Tekeekö tekoäly vastahakoisestakin teinistä runoilijan? – "En mä kyllä alkais tätä hirveesti vapaa-ajalla tekemään"

Helsingin yliopisto tutkii koululuokkien avulla, miten kone voi auttaa ihmistä luovassa työssä.

luovuus
Lintumetsän koulun 8D oppilaita tietokoneilla
Mårten Lampén / Yle

Espoolaisen Lintumetsän koulun 8D-luokka hiljentyy kirjoittamaan äidinkielen tunnilla runoja. Tyhjältä paperilta nuorten ei tarvitse aloittaa vaan heidän apunaan on Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä runokone.

Tietokoneohjelma auttaa alkuun ja siltä saa apua sanojen, riimien ja loppusointujen löytämisessä.

Koulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Arja Kangasharju on mukana tutkimuksessa, jossa koululaisten avulla pyritään selvittämään, miten tietokoneen ja ihmisen välinen yhteistyö voisi luovissa tehtävissä toimia, ja miten koneen laskennallinen luovuus voisi tukea ihmisen luovuutta.

Runokoneen taustalla on luovaa tekoälyä, joka on oppinut olemassa olevasta runoudesta.

Hannu Toivonen, tietojenkäsittelytieteen professori

Opettajaa kiinnostaa myös se, miten työskentely koneen kanssa voi tukea myös oppimista.

– Kysyttäessä nuoret usein sanovat, että eivät tykkää lukea runoja, eivätkä tykkää kirjoittaa, eivätkä omasta mielestään osaa kirjoittaa runoja. Kun otamme runokoneen käyttöön, he huomaavat, että tämä onkin hauskaa, ja että mähän osaankin, Kangasharju kuvailee.

Ihmisen ja koneen yhteistyö tutkimuksen kohteena

Tutkijoiden kehittämä runokone hyödyntää laskennallisessa luovuudessaan kymmeniä tuhansia rivejä suomalaista runoutta pääasiassa viime vuosisadan alkupuolelta.

– Kun se tuottaa tekstiä oppilaan käytettäväksi, se käyttää mallina jotain olemassa olevaa runopohjaa ja pyrkii ikäänkuin imitoimaan tätä runoutta, kertoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen.

Tutkimusta tehdään tänä syksynä useissa kouluissa pääkaupunkiseudulla ja Porvossa.

Usein luovuutta pidetään asiana, jota on vaikea automatisoida.

Hannu Toivonen, tietojenkäsittelytieteen professori

– Me tutkimme laskennallista luovuutta, eli sitä miten tietokone voi käyttäytyä luovalla tavalla. Tämä on hyvin uusi tutkimusaihe, jota ei ole maailmallakaan paljon vielä tutkittu

Koululaisen runokoneella tekemä runo tietokoneruudulla
Mårten Lampén / Yle

Toivonen sanoo, että tähtäimessä eivät ole vain runot, vaan tavoitteena on laajemminkin selvittää, miten ihminen ja kone luovat yhdessä, ja miten kone voi tukea ihmisen luovuutta.

– Siitä puhutaan paljon, että koneet yhä enemmän automatisoivat asioita. Usein luovuutta kuitenkin pidetään asiana, jota on vaikea automatisoida.

Tutkijat pyrkivät selvittämään, miten erilaisia luovia tehtäviä voitaisiin tehostaa siten, että tietokone ratkaisee niistä osia tai auttaa ihmisiä tekemään niitä.

Esimerkiksi Toivonen ottaa vaikkapa arkkitehtuurin, jossa käytetään paljon tietokoneita. Luova vastuu pysyy arkkitehdillä, mutta kone aktiivisesti tekee laskelmia ja ehdotelmia uusista ratkaisuista ja muodoista.

Runokoneesta hyötyä erityisesti vastahakoisille

Kouluissa tehtävässä tutkimuksessa Lintumetsän koulun 8D-luokka ei ole varsinaisena tutkimuskohteena. Arja Kangasharju on kuitenkin testannut runokoneen käyttöä omilla tunneillaan muutenkin.

Tuloksia itse tutkimuksesta saadaan vasta myöhemmin, mutta jotain opettaja pystyy jo sanomaan keinoälyn hyödyistä opetuksessa.

– Näyttää siltä, että erityisesti ne oppilaat, jotka eivät pidä itse itseään hyvänä runon kirjoittana tai eivät ylipäätään pidä runoista, hyötyvät tästä välineestä. He, jotka muutenkin kirjoittavat vapaa-aikanaan käsin, pitävät yleensä enemmän itse käsin kirjoittamisesta.

On se helpompaa, kun ei tarvitse itse keksiä ihan kaikkia sanoja ja aiheita.

Maisa Riikonen, Lintumetsän koulun 8D

Ainakin kahdeksasluokkalaisen Maisa Riikosen mielestä runojen kirjoittaminen yhdessä tietokoneen kanssa on hauskempaa kuin yksin.

– Ja on se helpompaa, kun ei tarvitse itse keksiä ihan kaikkia sanoja ja aiheita.

Eero Lehtonen on samaa mieltä. Hän ei ole ollut erityisen kiinnostunut runoista aiemmin. Mutta herättääkö keinoälyn kanssa runojen kirjoittaminen yhteistyössä kiinostuksen?

– No ehkä vähän kyllä. Mutta en mä kyllä alkais tätä hirveesti vapaa-ajalla tekemään.