Koe uusi yle.fi

Houston ei ole halunnut kaavoittaa – nyt tulvavesi tuhoaa satoja huonoihin paikkoihin rakennettuja taloja

Tavanomaisella kaavoituksella olisi voitu välttää monia tulvan aiheuttamia tuhoja.

tulvat
Ilmakuvaa tulvan tuhoamista rakennuksista
Ilmakuvaa tulvan tuhoamista rakennuksistaUSCG Johanna Strickland / EPA-EFE

Tulvaveden alle jäänyt Houston on Yhdysvaltain suurin kaupunki, jota ei ole kaavoitettu, kertoo sanomalehti The Washington Post (siirryt toiseen palveluun).

Kaupunki on vaalinut peritexasilaista yksilönvapautta päättää itse, mitä omalla maallaan ja omaisuudellaan tekee. Houstonin asukkailta on kolme kertaa kysytty, olisiko kaupungissa syytä aloittaa maankäytön suunnittelu. Joka kerta aloite on tyrmätty kansanäänestyksessä, viimeksi vuonna 1993.

Hurrikaani Harvey upotti suuren osan kaupunkia tulvan alle. Kaupunkisuunnittelun asiantuntijat ovat nyt alkaneet pohtia, olisiko tuho voitu välttää, jos kaupungissa olisi laadittu asemakaava, joka olisi ottanut myös tulvavaaran huomioon.

Kaikkien tiedossa oli, että Houston sijaitsee alavalla maalla meren lähellä, missä tulvan vaara on ilmeinen. Kaupunki on myös kokenut useita tulvia.

Houstonissa ratkaisua haettiin teknisistä keinoista, kuten väyläverkostosta, jonka kautta ylimääräisen veden oli tarkoitus poistua.

Asiantuntijoiden mukaan mikään kaavasuunnittelu ei olisi kokonaan estänyt hurrikaanin tuhoja. Yli metrin sademäärä neljässä päivässä oli kerta kaikkiaan liikaa.

Silti suuri määrä koteja olisi pelastunut ja mittaamaton määrä omaisuutta jäänyt kastumatta, jos kaupunkilaiset olisivat alistuneet yhtenäiseen sääntelyyn. Tämänhetkinen arvio tuhojen suuruudesta on Forbes-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) 35 miljardia dollaria.

Kaupungin kasvu peittää maan

Asiantuntijoiden mukaan yksi tärkeä syy tulvan laajuuteen oli maanpinnan muuttuminen läpäisemättömäksi.

Houstonin asukasmäärä on kasvanut parin viime vuosikymmenen aikana lähes neljänneksen ja on nyt maaseutuasutus mukaan lukien neljä miljoonaa. Kaupungin keskustan väkiluku ei ole kasvanut, vaan kaupunki on laajentunut kohti maaseutua.

Houstonista onkin sanottu, että se on "kaupunki ilman rajoja".

Kun sadoille tuhansille ihmisille on rakennettu asuntoja lähes ilman kokonaissuunnittelua, on luotu otolliset olosuhteet tulville. Maan pinta on peitetty rakennuksilla, teillä, pysäköintialueilla, urheilukentillä ja niin edelleen. Sadevesi ei pääse imeytymään kuivaan maahan, vaan joutuu etsimään muita väyliä.

Kaupungin nettisivujen mukaan (siirryt toiseen palveluun) kaupunkialueen laajuus on huikeat 23 000 neliökilometriä. Vertailun vuoksi Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteenlaskettu ala on 736 neliökilometriä.

Tulvavara ja talot tulvapadon alla

Kaupunkisuunnittelussa pyritään siihen, ettei tulvavaarassa oleville alueille rakennettaisi.

CNN:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) myös osassa Houstonia on tutkittu, miten korkealle keskimäärin sadassa vuodessa tapahtuva, suurin mahdollinen tulva yltäisi. Tästä tasosta mitataan yksi jalanmitta, eli noin 30 senttiä, ja rakentaminen voisi tapahtua vain tästä tasosta ylöspäin.

Useimmissa Yhdysvaltain kaupungeissa tulvavara on paljon suurempi. 30 senttiä on asiantuntijoiden mukaan hyvin niukka tulvavara. Ongelmaa kasvattaa Houstonissa heikkolaatuinen viemäröinti, jota ei laskelmissa ole huomioitu.

Houstonin ulkopuolelle on rakennettu Addicksin ja Barkerin padot, joiden tehtävä on tulva-aikana koota ylijäämävesi ja näin estää vedenpinnan nousu.

Harveyn katastrofin aikaan viranomaiset huomasivat patojen täyttyvän, jolloin patoja piti avata hallitsemattoman tulvan estämiseksi.

Tuolloin paljastui outo tilanne. Patojen alle, kohtiin, joista padoista tuleva vesi virtaa, oli rakennettu satoja rakennuksia.

Padot olivat jo 1930-luvulta. Kaupungissa puidaan vielä pitkään, miksi asuintalojen ja liikeyritysten oli mahdollista sijoittua juuri kohtaan, johon tulvavedet ongelmatilanteessa oli tarkoitus johtaa.

Lisää aiheesta:

Toimittajalta: Jokavuotista vedenpaisumusta todistamassa