Mikä ajaa naisen metsään paistamaan munkkeja? – Naisten Valmiusliiton harjoituksissa historiallisen paljon ensikertalaisia

Minnatar 2017 NASTA-harjoitus on 40. Naisten Valmiusliiton järjestämä kansallinen harjoitus.

Naisten valmiusliitto
Munkkeja paistetaan.
Kaisu Nevasalmi / Yle

Karjalan lennoston alueella Siilinjärvellä metsäaukealta leijailee kaasun, rasvan ja sokerin tuoksu. Kolmisenkymmentä naista on leipomassa ja paistamassa munkkirinkilöitä itse pystyttämässään kenttäleipomossa.

Kyseessä on Naisten Valmiusliiton NASTA-valmiusharjoitus, Minnatar 2017, jossa harjoitellaan seitsemällä eri kurssilla valmiustaitoja, kuten ensiapua, alkusammutusta ja metsän antimilla selviytymistä.

– Olisin nuorena halunnut armeijaan, mutta se aina siirtyi. Nykyisin olen liian vanha varusmiespalvelukseen. Tämä on minun osani maanpuolustukseen, kertoo Makean toiminnan joukot maastossa -kurssin vetäjä Anu Kuronen.

Kuronen on itse ensi kertaa mukana NASTA-harjoituksissa, mutta taustaa löytyy jo 13 vuoden ajalta sotilaskotitoiminnasta. Sotilaskotiliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon. Valmiusliiton toiminta ei ole sotilaallista, vaan tarkoituksena on antaa taitoa toimia kaikenlaisissa poikkeusoloissa.

Tämä on minun osani maanpuolustukseen.

Anu Kuronen, Minnatar 2017 -valmiusharjoituksen kurssinvetäjä

Esimerkiksi Kurosen kurssilla harjoitellaan korjaamoteltan pystyttämistä, ensiapua, alkusammutusta ja tietysti munkkien leipomista kenttä-olosuhteissa. Kahvia saadaan keittämällä vettä 75 litran puulämmitteisellä kattilalla, mikä on hyvä, koska kurssilaiset kahvittavat päivän aikana koko 240-päisen harjoitusjoukon sekä kutsuvieraat.

Ensikertalaiset "poimittiin käsin"

Minnatar on historiallinen NASTA-harjoitus monesta syystä. Naisten Valmiusliitto täyttää tänä vuonna 20 vuotta, kyseessä ovat 40. harjoitukset ja lisäksi vietetään Suomen 100-vuotisjuhlaa. Ensimmäistä kertaa harjoituksiin osallistujat on valittu käsin ilmoittautumislistalta. Niin piti tehdä, koska innokkaat konkarit ovat valmiina varaamaan paikkansa heti ilmoittautumisten auetessa. Uudella tavalla on saatu mukaan paljon ensikertalaisia.

– Esimerkiksi ilmapuolustus-kurssi meni puolessatoista minuutissa täyteen. Nyt meillä on noin puolet ensikertaisia, kertoo harjoituksen johtaja Irma Kärkkäinen.

Irma Kärkkäinen ja Anne Holmlund Minnatar 2017 -valmiusharjoituksissa.
Minnatar-harjoituksen johtaja Irma Kärkkäinen ja Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund.Kaisu Nevasalmi / Yle

Makean toiminnan joukkoja johtava Anu Kuronen on todennut yhdistelmän hyväksi.

– Ryhmähenki on saatu nopeasti kasaan. On hyvä, että on sekä konkareita ja ensikertalaisia. Näin saadaan enemmän vaihdettua ajatuksia ja kaikki oppivat uutta, konkaritkin.

Munkinpaistamisen varjolla saa olla poissa arjesta

Mikä sitten saa naisen lähtemään viikonlopuksi metsään paistamaan munkkeja? Moni osallistuja mainitsee hyvän ryhmähengen, uudet kaverit ja mukavan harrastuksen, jolla irrottautua arjesta. 18:a kertaa NASTA-harjoituksissa mukana oleva kurssilainen, kajaanilainen Ulla Niskanen viihtyy luonnossa, mutta näkee myös itse turvallisuustaitojen tärkeyden.

*– *Kun menen maastoon, minulla on mukana tulentekovälineet, puukko ja trangia. Menenpä minne vaan niin tiedän mitä teen metsässä, jos jään yön armoille, ja mistä saan apua.

Paula Raatikainen, Anu Kuronen ja Ulla Niskanen Minnatar 2017 -valmiusharjoituksessa.
Paula Raatikainen, Anu Kuronen ja Ulla Niskanen.Kaisu Nevasalmi / Yle

Ensimmäistä kertaa harjoituksiin lähtenyt Paula Raatikainen sanoo olleensa aina hyvin kaupunkilainen. Muutettuaan vuoden alussa Jyväskylän keskustasta Tikkakoskelle hän on kuitenkin saanut viettää enemmän aikaa luonnossa ja huomannut, kuinka se vaikuttaa mieleen.

– Ei tarvitse olla kuin 10–15 minuuttia metsässä, niin olo on ihan eri ja stressitasot laskee. Ihmisten pitäisi enemmän mennä metsään.

Valmiustaitokurssi voi Raatikaisen mielestä alentaa myös ihmisten kynnystä lähteä viettämään enemmän aikaa luonnossa. Raatikainen on muuttonsa jälkeen innostunut myös sotilaskotitoiminnasta, jossa voi olla tukena palvelustaan suorittamassa oleville nuorille.

– Omat pojat on 13 -ja 15-vuotiaita ja ne on kohta siellä armeijassa. Äidin sydän tulee esiin, että ne on jonkun poikia ja tyttöjä, ketkä siellä sotilaskodilla meidän luona kahveilla käy, hän kertoo harrastuksensa merkityksestä.

Hömpötystä vai hyötyä?

Munkinpaisto metsässä kuulostaa mukavalta tavalta viettää viikonloppua. Mutta kahvitustaidosta on hyötyä myös isommassa mittakaavassa, jos jonkinlainen poikkeustilanne tulisi kohdalle.

– Kahvi on sellainen asia, joka saa ihmisiä liikkeelle ja ihmisiä iloisiksi. Mielestäni se on tosi tärkeä taito, Paula Raatikainen toteaa. Hänestä myös munkki olisi varmasti sellaista luksusta, josta saa voimaa vaikeammissakin oloissa.

Paula Raatikainen paistaa munkkeja Minnatar 2017 -valmiusharjoituksissa.
Kaisu Nevasalmi / Yle

Ulla Niskanen ja Anu Kuronen sanovat, ettei kahvitustaitoja opetella vain kriisitilanteiden varalta, vaan siitä on hyötyä monessa tilanteessa.

– Varusmiehille viedään sotilaskodin liikkuvassa jaostossa myyntiautolla kahvit, munkit ja muut tarvikkeet vaikka maastoonkin, Niskanen kertoo.

Taidosta on hyötyä lisäksi yleisötapahtumissa. Anu Kuronen leipoi samanlaisessa metsäleipomossa munkit viimeksi kesällä Jukolan viestissä. Vaikka kurssin kärkenä ovatkin munkit, paistamisen jälkeen myös Makean toiminnan joukot pääsevät opettelemaan alkusammutustaitoja.

Valmiita sokerimunkkeja.
Kaisu Nevasalmi / Yle

– Teemana on se arjen turvallisuus. Joka päivä elämässä voi kohdata erilaisia tilanteita, myös onnettomuuksia ja loukkaantumisia. Olipa missä vaan, niiin kyllä niitä arjen turvallisuustaitoja tarvitaan, Ulla Niskanen painottaa.