Maahanmuuttajaäidit valvovat ruotsalaislähiön katuja – "Yksi äiti vastaa kymmentä poliisia"

Turkkilaisäidit aloittivat partioinnin Tukholman likellä sijaitsevassa lähiössä yli kaksi vuotta sitten. Heidän mukaansa alue on rauhoittunut.

Lapset ja nuoret
Viisi naista punaisissa liiveissä, liiveissä lukee Nattvandring.nu
Paula Tapiola / Yle

FITTJA/BOTKYRKA Fittjalaisen kerrostalon pohjakerroksen ovi käy. Sisään astuu huivipäinen, keski-ikäinen nainen.

Ovessa lukee Kvinnokraft Fittja, naisvoimaa Fittjasta.

Tänä iltana paikalle saapuu viisi naista. Yhteistä heille on turkin kieli sekä halu auttaa lähiön lapsia ja nuoria.

Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen estämiseen etsitään Ruotsissa uusia keinoja. Yksi keino ovat juuri tämän Tukholman lähistöllä sijaitsevan Fittjan lähiön äitijoukon kaltaiset partiot, joissa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kadulla partioivat äidit pitävät huolta turvallisuudesta.

Äitipartio Fittjan keskustassa.
Paula Tapiola / Yle

Takahuoneessa säilytetään punaisia liivejä, joiden selässä lukee Nattvandring.nu. Ne päällään äidit ovat lähdössä partioimaan lähiönsä katuja ja puistoja, kuten joka perjantai- ja lauantai-ilta. He aloittavat kuudelta ja jatkavat yhdeksään.

Yli 90 prosenttia maahanmuuttajia

Tukholman kupeessa sijaitseva Fittja kuuluu niihin alueisiin, jotka Ruotsin poliisi on määritellyt erityisen alttiiksi, haavoittuviksi tai ongelmallisiksi. Se tunnetaan jengeistään, joukkotappeluistaan ja huumekaupastaan.

Erityisen alttiilla alueilla rikolliset rakenteet ovat niin kehittyneitä, että poliisin toiminta vaikeutuu ja oikeusprosessit ovat vaarassa. Fittja nousi tähän 23 alueen joukkoon uutena tulokkaana tänä vuonna.

Ruotsalaisille Fittja tuli tunnetuksi 1990-luvulla, kun maan tunnetuin tutkiva toimittaja Janne Josefsson lähetti täältä suorana lähetyksenä yhteiskuntaohjelmaa Fittja Paradiso. Kotouttaminen oli kuuma sana Ruotsin politiikassa, ja Josefsson halusi antaa äänen lähiöiden asukkaille – vaikeita aiheita välttelemättä.

Fittjan asukkaista 91,5 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Se on yleistä Ruotsin lähiöissä.

"Täällä oli hyvin levotonta"

Punaliivisten naisten partiointikierros alkaa Fittjan keskustasta, metroaseman tuntumasta.

Fittja sijaitsee noin 18 kilometrin päässä Tukholman solmuasemasta Slussenista lounaaseen. Se on neljänneksi viimeinen asema punaisella, Norsborgiin kulkevalla linjalla.

– Täällä oli hyvin levotonta, ennen kuin aloitimme partioinnin. Se oli sellaista nuorten uhoa. He rikkoivat ikkunoita, kuvailee Mine Demirkiran.

Kolme naista juttelee keskenään.
Mine Demirkiran (vas.) on asunut Fittjassa vuodesta 1981.Paula Tapiola / Yle

Hän ei halua tai osaa kuvailla levottomuuksia sen tarkemmin. Demirkiran on asunut Ruotsissa vuodesta 1981, mutta hänen on vaikea ilmaista itseään ruotsiksi.

Naiset ovat partioineet Fittjassa yli kaksi vuotta.

Alkuun he tekivät tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa, nykyisin he partioivat omillaan. Partioiden ei ole tarkoitus mennä väliin vaarallisiin tilanteisiin, vaan järjestyksen valvonta on lähinnä nuorille puhumista.

"Arvostamme aikuisia kaupungilla"

Poliisi suhtautuu äitien toimintaan myönteisesti. Nattvandring-ryhmiä on yli 300 paikkakunnalla Ruotsissa, ja niihin osallistuu 45 000 aikuista, joukossa on äitien lisäksi niin isiä kuin lapsettomiakin.

– Aikuiset silmät ja korvat kaupungilla ovat tervetulleita ja arvostamme niitä. Sitä paitsi nuoret itse arvostavat sitä. He tuntevat olonsa turvallisemmaksi, toteaa Tukholman poliisin tiedottaja Kjell Lindgren.

Hänen mielestään partioista on myös hyötyä, eikä pelkästään viikonloppuisin vaan isoina pyhinä ja erilaisten tapahtumien yhteydessä.

Nattvandring-säätiö on toiminut Ruotsissa kymmenisen vuotta. Sinä aikana partioivien vanhempien kimppuun on hyökätty kahdesti.

Kerran asialla olivat huumausaineiden vaikutuksen alaiset nuoret, kerran ryöstäjät, jotka kotimatkalla ollut vanhempi keskeytti rysän päältä.

Äitipartio Fittjassa.
Paula Tapiola / Yle

"Ei tihutöitä puoleentoista vuoteen"

Fittjan keskustassa äitipartion naiset tunnistetaan, ja monet käyvät tervehtimässä. Matka jatkuu keskustasta sivummalle, kolmikerroksisten talojen keskelle, vihreille nurmikoille, koulujen pihoille.

Ulkona on paljon lapsia ja nuoria, mutta he eivät halua haastateltaviksi. Koulun pihalla istuva kolmen pojan joukko vetää huppuja kasvojensa suojaksi kameran huomatessaan.

Pienemmät lapset ovat uteliaita, mutta liian nuoria haastateltaviksi. Partioäidit suhtautuvat lapsiin suojelevasti.

Partion reitti kulkee kolmen koulunpihan läpi. Pojat pelaavat palloa ja pyöräilevät, tytöt istuvat ryhmissä, hyppäävät ruutua ja juttelevat.

– He eivät ole rikkoneet mitään puolentoista viime vuoden aikana, Mine Demirkiran sanoo.

Äitipartio Fittjan keskustassa.
Paula Tapiola / Yle

"Me tunnemme kaikki vanhemmat"

Fittjan äitipartiot ovat saaneet Ruotsissa paljon mediahuomiota. Vartiointiliikkeen vartija on todennut, että äidit valvovat järjestystä tehokkaammin kuin poliisit.

– Yksi äiti vastaa kymmentä poliisia. Sillä tavalla se toimii lähiökulttuurissa, Yasim Beyram sanoi uutistoimisto TT:lle (siirryt toiseen palveluun).

Tukholman poliisin tiedottaja ei tyrmää ajatusta.

– Kun ajattelen omaa anoppiani, niin hän vastasi 20 poliisia. Se on hyvä se. On todella hyvä, että naiset ovat alkaneet partioida, Kjell Lindgren toteaa.

Lähiöiden naisille toiminta on voimaannuttavaa. Se saa heidät ulos kodeistaan ja vie tapaamaan muita naisia.

Demirkiran ei halua allekirjoittaa väitettä, että yksi äiti vastaisi kymmentä poliisia. Hän on kuitenkin ylpeä siitä, mitä äitipartio on saanut aikaan.

– Me tunnemme kaikkien lapsien vanhemmat. Siksi he kuuntelevat meitä. He kunnioittavat meitä, hän selittää.