1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Budjettiriihi

Järjestöt suopeita budjettiesitykselle – JHL kriittisenä: verokevennykset eivät korvaa palkankorotuksia

Verokevennykset saivat kuitenkin lähes kaikki hyvälle tuulelle. Perhevapaauudistuksen käynnistyminen keräsi laajasti kiitosta.

Budjettiriihi
Budjettiriihi Kesärannassa 30.08.2017
Hallituksen budjettiriihessä saatiin aikaiseksi esitys, joka on useille järjestöille mieluinen verokevennysten ja perhevapaauudistuksen ansiosta.Valtioneuvoston kanslia

Suomen järjestöväki on päällisin puolin tyytyväinen hallituksen budjettiesitykseen. Eniten kiitosta niittävät perhevapaauudistuksen käynnistäminen ja verokevennykset sekä satsaukset koulutukseen. Huolta aiheuttavat rakenteellisten leikkausten jatkuminen kunta-alalla, eläkeindeksien jäädytyksen jatkuminen ja kiristyvä alkoholiverotus.

Näin järjestöt kommentoivat tiedotteissaan budjettiriihen tuloksia:

SAK verokevennyksistä: vähempikin olisi riittänyt

Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK pitää budjettiriihessä päätettyä noin 300 miljoonan euron verokevennystä mittaluokaltaan oikeana.

– Tässä suhdannetilanteessa vähän pienempikin veronkevennys olisi riittänyt, mutta suuruusluokka on oikea. SAK on tavoitellut noin 200 miljoonan euron veronkevennyksiä, jotka kompensoivat palkansaajamaksujen nousua, sanoo SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Kiitosta saavat työttömien omaehtoisen opiskelun helpottaminen ja perhevapaauudistus.

– Uudistustarpeesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Kolmikantainen valmistelu perhevapaiden kokonaisuudistuksesta on paras tapa varmistaa, että löydetään nykyistä joustavampi malli, joka palvelee perheitä, huomioi lapsen edun ja vastaa 2020-luvun työelämän tarpeita, Kaukoranta toteaa.

EK kiirehtisi perhevapaauudistusta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on tyytyväinen, että hallitus on päättänyt budjettiriihessä käynnistää perhevapaauudistuksen valmistelun. Hyvin toteutettuna uudistus lisää naisten työelämätasa-arvoa ja nostaa Suomen työllisyysastetta. EK:n mukaan uudistus tulisi toteuttaa vielä tällä hallituskaudella.

EK kiittää myös sitä, että hallitus päätti keventää tuloverotusta 270 miljoonalla eurolla. Tällä kompensoidaan palkansaajille kilpailukykysopimuksessa kohdennetut sivukulujen korotukset.

EK pitää hyvänä, että yritystukijärjestelmää uudistetaan. Sen pitäisi tulevaisuudessa perustua vaikuttavuuteen.

Myös STTK kiittelee perhevapaata

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan hallitus jätti käyttämättä hyvän taloustilanteen suomat mahdollisuudet panostaa reilummin tutkimus- ja tuotekehittelyyn sekä koulutukseen. Ne olisivat pienentäneet pitkällä tähtäimellä kestävyysvajetta.

Sen sijaan perhevapaauudistus keräsi kiitosta.

– Perhevapaauudistuksen valmistelu on askel oikeaan suuntaan erityisesti naisten työllisyysasteen ja tasa-arvon kannalta. On hyvä asia, että tässä päästään vihdoinkin eteenpäin, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kommentoi.

STTK kannattaa yritystukien leikkaamista, mutta olisi toivonut asiassa ripeämpää käsittelyä.

– Yritystuet on todettu varsin kustannustehottomiksi. Tässä pätee hieman sama kuin perhevapaauudistuksessa – oikea suunta, mutta vauhtia olisi toivonut lisää, Sund sanoo.

Tutkimuspanostukset Akavalle mieleen

– Akava on tyytyväinen, että hallitus helpottaa työttömien opiskelua ja korkeakoulutettujen muuntokoulutusta. Olisimme toivoneet lisää päätöksiä, jotka olisivat parantaneet työllisyyttä tehokkaammin, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Vaikka koulutuksen ja tutkimuksen leikkaukset ovat vaihtuneet panostuksiksi hallituskauden alun jälkeen, Akava olisi odottanut budjettiriihestä merkittävämpiä uusia investointeja koulutukseen ja tutkimukseen.

OAJ tyytyväinen koulutuksen lisäpaikoista

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kiittää hallitusta pitkään odotetun perhevapaauudistuksen käynnistämisestä.

– Lasten hoitoon tarkoitettujen tukien painopiste on siirrettävä alle kaksivuotiaisiin. Samalla on tuettava lasten oikeutta osallistua pedagogiseen varhaiskasvatukseen. 5 milj. euron kokeiluraha, jolla tarjotaan alle 5-vuotiaille maksutonta varhaiskasvatusta, on lupaava alku, Luukkainen toteaa.

– Ammatillisen koulutukseen lisäpaikat ovat oikeansuuntainen päätös. Suomessa on yli 600 000 työikäistä, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto.

OAJ on tyytyväinen myös tutkimustoiminnan määrärahojen lisäämisestä, mm. Suomen Akatemia saa 25 milj. euroa.

– Sen sijaan OAJ on erittäin pettynyt siihen, ettei lukiokoulutus saanut mitään lisäpanostusta, vaikka sen rahoitus on täysin alimitoitettua, Luukkainen huomauttaa.

JHL pelkää leikkausten karsivan väkeä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on huolissaan hallituksen aikeista jatkaa julkisen sektorin säästöjä.

Julkisen talouden säästöt tarkoittavat käytännössä sitä, että kuntien rahoitusta leikataan. Kuntien pitäisi säästää menoistaan jälleen kerran miljardi euroa, vaikka niiden tilanne on jo ennestään tiukka. Valtionosuuksien jatkuvilla leikkauksilla heikennetään kuntien rahoitusasemaa rajusti.

– Säästöt eivät onnistu ilman henkilöstövähennyksiä. Pahimmillaan kunnista voi kadota lähivuosina työpaikkoja 20 000 henkilötyövuoden verran. Hallituksen teema välittämisestä ei toteudu näillä leikkauksilla. Eduskunnan pitäisi vielä kerran miettiä, mistä kunnille saadaan palveluiden tuottamiseen riittävä rahoitus, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii.

– Mikäli verotusta kevennetään hallituksen linjauksen mukaisesti, on pidettävä huoli kuntien taloudesta. Muuten työllisyys kunnissa heikkenee, edessä on yt-neuvotteluita.

JHL:n mukaan verokevennykset eivät korvaa palkankorotuksia. Julkisen palvelun työntekijät ansaitsevat kunnollisen korvauksen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä, liitto muistuttaa.

Kunnat harmissaan kiinteistöverojen korotuspaineesta

Kuntaliitolla on JHL:ää valoisampi näkemys hallituksen kaavailuista. Kuntaliitto on tyytyväinen siihen, että hallitus ei leikkaa kuntien valtionosuuksia sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun rahoittamiseksi.

Kuntaliitto on myös tyytyväinen siihen, että verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Valitettavaa Kuntaliiton mielestä sen sijaan on, että kunnat joutuvat edelleen korottamaan kiinteistöverojaan. Niillä kompensoidaan varhaiskasvatusmaksujen alentamista.

Kuntaliitto kaipaa lisäksi vielä tarkempia tietoja siitä, millä tavalla homekoulujen korjaamisessa, sisäilmaongelmien ratkaisemisessa ja asuntotuotannon vauhdittamisessa edetään.

Eläkeläiset pettyivät jäätyneisiin indekseihin

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL on pettynyt siihen, että hallitus on jättämässä voimaan tekemänsä säästöpäätöksen eläkeindeksistä. Jäädytys leikkaa reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi.

Pientä positiivisuutta EKL näkee täyden takuueläkkeen nostamisessa 15 eurolla sekä eläkettä saavan hoitotuen perusosan nostamista noin 8 eurolla kuukaudessa. Lisäksi parlamentaarisessa työryhmässä sovitun mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Panimoväki pahoillaan olutrallin jatkumisesta

Hallituksen esitys korottaa alkoholijuomaveroa on kotimaiselle panimoelinkeinolle erittäin haitallinen. Veronkorotus kannustaa kuluttajia hakemaan juomat Virosta, jossa verotaso on Suomea huomattavasti matalampi.

Tuleva veronkorotus on jo kuudes vuoden 2008 jälkeen. Kaksi viimeisintä veronkorotusta vuosina 2012 ja 2014 ovat kohdistuneet rankimmin mietoihin alkoholijuomiin. Väkevien ja mietojen juomien verotuksen ero on Suomessa todella pieni verrattuna muihin EU-maihin.

– Oluen, siiderin ja lonkeron matkustajatuonti on viimeisten veronkorotusten vuoksi kasvanut. Tämä uusi korotus ei tule hillitsemään matkustajatuontia, mutta se heikentää kotimaisten elinkeinojen kilpailukykyä ja mahdollisuuksia työllistää, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Ussa sanoo.

Lue seuraavaksi