Pyykinpesun oikeasta lämpötilasta tuli kinaa – Bakteerikammoiset haluavat pestä 60 asteessa

Kun pyykinpesijä laittaa pestyn vaatteen päälleen, tarttuu siihen sillä sekunnilla enemmän mikrobeja kuin mitä vaatteessa on pesun jäljiltä. Niin käy, oli paita pesty 60 tai 20 asteessa.

pyykinpesu
Pyykinpesua.
Libor Vrska / AOP

Ylen torstainen juttu, jonka mukaan pyykin saa puhtaaksi jo 20 asteessa, keräsi valtavasti palautetta. Lähes kaikki palautteet koskivat huolta, jonka mukaan ”bakteerit kuolevat vaatteista vasta 60 asteessa”.

Palautteenantajat ovat osin oikeassa, mutta ihan näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole.

Hyvin monet keholla 37 asteen lämpötilassa viihtyvät mikrobit todellakin selviävät hengissä matalampien pesuohjelmien läpi, mutta kuolevat 60 asteen pesussa. Toisaalta monet itiölliset bakteerit ovat täysin toimintakykyisiä, vaikka ne pakotettaisiin 60 asteen pesuohjelman läpi.

Olennaisempi kysymys onkin, miksi bakteerit pitäisi tappaa?

Pyykinpesu on vaatteen puhdistamista liasta, ei sterilointia. Sterilointia olisi, jos kaikki mikrobit pitäisi saada tapettua. Pyykinpesukoneessa niitä ei ole tarkoituskaan saada hengiltä, vaan ennemminkin irrottaa vaatteesta. Ja siihen tarvitaan pesuainetta.

Kuka on saanut vaatteista pöpön?

Moni uskoo, että mikä tahansa mikrobi on vaarallinen. Terveen ihmisen ihon jokaisella neliösenttimetrillä asustelee kuitenkin kymmeniä tuhansia mikrobeja.

Ihmisen terveyden kannalta ei ole olennaista, pystyykö pesu 60 asteessa tappamaan enemmän bakteereja kuin kylmemmässä.

On aivan marginaalinen riski, että ihminen saisi infektioita vaatteistaan. Ihossa pitäisi olla siinä tapauksessa pahoja haavaumia. Edes tarkan hygienian sairaalaolosuhteissa ongelmat eivät tule vaatteista, vaan yleensä käsistä. Ne kun koskevat joka paikkaan.

Eli sillä hetkellä kun pyykkäri avaa kotona pesukoneen luukun ja koskettaa pestyä vaatetta, saa pyykki sellaisen annoksen bakteereita, että käytetyllä pesulämpötilalla ei ole suurta merkitystä.

Monissa maissa on ollut täysin normaalia, että vaatteet pestään aina kylmässä vedessä, eikä esimerkiksi Japanista ole raportoitu vaatteista sairastumisia.

Jos on huolissaan, niin viides kerta kuumalla

Pesuaineet ovat kehittyneet. Lämpötilan vaikutus on yhä pienemmässä roolissa. Eihän kukaan pese käsiäänkään 60 asteessa bakteerien pelossa.

Koska matalien pesulämpötilojen hygieniahaitoista ei ole tutkimusnäyttöä, voidaan tietenkin teoria ottaa avuksi.

Koska osa mikrobeista selviää hengissä 20 asteessa, mutta menehtyisi 60 asteessa, on teoriassa mahdollista, että osa mikrobeista kykenisi muokkautumaan vaatteissa kylmäpesun vuoksi vaarallisiksi.

Jos pyykkäri pelkää näitä bakteereja, niin vaatteen voisi esimerkiksi pestä joka viidennellä kerralla kuumemmassa. Ongelmana on, että ihmiset pesevät vaatteitaan muutenkin liian usein, vaikka usein pelkkä tuulettaminen riittäisi.

Pesukoneet ja pesuaineet ovat kehittyneet valtavasti viimeisten vuosien aikana. Kaikki lika ei tietenkään edelleenkään aina lähde kerralla tai kylmällä. Joskus 60 astetta tarvitaan, mutta ei peruspyykissä eikä varsinkaan aina.

_Juttua varten on pyydetty tietoa Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Per Sarisilta sekä kuluttajien oikeuksiin erikoistuneen saksalaisen 13 000 jäsenen Bund der Energieverbraucher –järjestön perustajalta Dr. Aribert Petersiltä. _