yle.fi-etusivu

Onko Suomi kohta yksi iso värityskirja? Katso kuvagalleria seinämaalauksista eri puolilta maata

Syyskuun aikana peräti kolmeentoista suomalaiskaupunkiin syntyy uusia seinämaalauksia. Kriitikoiden mielestä niitä tuotetaan jo liiankin nopealla aikataululla.

katutaide
Millo maalaa muraalia Jyväskylässä.
Syyskuun aikana seinämaalauksia valmistuu lisää jopa 13 kaupunkiin.

Seinämaalausfestivaali Upea17:n pääkuraattorin Jorgos Fanariksen puhelin soi taukoamatta. Festivaali on pyörähtänyt käyntiin samanaikaisesti eri puolilla maata ja monella on asiaa.

– Kaupungit ovat olleet tosi innoissaan, kun olemme ottaneet yhteyttä. Osa on ottanut yhteyttä meihin, kuraattori kertaa festivaalin tuotantoprosessia.

Upea-festivaali pidettiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Silloin mukana oli seitsemän kaupunkia ja teoksia valmistui yhdeksän. Nyt mukana ovat lähes kaikki Suomen suurimmat kaupungit. Teoksia valmistuu 20.

Festivaalin taiteilijoista suurin osa on kansainvälisiä, eri tyylilajeja edustavia tekijöitä.

– Australialainen katutaiteilija Guido van Helten on taas tänä vuonna mukana. Hän edustaa fotorealismia, hyvin klassista kuvaa. Hän on nyt uudestaan mukana, koska teemme Hämeenlinnassa valtavaa, 56 metriä korkeaa viljasiiloa.

Jorgos Fanaris
Jorgos FanarisJussi Koivunoro / Yle

Fanarias muistuttaa, että seinämaalaukset ovat käytännössä lähes puuttuneet Suomesta. Hän ei malta olla mainitsematta syytä siihen, miksi seiniä maalataan nyt niin kovalla innolla ja rytinällä.

– Tämä johtuu Helsingin nollatoleranssista (siirryt toiseen palveluun), mikä täällä oli kaikkea graffitia tai katutaidetta, luvallista tai luvatonta kohtaan. Nyt tulee vastareaktio.

Helsingissä Suvilahteen vuonna 2010 valmistuneet luvalliset graffiti-seinät tekivät nollatoleranssin jälkeen tietä myös muulle katutaiteelle.

Varsinaisesti seinämaalaukset eli muraalit tekivät uuden tulemisensa maahan Porin kautta vuonna 2012.

Kotimaisia taiteilijoita ja naistekijöitä kaivataan lisää

Festivaalin taustalla toimiva Upeart-kollektiivi työllistää tänä vuonna kaksi täysipäiväistä työntekijää. Ensimmäisenä vuonna ympäripyöreitä päiviä tehtiin vielä talkoohengessä.

– Tämä on uutta, tämä on jännittävää. Tykkään joka aamu herätä tekemään näitä juttuja, Fanarias sanoo.

Upea17-festivaali työllistää paljon kansainvälisiä taiteilijoita, etupäässä miehiä. Kotimaassa on Fanariaksen mukaan hyviä taiteilijoita, mutta monilla ei ole kokemusta seinämaalauksesta. Heitä kaivataan lisää ja erityisesti heitä, joille seinämaalaustekniikat ovat tuttuja.

Hyviä naismaalareita ei myöskään ole helppoa löytää.

Hellaakosken runonsäkeet koristavat pian hyvinkääläistä seinää

Yksi Upea17-festivaalin kotimaisista taiteilijoista on kuvataiteilija Jani Leinonen.

Muun muassa Ronald MacDonald -hahmon kaappauksesta tunnetuksi tullut Leinonen työstää seinämaalausta Hyvinkäälle. Maalaussessio jatkuu pari viikkoa, taiteilija kertoo.

– Idea on se, että mainoskylttejä on kasattu vierekkäin ja ne muodostavat lauseen, joka luo uudenlaisen merkityksen duunille. Siinä on paljon viitteitä suomalaisiin yrityksiin.

– On hauskaa nähdä, miten teos sekoittuu lähellä oleviin mainostauluihin. Tähän tulee myös kuuluisan suomalaisen runoilijan runo, Leinonen valottaa tulevan seinämaalauksen sisältöä.

Säkeet ovat Aaro Hellaakosken runosta Lyhyesti vuodelta 1946.

Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.

Aaro Hellaakoski

Leinoselle tämän seinämaalauksen tekemisessä erityistä on se, että hän pääsee toteuttamaan ison teoksen entiseen kotikaupunkiinsa.

Jani Leinonen
Jani LeinonenJussi Koivunoro / Yle

– Dialogi Hyvinkään asukkaiden kanssa on kaikkein kiinnostavin juttu. On kiva lähteä pois pienestä studiosta kokeilemaan uutta. Minäkin olen jynssännyt kauhean samanlaisia teoksia viisi vuotta.

Leinonen ei osaa sanoa, millainen on hyvä seinämaalaus. Hän ei usko, että maalauksia voi olla liikaa. Osa voi olla myös huonoja, hän pohdiskelee. Tekijänä taiteilija on kuitenkin tyytyväinen Upea17-festivaaliin.

– Minä saan tästä jopa palkkaa, Leinonen naurahtaa.

Seinämaalausten tuotantotahti epäilyttää

Seinämaalauksia tuottavat nyt monet paikalliset toimijat ja kaupunkiaktivistit, jotka hankkivat maalauksille sponsoreita.

Joensuuhun (siirryt toiseen palveluun) ison seinämaalauksen lahjoitti Suomi 100 -vuoden kunniaksi maalialan yritys Tikkurila.

Seinämaalausten nopeasti lisääntyvä määrä on nostanut myös kriittisiä äänensävyjä. Ilmiöllä on kääntöpuolensa, pohtii graffiti-taiteilija Jouni "Psyke" Väänänen.

– Taso on hirvittävän kirjava. Parhaimmillaan maalaukset ovat tosi, tosi hienoja. Pidän kovasti. Sinänsä on hyvä, että kansainvälisiä tekijöitä tuodaan näyttämään mitä katu- ja graffiti-taide voi parhaimmillaan olla. Samalla näkee, että ulkomailta asti on roudattu aika keskinkertaisiakin taiteilijoita, toteaa Väänänen.

Jouni "Psyke" Väänänen
Jouni "Psyke" VäänänenBerislav Jurišić / Yle

Ilmeisesti taustalla on se, että maalausten rahoitus tulee osittain ulkomailta, Väänänen epäilee.

Ei ole skenen intressien mukaista, että tehdään järjetöntä kyytiä, suunnittelematta juttuja.

Jouni "Psyke" Väänänen, graffiti-taiteilija

– Siinä tullaan kotimaisten taiteilijoiden tontille. Syödään heidän leipäänsä sen sijaan, että mahdollistettaisiin suomalaisen skenen rakentuminen, Väänänen muistuttaa.

Väänänen on toiminut kuraattorina Keravan taidemuseossa käynnissä olevassa ensimmäisessä graffiti-taiteen näyttelyssä. Näyttely jatkuu Keravalla lokakuun loppuun ja siirtyy sen jälkeen Ouluun.

"Teoksista näkee, että pyritään miellyttämään suuren yleisön makua"

Nyt suomalaisiin seiniin syntyneissä maalauksissa on ollut paljon värikkäitä ja esittäviä teoksia, joissa elää fantasia sekä satu- tai lastenkirjojen kuvitusten maailma.

Jyväskylään nousee syksyn aikana pimeässä loistava teos. Helsingin Itä-Pasilassa seinämaalauksessa on lisäksi virtuaalinen ulottuvuus. Yksi asia yhdistää useimpia teoksia – niiden valtava koko.

Esittävien ja helposti lähestyttävien teosten yleisyydelle on syynsä, sanoo Väänänen.

– Teoksista näkee, että pyritään miellyttämään suuren yleisön makua. Kun lähdetään tekemään suhteellisen simppeleitä ihmis- ja eläinhahmoja ja tällaisia teemoja, ne miellyttävät helposti kaikkia.

– Toivoisin itse näkeväni enemmän abstrakteja teoksia ja monimuotoisempaa taidetta kuin sellaista jatkuvaa söpistelyä.

Väänänen peräänkuuluttaa järkevää kokonaissuunnitelmaa ja ympäristön luonteen huomioimista, esimerkiksi betonipinnaltaan runsaassa Helsingin Itä-Pasilassa.

– Itä-Pasilassa ensimmäiset luvalliset maalaukset tehtiin 1990-luvun alkupuolella ETYK-huippukokousta varten. Täällä ollaan meidän graffareiden hoodeilla. Näkisin, että tänne olisi hyvä saada graffiti-taidetta enemmän, Väänänen toteaa.

Tampere on suurista kaupungeista eri linjoilla

Töitä on noussut parin viime vuoden aikana sekä keskustoihin että lähiöihin esimerkiksi Turussa, Helsingissä ja Vantaalla.

– Nyt kun mennään tällaisella hirvittävällä rysäyksellä, niin kaupungeilla ja asukkailla tulee saturaatiopiste vastaan nopeasti. Sekään ei ole skenen intressien mukaista, että tehdään ihan järjetöntä kyytiä, suunnittelematta juttuja, muistuttaa graffiti-taiteilija Jouni "Psyke" Väänänen.

– Nyt kun tämä kaikki on pinnalla, tullaan ja vedetään massit fikkaan ja kadotaan horisonttiin parin, kolmen vuoden päästä, Väänänen epäilee.

Kaikki suomalaiskaupungit eivät ole lähteneet mukaan seinämaalausbuumiin. Esimerkiksi Tampere ei ole mukana Upea17-festivaalissa. Tampere on tosin käynyt neuvotteluja osallistumisesta festivaaliin.

Korjaus: Tampere ei ole mukana Upea17-festivaalissa, mutta on käynyt neuvotteluja osallistumisesta.

Millon seinämaalaus tekeillä Jyväskylässä.
Millon vielä keskeneräinen teos Jyväskylässä 2017.Simo Pitkänen / Yle
Lapin keskussairaalan muraali kuvaa Kemijokea, sivujokineen ja puroineen sekä vuodenaikojen vaihtelua. Osakuva teoksesta.
Kuvataiteilija Paula Suomisen muraali Rovaniemi 2017.Tapio Räihä / Yle
betoniportaikkoon maalattu mm. kolme mummoa
Virolaisen Edward von Lõnguksen sekä osa ruotsalais-suomalaisen ryhmän teoksesta Helsinki 2017Berislav Jurišić / Yle
Tornioon maalataa muraalia.
Lapin AMK:n kuvataideopiskelijat toteuttavat seinämaalausta Tornioon 2017.Paula Pasanen
Seinämaalaus kerrostalon seinässä Helsingissä
Australialaisen Guido van Heltenin muraali, Helsinki 2016.Antti Kolppo / Yle
Hämeentie 78 muraali on valmis.
Australialaisen Guido van Heltenin muraali, Helsinki 2016.Yle
Maalaus talon seinässä
Helsinkiläinen taiteilijakollektiivi Multicoloured Dreams Pori 2016.Tiia Hemminki / Yle
Anders Sunnan seinämaalaus Kansan tahto -talon seinällä Oulussa.
Oulun muraalin on tehnyt Ruotsin saamelainen kuvataiteilija Anders Sunna 2016.Kirsti Länsman / Yle
Severi Gallus -nimeä kantava teos Kuopion keskustassa Torikadulla.
Street Art Vantaan tekemä seinämaalaus Kuopio 2016.Sakari Partanen / Yle
Muraali Puistokadulta päin nähtynä.
Street Art Vantaan tekemä seinämaalaus Kuopio 2016.Sakari Partanen / Yle
Katutaidetta Kemissä.
Kemin keskustassa on ihasteltu muraalia, joka maalattiin katutaidefestivaalissa kesällä 2016.Minna Aula / Yle
Kemin  UPEA16 muraali, tekijä Balissa syntynyt katutaiteilija WD eli Wild Drawing
Kemin teoksen on tehnyt Balissa syntynyt katutaiteilija WD eli Wild Drawing 2016.Minna Aula / Yle
Jussi TwoSeven työssään Espoossa.
Espoo, tekijä Jussti TwoSeven 2015.Yle
Seinätaidetta Myyrmäen juna-asemalla.
Multicoloured Dreams-ryhmän teoksia Myyrmäen asemalla Vantaalla 2015.Petteri Juuti / Yle
Liikekulma
M-cityn (Mariusz Waras)maalaus Pori 2012.Porin taidemuseo

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Puoli seitsemän

Samuli Edelmann edesmenneestä isästään: "Tänne minä jäin laulamaan hänen laulujaan"

Työllisyys

Keskusta ja kokoomus sopuun työllisyys- ja yrityspalveluista –sinisille malli ei kelpaa

A-studio

Rikosoikeusprofessori seksuaalisesta hyväksikäytöstä: Lasten kohdalla pitäisi tuomita useammin raiskauksena