yle.fi-etusivu

Tiikerikin jää toiseksi – Latinalaisen Amerikan sarjakuvassa kuuluu nyt naisten ääni

Helsingin sarjakuvafestivaaleilla on tänä vuonna esillä muun muassa Latinalaisen Amerikan sarjakuvaa ja tapahtumassa vierailee myös ikoninen sarjakuvataiteilija José Muñoz.

sarjakuva
Kolumbialaisen La Watsonin sarjakuvataidetta.
Kolumbialaisen La Watsonin sarjakuvataidetta.Jussi Mankkinen / Yle

Viidakon yössä, miljoonien tähtien täplittämän taivaan alla kuuluu kaskaiden sirinää. Syvänvihreiden puiden lehdet kahisevat ja rahisevat. Meteroriitti syöksee tulta mustassa avaruudessa.

Tuolta, lehtien seasta kurkistaa nainen. Ja tuolta taas tiikeri. Nainen ja tiikeri hyökkäävät toistensa kimppuun ja painivat hetken. Tiikeri jää kakkoseksi. GROAR! karjaisee nainen.

Tällaisia sarjakuvia voi lukea ja katsella El Volcánista eli suomalaisittain Tulivuoresta. Se on ensimmäinen Latinalaisessa Amerikassa julkaistu sarjakuva-antologia, jossa on 42:n latinalaisamerikkalaisen taiteilijan sarjakuvia.

José Sainz ja El Volcán -antologia.
José Sainz ja El Volcán -antologia. Jussi Mankkinen / Yle

Latinalaisessa Amerikassa on toki julkaistu sarjakuva-antologioita aiemminkin, mutta ne ovat yleensä olleet ohuempia ja niissä on ollut mukana myös eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia taiteilijoita.

– Yleisesti ottaen paikallinen sarjakuvakulttuuri elää hyvää ja luovaa vaihetta, ja se on linkittynyt kansainvälisen sarjakuvan uusiin trendeihin ja muotoihin, toinen El Volcán -antologian toimittajista, argentiinalainen José Sainz kertoo.

– Tosin Argentiinan uusi hallitus on hyvin oikeistolainen, ja se on leikannut sarjakuvan tukirahoja. Rahoituksen suhteen tilanne on huonontunut jo tämän vuoden aikana.

El Volcánia on rahoitettu sekä julkisella että yksityisellä rahalla, joten kyse on ollut varsin kunnianhimoisesta projektista. Mukana on ollut esimerkiksi Editorial Municipal de Rosario, joka on Argentiinan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa sijaitseva hyvämainen laatukustantamo.

Perulaisen David Galliquion sarjakuvataidetta.
Perulaisen David Galliquion sarjakuvataidetta. Jussi Mankkinen / Yle

Vapautuneita naisia

Laajan ja monikulttuurisen maanosan sarjakuvatarjonnassa on runsaasti alueellisia eroja. Esimerkiksi Argentiinassa ja Kolumbiassa sarjakuvalla on pitkät perinteet, ja kummassakin maassa järjestetään kansainvälisiä sarjakuvafestivaaleja.

Pari vuotta sitten Buenos Airesin Comicópolin tähtivieraisiin kuului Maus-sarjakuvastaan tunnettu Art Spiegelman. Kaikissa Latinalaisen Amerikan maissa tilanne ei näin hyvä kuitenkaan ole.

– Jostain syystä Ecuador oli meille vaikea pala. Sieltä oli hyvin vaikeaa löytää sarjakuvataiteilijoita, joten emme oikein pysty sanomaan, mitä siellä tapahtuu. Ehkä Ecuador edustaa Latinalaisen Amerikan konservatiivisempaa puolta, José Sainz pohtii.

Paraguaylaisen Regina Rivasin sarjakuvataidetta.
Paraguaylaisen Regina Rivasin sarjakuvissa naiset ovat reheviä, elämäniloisia ja avoimen seksuaalisia. Jussi Mankkinen / Yle

Toisaalta taas Etelä-Amerikan köyhimpiin valtioihin kuuluvat Paraguay tuotti iloisen yllätyksen. Maassa ei ole minkäänlaista sarjakuvaperinnettä, mutta sieltä löytyi antologiaan nuori naistaiteilija Regina Rivas, jonka sarjakuvien mehevät värit tuovat mieleen Henri Matissen maalaukset.

Paraguay on uskonnollinen ja vanhoillinen maa, mutta Rivasin sarjakuvissa iloitellaan seksillä ja rehevillä, alastomilla naisvartaloilla. Hänen piirtämänsä naiset ovat sinut vartaloidensa kanssa ja nauttivat seksuaalisuudestaan – myös ryhmäseksin muodossa.

Brasilialaisen Diego Gerlachin sarjakuvassa ollaan suurkaupungin kaduilla.
Brasilialaisen Diego Gerlachin sarjakuvassa ollaan suurkaupungin rujoa elämää sykkivillä kaduilla. Jussi Mankkinen / Yle

Sissijärjestöistä huumekaupungin arkeen

Maailmalla queer-teemainen sekä feministinen sarjakuva ovat viime vuosina olleet nousussa, ja esimerkiksi feministiseen Chicks on Comics -ryhmään kuuluu jäseniä niin Kolumbiasta kuin Argentiinastakin. Naisten ääni kuuluu myös El Volcán -antologiassa.

– Vielä viitisen vuotta sitten olisi ollut vaikeaa löytää Latinalaisesta Amerikasta näin montaa naispuolista sarjakuvantekijää, mutta nyt kyse on yleisestä ilmiöstä. Avointa feminismia näissä sarjakuvissa ei ehkä ole, mutta naisnäkökulmaa on selkeästi ja paljon mukana, José Sainz toteaa.

Perulaisen Jesús Cossion sarjakuvat kertovat Perun lähihistorian väkivaltaisuuksista.
Perulaisen Jesús Cossion sarjakuvat kertovat Perun lähihistorian väkivaltaisuuksista.

El Volcánissa näkyy myös Latinalaisen Amerikan arkipäivä – niin hyvässä kuin pahassa ja kauniissa kuin rumassakin. Esimerkiksi perulainen Jesús Cossio on käsitellyt realistisissa sarjakuvissaan kotimaansa poliittista väkivaltaa. Hallituksen ja kommunistisen sissijärjestö Loistavan polun välisissä taisteluissa kuoli kymmenen vuoden aikana 70 000 ihmistä. Cossion mustavalkoiset ruudut vyöryttävät tapahtumia lukijan eteen hyvin todenmukaisen tuntuisina.

Powerpaolan sarjakuvat kertovat Kolumbian Medellinin arjesta.
Powerpaolan sarjakuvat kertovat Kolumbian Medellinin arjesta. Jussi Mankkinen / Yle

Powerpaola taas kuvaa kotikaupunkinsa, Kolumbian Medellinin arkea. Väkivalta ja huumekauppa eivät ole sarjakuvien varsinaisia teemoja, mutta ne kummittelevat enemmän tai vähemmän hienovaraisesti taustalla.

José Muñozin sarjakuvataidetta.
José Muñozin sarjakuvataidetta. Jussi Mankkinen / Yle

Kovaksikeitettyjä etsivätarinoita

Helsingin sarjakuvafestivaaleilla vierailee tänä vuonna myös latinalaisamerikkalaisen sarjakuvan ikoninen nimi, argentiinalainen José Muñoz. Vuonna 1945 syntynyt Muñoz opiskeli 1950- luvulla piirtämistä Buenos Airesin Escuela Panamericana de Artessa, jossa hänen opettajiinsa kuului muun muassa Corto Maltese-sarjakuvataiteilija Hugo Pratt.

Muñoz tunnetaan upeasta mustavalkoisesta tyylistään – siitä huolimatta, että hän on kotoisin varsin värikkäästä maanosasta.

– Minun lapsuudessani todellisuus oli hyvin mustavalkoista, kuten sen aikaiset sarjakuvatkin. Mustavalkoisten sarjakuvien painaminen oli edullisempaa ja ne olivat halvempia. Pohjimmiltaan tällainen estetiikka oli siis lähtöisin köyhyydestä ja resurssien puutteesta, Muñoz kertoo.

José Muñozin sarjakuvataidetta, Alack Sinner
José Muñozin sarjakuvataidetta. Sarjakuvaoriginaali. Jussi Mankkinen / Yle

Muñozin pääteoksiin kuuluvat vuonna 1991 julkaistun Billie Holiday -sarjakuvan lisäksi yhdessä Carlos Sampoyon kanssa tehdyt Alack Sinner -albumit, joissa seurataan kovaksikeitetyn etsivän seikkailuja New Yorkissa.

– Minä ja Carlos Sampoyo olimme kumpikin lähteneet omilla tahoillamme Argentiinasta 70-luvun alussa pitkälle ulkomaanmatkalle Eurooppaan. Sittemmin tilanne entisessä kotimaassamme muuttui radikaalisti, eikä kumpikaan meistä voinut palata enää takaisin. Minut tunnettiin poliittisena aktivistina, eikä kukaan olisi tarjonnut minulle Argentiinassa töitä, Muñoz muistelee.

José Muñoz.
José Muñoz näyttelyssään Helsingin Itäkeskuksen Stoassa. Taustalla näkyy muotokuva Hugo Prattista. Jussi Mankkinen / Yle

Valoa pimeydestä

Muñoz ja Sampoyo kohtasivat 1970-luvun puolivälissä ja ryhtyivät ideoimaan Alack Sinneriä. Sarjakuvan tapahtumat päätettiin sijoittaa New Yorkiin.

– Halusimme pitää etäisyyttä Argentiinaan, joten New York oli looginen ratkaisu – kaikkien tuntema kaupunki, johon meillä oli tarttumapintaa sarjakuvien, elokuvien sekä kirjallisuuden, kuten Raymond Chandlerin teosten kautta.

Muñozin mukaan Alack Sinnerin tekemisessä on ollut selkeä metodiikka.

– Olemme etsineet valoa pimeydestä, valoa kaupallisuudesta, valoa kapitalismista, valoa idiotimista ja kaikista muista pahoista ismeistä. Tällaisen "noir narratiivin" kautta olemme voineet myös purkaa ahdistustamme.

Muñozin visuaalinen tyyli on ollut myös vahva esikuva Sin City -sarjan luojalle Frank Millerille.

– Mielestäni Sin City on hyvin tehtyä, voimakasta mustavalkoista sarjakuvaa. Muista siihen liittyvistä asioista en ole ollut kovin kiinnostunut, Muñoz toteaa.

José Muñozin sarjakuvataidetta.
José Muñozin sarjakuvataidetta. Sarjakuvaoriginaali. Jussi Mankkinen / Yle

Pampa, Tango y Jazz -näyttelyssä Helsingin Itäkeskuksen Stoassa on nähtävillä José Muñozin sarjakuvaoriginaaleja ja printtejä 24.9. saakka.