Nyt puhuu lohitutkija: Tenon pyyntirajoitukset ovat tarpeellisia

Kesän aikana Tenon uusia rajoituksia vastaan on osoitettu kiivaasti mieltä. Kaksi Tenon yksityisvesien osakaskuntaa jopa kielsi Luonnonvarakeskuksen tutkimustyön vesialueellaan.

Tenojoki
Tenojoki Utsjoen kirkonkylän kohdalla
Jarmo Honkanen / Yle

Nyt syyskuun alussa Tenon rannoilla on rauhallista. Jokiveneet on vedetty talviteloille. Hengissä selvinneet lohet valmistautuvat kutemaan Tenon ja sivujokien sopiviin kivi-sorapohjiin syys-lokakuun vaihteessa.

Kalastuskausi 2017 jää historiaan. Norjan ja Suomen ensimmäistä kesää voimassa ollut uusi kalastussopimus ja kalastussääntö haukuttiin perin pohjin.

tenojoki

Osan ryöpystä sai myös kalatutkimus, jota Suomen ja Norjan tutkimuslaitokset ovat harjoittaneet.

Tieteellisiä havaintoja saaliiden ja isojen lohien määrien vähenemisestä on osin melko tunnepitoisessa kiistassa epäilty. Tutkijoiden arvioita ryöpytys ei horjuta.

– Kyllä lohikannat ovat nyt siinä tilassa, että erityisesti tuolla latvajoilla on tarvittu voimakkaampaa kalastuksen säätelyä kuin aiempi sopimus asetti. Se että minkälaisiin kenties tarkennuksiin, muutoksiin tästä eteenpäin mennään, on hallintoihmisten asia eikä tutkijoiden asia ollenkaan, mutta sinänsä oli hyvä, että kalastusta säädeltiin voimakkaammin kuin mitä nyt on viimeiset parikymmentä vuotta tehty, Luken tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro sanoo.

Ajoverkkokalastuksen vähentäminen tieteellisesti perusteltua

Uusi kalastussääntö muun muassa rajoittaa Tenon alajuoksun perinteistä ja tehokasta alkukesän ajoverkkokalastusta eli kulkutusta. Tätä on kiihkeimmissä kommenteissa pidetty jopa saamelaiskulttuurin hävittämisenä.

Lohikadosta kärsivien latvajokien kuten Inarinjoen varren paikalliset ihmiset ovat sitä vastoin kiitelleet alajuoksun rajoituksia.

Tieteellinen tutkimus tukee näitä rajoituksia. Tutkimuksin on todistettu, että alkukesästä ajoverkkopyynnin aikaan nousevat jokeen suurikokoiset naaraskalat. Ne ovat latvajokien kuten Inarijoen lohikantaa, joka on hälyttävästi hiipunut viime vuosikymmeninä.

Tenojoki
Eljas Niskanen / Yle

– Meillä on uusimpien tutkimustietojen valossa kuitenkin näyttöä siitä, että tämä alkukesän kalastus eri muodoissaan, siis mitä tahansa kalastustapaa silloin pystytäänkään käyttämään, useinhan se on nimenomaan kulkutuskalastusta, on kohdistunut ihan erityisesti noitten joidenkin latvajokien suurikokoisiin lohikantoihin. Siinä mielessä kyllä juuri tähän kalastukseen alkukesän pyyntiin on ollut tarpeen kohdistaa säätelyä, Erkinaro toteaa.

Tutkijat haluaisivat enemmän tietoa

Tenon lohitutkijat ovat arvioineet lohikantojen määrää sähkökalastuksin, sukeltaen, kameroilla ja saalisilmoitusten perusteella. Jos rahoituksesta päästään sopuun, niin Suomi ja Norja aloittavat ensi kesänä pääuomassa kaikuluotainseurannan.

Kaikuluotaus lisäisi tietoa Norjan puolella olevaan jokisuuhun nousevien lohien määrästä ja siitä missä kohtaa jokea varrella niitä saalistetaan.

Luonnonvarakeskus olisi aloittanut kaikuluotauksen lohikadosta kärsivällä Tenon latvahaaralla Inarijoella jo tänä kesänä, mutta Outakosken osakaskunta kielsi Lukelta kaikki tutkimukset vesillään.

Tenon lohi
Jarmo Honkanen / Yle