Kaikki talviolympialaisista!

Punaisten haudat, teloituspaikat ja muistomerkit löytyvät nyt netistä – Työväenmuseon kartoituksessa myös mysteereitä

Työväenmuseo Werstaan julkaisemalla sivustolla on yli 250 muistomerkin paikkatiedot valokuvineen ja taustatietoineen. Lisää tietoa kaivataan.

Suomen sisällissota
Epilän muistomerkkikivi.
Tiedot Tampereen Epilässä sijaitsevasta muistomerkistä ovat puutteelliset.Kimmo Kestinen / Työväenmuseo Werstas

Tampereen Epilänharjun hongikossa, polun varressa on iso kivi, jonka tasaiseen pintaan on raapustettu vuosiluku 1918 ja sen alle toistakymmentä nimeä. Aika ajoin kiven juurelle ilmestyy kukkia.

Kiveen listatuista nimistä suurin osa löytyy Sotasurmat-projektin tietokannasta. Nimetyt henkilöt ovat pääosin tamperelaisia, ylöjärveläisiä tai pirkkalalaisia ja he ovat menehtyneet sisällissodan Epilän taisteluissa tai teloitettu taistelujen jälkeen.

Tiedot Epilänharjun muistomerkistä ovat hyvin puutteelliset, kertoo erikoissuunnittelija Kimmo Kestinen Työväenmuseo Werstaasta.

– Kyseessä on todennäköisesti yksityisen ylläpitämä muistomerkki. Muistomerkin tekijä ja tekovuosi ovat tuntemattomia, Kestinen kertoo.

Kielletty muistomerkki räjäytettiin

Epilän muistomerkki on yksi uuden Punaisten muistomerkit -verkkopalvelun kohteista (siirryt toiseen palveluun). Työväenmuseo Werstas on koonnut nettisivustolle kaikki tiedossa olevat vuoden 1918 sisällissodan punaisten muistomerkit. Kartalta löytyy muistomerkkien lisäksi hautoja ja teloituspaikkoja.

– Sisällissodan jälkeen vainajien omaiset ja ystävät pyrkivät hoitamaan hautapaikkoja, mutta muistokivien pystyttäminen niille oli uhkapeliä. Vasta toisen maailmansodan jälkeen muistaminen sallittiin laajemmin, Kestinen sanoo.

Kaikkiaan muistomerkkejä on sivustolla yli 250. Kyseessä on maan kattavin sisällissodan jälkiä kartoittava tietokanta. Kuvat ja taustatiedot kertovat lähihistorian jännitteistä.

Esimerkiksi Ahvenistolla, Hämeenlinnassa vainajien omaiset hankkivat vuonna 1923 yhteisvoimin hautakiven suurelle joukkohaudalle kirkkoneuvoston kiellosta huolimatta. Kirkkovaltuusto ryhtyi kuitenkin toimenpiteisiin muistopatsaan poistamiseksi ja poliisit hävittivät patsaan.

– Muistomerkki ilmeisesti räjäytettiin. Uusi muistomerkki on pystytetty vasta Talvisodan jälkeen vuonna 1940, Kestinen kertoo.

Muistomerkki hautausmaalla, puiden katveessa.
Ahvenistolla sijaitsevaan suureen joukkohautaan on arvioista riippuen haudattuna 1 500–3 000 punaista. Harmaasta graniitista valmistettuun pystypaateen on kuvattu pilven takaa heijasteleva aurinko ja taittuneita viljantähkiä. Kivessä on teksti "V. 1918 veljessodan uhreina kaatuneiden tovereiden muistolle". Työväenmuseo Werstas

Varkaudessa puolestaan vuonna 1922 Kankurinharjulle pystytetty muistomerkki ehdittiin ennen paljastustaan varastaa ja upottaa järveen. Uusi muistomerkki tehtiin alkuperäisen näköiseksi. Se paljastettiin vuonna 1946.

Kartoitus jatkuu edelleen

Suurin osa nettisivuston tiedoista on kerätty vuosituhannen vaihteessa dosentti Ulla-Maija Peltosen Suomen Akatemian tutkimushankkeessa. Osa muistomerkeistä on puoliksi unohdettuja.

– Nettisivuston tarkoituksena onkin, että enää tieto ei unohtuisi, Kestinen sanoo.

Sivuston uskotaan palvelevan omaisia, tutkijoita, julkisyhteisöjä ja muita asiasta kiinnostuneita. Punaiset muistomerkit -nettisivusto on osa työväenliikkeen itsenäisyyttä ja sisällissodan muistovuotta juhlistavaa Työväenliike.fi -sivustoa (siirryt toiseen palveluun).

Työväenmuseo Werstas jatkaa muistomerkkitietokannan päivittämistä ja ylläpitoa. Se toivoo yleisöltä kuvia ja tietoja haudoista, sekä tietoja muistomerkkeihin kirjoitetuista nimistä ja päivämääristä.

Lue myös: Unohdettuja metsähautoja voi olla kymmeniä – moni suri sisällissodassa kaatuneita rakkaitaan salaa