Oikeusprofessori: "Kielteinen turvapaikkapäätös ei tee henkilöstä lainsuojatonta"

Professori Martin Scheininin mukaan paperittoman käräyttäminen poliisille ei voi olla kansalaisen velvollisuus

turvapaikanhakijat
Martin Scheinin
Fernando Alvarado / AOP

Hallitus ilmoitti budjettipäätöstensä yhteydessä haluavansa selkeämmin kriminalisoida eli tehdä rangaistavaksi laittoman maassa oleskelun edistämisen.

Sen jälkeen on keskusteltu vilkkaasti siitä, minkälaista toimintaa tiukennus itse asiassa koskisi.

Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininin mukaan hallituksen hankkeeseen on syytä suhtautua varauksella siihen asti, kun uudet lakiehdotukset on kirjoitettu ja niiden todellinen sisältö arvioitavissa.

Scheinin painottaa, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella on edelleen oikeus pyrkiä pysymään maassa. Lainvoimainenkaan maastapoistamispäätös ei ole välttämättä täytäntöönpanokelpoinen, professori sanoo.

– Palauttamispäätöksiin on aina muotoiltu, että "voidaan palauttaa" tai "voidaan karkottaa". Ihan siihen asti, kun henkilö poistetaan fyysisesti Suomesta, hänellä on aina mahdollisuus esittää uusia näkökohtia ja hänen asiansa pitää käsitellä.

"Ei ole muiden asia ilmiantaa"

Tästä puolestaan seuraa, ettei muita ihmisiä voi velvoittaa kertomaan poliisille, vaikka he tietäisivätkin, missä palauttamispäätöksen saanut henkilö majailee.

– Hekin voivat aina vedota siihen, että tämä ihminen on suojelun tarpeessa, vaikka hänellä on lainvoimainen kielteinen päätös. Että hän haluaa esittää uusia näkökohtia. Eikä se ole sitten heidän asiansa ilmiantaa tai usuttaa tätä henkilöä viranomaisten puheille.

Scheinin toteaa, että hallituksen hankkeen juridinen kestävyys on arvioitava tarkkaan. Joka tapauksessa lainsäätäjän on otettava huomioon myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen ihmisen oikeudet.

– Se että on lainvoimainen päätös olemassa ei sinänsä tee henkilöstä lainsuojatonta, professori Scheinin sanoo.