Liikemies halusi pitää autonsa puhtaana – maksoi 55 000 euroa kylätien asfaltoinnista

Kajaanilainen liikemies kyllästyi huonoon tielaatuun ja päätti maksaa kilometrin matkan asfaltoinnin kotitielleen. Projekti ei ollut halpa. Mikä asfaltoinnissa oikein maksaa?

tiet
Harri Suutari Myötärinteentiellä.
Liikemies Harri Suutari huhujen päänäyttämöllä, eli päällystetyllä Myötärinteentiellä. Hän on maksanut Myötärinteentien päällystämisestä yksin kilometrin matkan, ei koko tieosuutta, kuten kylillä puhutaan.Niko Mannonen / Yle

KajaaniKajaanissa puhutaan miehestä, joka on maksanut omasta kukkarostaan Myötärinteentien asfaltoinnin kotiovelleen asti.

Totuus on joskus tarinoita ja huhuja yksinkertaisempaa.

Kajaanin Myötärinteentien päällystämiseen liittyy monta eri vaihetta, mutta kyseisen tien tiekunnan puheenjohtajana toimivan liikemies Harri Suutarin roolia ei voi ainakaan vähätellä.

– Lahjoitin yhden kilometrin mittaisen päällystyksen itse. Halusin maksaa asfaltoinnin, koska siitä on itselleni todella suuri hyöty, Suutari paljastaa.

– Minulla oli varaa tehdä se, ja joka tapauksessa tarvitsen päällystettyä tietä omaan liikkumiseeni, hän jatkaa.

Huhut koko tien päällystämisestä hänen piikkiinsä huvittavat Suutaria.

Myötärinteentien asfaltoiminen on tehty tiekunnan omilla varoilla. Suutarin mukaan peruskorjauksessa paikattiin jo huonoon kuntoon mennyttä vanhaa asfalttipintaa sekä päällystettiin tietä yhden kilometrin verran. Routavauriot, sekä painavien autojen kulutus olivat saaneet vanhan tien kuoppaiseksi.

Tiekunta maksoi

Teiden päällystäminen ei ole halpaa lystiä. Kilometrin matkan päällyste töineen teki Suutarin pankkitilille 55 000 euron loven. Työ oli kuitenkin miehen mukaan sen arvoinen.

– Onhan se erilaista liikkua asfalttitietä kuin soratietä pitkin. Nyt ei tarvitse olla jatkuvasti pesemässä autoa, Suutari summaa.

Tiekunnat ovat nihkeitä kustantamaan teidensä asfaltointia, varsinkaan jos työhön ei saada avustusta. Yksityistien hoitamisesta ja ylläpidosta vastaavan tiekunnan muodostavat yksityistien osakkaat.

Kajaanin Myötärinteentie
Kajaanin Myötärinteentiellä näkyy vielä jälkiä peruskorjausta edeltäneestä kunnosta.Niko Mannonen / Yle

Myötärinteentie on yksityistie, joten sitä hallinnoi oma tiekunta.

– Valtio ja kunta eivät avusta tien asfaltointia, eivätkä edes asfaltoinnin korjausta, Suutari kertaa.

Ely-keskuksen Kainuun aluejohtaja Esa Taurianen kommentoi elokuussa Kajaanin Vuoreslahdentien päällystystoiveita toteamalla, että tie päällystetään, jos siihen kerätään rahat.

Tiekunnalle pitkän tiepätkän päällystäminen voi olla taloudellisesti melkoinen panostus.

Asfalttikallio Oy:n toimitusjohtaja Antti Kalliomaa arvioi, että noin kolmasosa päällysteen hinnasta tulee bitumista.

– Hintakoostuu monesta pienestä tekijästä: kiviaines, kuorma-autot ja työpalkat, Kalliomaa kertoo.

Skanska Industrial Solution Oy (entinen Skanska Asfaltti Oy) asiantuntija arvioi, että vastaavan matkan päällystämisessä hinta olisi verottomana 35 000 euroa, mutta tähän on laskettu pelkkä asfaltointi.

Irti kuoriutunut asfaltin pinta.
Tiekunnat ovat nihkeitä kustantamaan teidensä asfaltointia, varsinkaan jos työhön ei saada avustusta. Kuvituskuva.Juha Kemppainen / Yle

Keskimäärin yksi asfalttityömaa työllistää noin 15 ihmistä. Pelkästään asfalttia on tekemässä 7–8 työntekijää, mutta väki kasvaa, kun mukaan lasketaan liikenteenohjaajat. Jos asfaltoivalla tiealueella on paljon risteyksiä, nousee Asfalttikallion Kalliomaan mukaan myös liikenneohjaajien määrä.

– Liikenteenohjaajiaon normaalisti 2–3, mutta poikkeustapauksissa määrä voi nousta viiteenkin, Kalliomaa toteaa.

Työmaalla työskentelevien lisäksi koko prosessiin kuuluvat myös kuorma-autojen kuljettajat sekä asfalttiasemien työntekijät.

Suomalaista rallikulttuuria pyritään hillitsemään teiden varsille rakennetuilla hidastetöyssyillä. Kalliomaan mukaan yksinkertaisen asfalttitöyssyn asettaminen ei tuo kokonaishintaan isoa korotusta.

– Puhutaan muutamista tuhansista, kun töyssy tehdään asfaltista, Kalliomaa toteaa.

Jos yksinkertaisuus ei miellytä silmää, voi yksittäiseen töyssyyn laittaa reilusti lisääkin.

– Jos siihen otetaan graniittikivetystä, tai jotain muuta vastaavaa, niin yhden töyssyn kohdalla voidaan puhua 10 000 eurosta.

Määrärahojen saaminen ongelmallista

Asfalttikallion toimitusjohtajan Antti Kalliomaan mieleen ei tule montaa Myötärinteentien kaltaista tapausta.

– Tiekuntien tilaamia päällystyksiä tulee silloin tällöin. Pääsääntöisesti yksityistiet ovat sorateitä. Runko saattaa olla niin huono, että niissä pitäisi tehdä peruskorjausta, Kalliomaa toteaa.

Koko projekti saattaa nousta monille liian kalliiksi, jos asfaltoitavan tien runko on peruskorjattava.

– Asfalttia ei kannata vetää huonoille pohjille. Siinä on sama homma, kuin jos laitat kotona laatat huonosti tehdyn pohjan päälle, Kalliomaa vertaa.

Halusin maksaa asfaltoinnin, koska siitä on itselleni todella suuri hyöty.

Harri Suutari

Myötärinteentien peruskorjauksestakaan ei selvitty ilman rahoitusongelmia.

– Määrärahojen saaminen oli ongelmallista. Valtio ja Ely-keskus eivät myöntäneet varsinaisen peruskorjauksen avustusrahoja, tiekunnan puheenjohtaja Harri Suutari kertoo.

Matti Vanhasen johtaman hallituksen säätämä metsäteiden avustusohjelmisto tuli tiekunnan onneksi apuun.

– Sen perusteella myös tälle peruskorjaukselle myönnettiin avustuksia, jotka olivat kylläkin prosentuaalisesti pienempiä kuin varsinaiset tiehankkeiden avustukset, Suutari kertoo.

Suutarin mukaan hanketta ovat rahoittaneet suuremmassa mittakaavassa Kajaanin kaupunki ja Ely-keskus. Tiekunnan osakkaiden osuus on jäänyt alle kymmeneen prosenttiin. Hän toteaa, että jaossa voisi olla parantamisen varaa.

– Jos valtio päättäisi avustaa myös päällystämistä, mutta pienemmillä prosenttiosuuksilla, saattaisivat jotkut isoimmista tiekunnista taajamien kupeessa ryhtyä asfaltoimaan, hän arvioi.

Kajaanin Myötärinteentietä.
Myötärinteentien peruskunnostuksessa saatiin Harri Suutarin mukaan pieniä avustuksia metsäteiden avustusohjelmasta.Niko Mannonen / Yle Kajaani

Oman tienkuntansa puheenjohtajana Suutari näkee nykyisessä lainsäädännössä hyviä ja huonoja puolia.

– Tiekunnan hankkeiden osalta on säädetty yksityistielaissa niin, että päätöksiä voidaan tehdä enemmistön päätöksellä, Suutari kertoo.

Tämä meneekin hieman haastavammaksi, jos tien tasoa aletaan korottaa esimerkiksi asfaltoimalla.

– Kun tehdään uutta hanketta, se ei käytännössä onnistu tiekunnan päätöksellä. Yksimielistä päätöstä tuskin syntyy, sillä kenelle tahansa osakkaalle jää mahdollisuus olla osallistumatta, kun kyseessä on jokin muu kuin peruskorjaus, Suutari tarkentaa.

Hän ehdottaakin, että tulevaisuudessa päätökset asfaltoinnista voitaisiin tehdä peruskorjausten nykyisen mallin mukaan enemmistön päätöksellä, mutta ainakaan Suutarin tietojen mukaan uudistuvan yksityistielain kohdalla tällaista uudistusta ei kannata odottaa.

Korjattu 4.9.2017 klo 18.32: Viimeisen kuvan kuvatekstistä sana päällystäminen, korvattiin sanalla peruskunnostus.