuloksekasta, Saarikko toteaa.

Puoliväliriihessä hallitus kertoi myös jo kehittävänsä varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta, jotta varhaiskasvatuksen laatu paranisi ja perheet saisivat aiempaa parempaa tukea.

Sipilän mukaan perhevapaauudistus valmistellaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa hallitusjohtoisesti. Hallituksen tavoitteena on lisätä tasa-arvoa työelämässä ja vanhemmuudessa sekä joustavoittaa paluuta perhevapailta työelämään. Tukijärjestelmää halutaan yksinkertaistaa.

Saarikko vetää valmistelutyötä

Perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko (kesk.) vetää valmistelutyötä, jonka takaraja on tämän vuoden lopussa. Muut valmistelusta vastaavat ministerit ovat sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok). Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2019.

Ministerityöryhmät muodostettiin peruspalveluministeri Saarikon mukaan hallinnonaloittain.

– Ministeri Mattilan salkussa on vanhempainpäivärahat, ansiosidonnaiset ja peruspäivärahat. Minulla peruspalveluministerinä on kotihoidontuki, joustava hoitoraha sekä perheiden palvelut. Ministeri Grahn-Laasosen vastuulla on varhaiskasvatus eli lapsen kotona tapahtuvan hoidon vastinpari, Saarikko kertoo.

– Uudistuksista perhevapaamalli on monimutkaisin ja laajin kokonaisuus, eikä vähiten siksi, että nykymalli monimutkainen ja monitahoisesti rahoitettu ja aikataulu on tiukka. Yhteiskunnan tuki kuitenkin tuntuu olevan laaja uudistukselle, Saarikko sanoo.

Hallituksen lähtökohtana on, että perhevapaauudistus tehdään kustannusneutraalisti ja etuudet uudistetaan hallitusohjelman julkisen talouden raamien puitteissa. Uudistuksella tulee olla VM:n todentaman arvion mukaan työllisyyttä vahvistavia vaikutuksia, haliitus toteaa.

EK ja SAK tyytyväisiä uudistuksen etenemiseen

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on tyytyväinen perhevapaauudistukseen, hänen mielestään se parantaa tasa-arvoa ja työllisyyttä.

– Toteutuessaan perhevapaauudistus on merkittävä askel siinä, että naisten työllisyysaste nousee samalle tasolle kuin Ruotsissa. Käytännössä se merkitsee jopa 50 000 työllistä enemmän, eikä hallituksen tavoittelemaa 72 prosentin työllisyysastetta voida saavuttaa ilman tätä uudistusta, painottaa Häkämies.

Uudistustarpeesta vallitsee SAK:n pääekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan laaja yhteisymmärrys.

– Kolmikantainen valmistelu perhevapaiden kokonaisuudistuksesta on paras tapa varmistaa, että löydetään nykyistä joustavampi malli, joka palvelee perheitä, huomioi lapsen edun ja vastaa 2020-luvun työelämän tarpeita, hän toteaa.

Täydennetty 31.8. klo 17.00 ministeri Saarikon sekä EK:n ja SAK:n kommenteilla.