Kuuro naisyrittäjä: Pitää olla kärsivällinen, ottaa riskejä ja sietää stressiä

Hausjärveläinen Salla Fagerstöm pääsee yrittäjänä toteuttamaan omaa tahtoaan työnsä suhteen

Yle Uutiset viittomakielellä
Salla Fagerström seisomassa ulkona

Vuosi sitten hausjärveläinen toimittaja-käsikirjoittaja Salla Fagerström teki rohkean päätöksen, ja ryhtyi yrittäjäksi. Yrittäjänä hän jatkaa työtään media-alalla mm. tehden lehtiartikkeleita ja käsikirjoituksia televisio-ohjelmiin. Alkuun pääsemistä auttoi aiemmalta työuralta saadut kontaktit.

Parhaillaan työn alla on mm. Ylen Pikku Kakkosessa julkaistavaksi tarkoitettu ohjelma, jota on kuvattu myös eläintenhoitajan koulutuksen saaneen Fagerströmin kotipihassa.

– On mukanaa, kun kuvaukset voidaan toteuttaa täällä kotona. Meillä on paljon erilaisia eläimiä, joten kuvaaminen on helppoa. Viittomakieliset näyttelijät olivat mukana eläinten parissa. Se oli upeaa, Fagerström kertoo.

Media-alan työtä rytmittää kaksilapsisen perheen arki ja lukuisien eläinten hoito. Fageströmin perheellä on mm. lampaita ja kanoja.

Yrittäjäksi ryhtyminen oli Fagerströmille asia, johon hän törmäsi päätettyään hakiessaan elämänmuutosta.

– Halusin mennä elämässä eteenpäin ja lähdin opiskelemaan eläintenhoitajaksi ihan eri alalta. Työharjoittelussa työnohjaajat sanoivat minulle, että sopisin yrittäjäksi.

Muutokseen ryhtymistä auttoi myös halu saada enemmän valtaa omaan työhön.

– Huomasin töissä usein, että minulla oli moneen asiaan eri näkökulma kuin esimehellä, ja olisin halunnut tehdä asiat eri tavalla. En päässyt toteuttamaan omaa tahtoani.

Lopulta päätös ryhtyä yrittäjäksi kypsyi äitiyslomalla toisen lapsen syntymän jälkeen.

– Perustin oman yrityksen. Se ei ollut helppoa, vaan pitkä ja mutkikas tie täynnä kaikenlaisia asioita. Pidin kuitenkin pääni kylmänä ja olin miettimättä liikaa, Fagerstöm kertoo.

Yrittäjyys yhtenä työllistymiskeinona

Suomessa kuuroja naisyrittäjiä on vain muutamia. Yleisesti kuurojen työllisyys on valtaväestöön verrattuna heikkoa, ja työttömyysprosentti on pysynyt vuosia reilusti yli 20 prosentin. Naisten työllisyyden arvellaan kuurojen parissa olevan hieman parempi kuin miesten mm. paremman koulutustason vuoksi.

Yritäjyys on yksi keinoista, jonka avulla kuurojen työllisyyttä pyritään parantamaan. Tätä varten Kuurojen Liitto on mukana vammaisjärjestöjen Yritystä!-hankkeessa. Fagerström uskoo, että yrittäjyys sopii joillekin.

– Se riippuu paljon ihmisestä. Ei se sovi kaikille, sillä se vaatii paljon erilaisia osaamista ja kokemusta. Pitää olla kärsivällinen, ottaa riskejä, kärsiä ja sietää stressiä. Se vaatii osaamista monilta eri aloilta. Ei esimerksiksi riitä, että osaa vain laittaa ruokaa. Pitää ymmärtää ainakin vähän myös talousasioita, Fagerström kertoo.

Yrittäjyyttä harkitseville Fagerstöm suosittelee yrittäjyyskoulutusta.

– Suosittelen menemään ensiksi yrittäjäkoulutukseen, joita esimerkiksi TE-toimistot järjestävät. On monelaisia paikkoja, jotka järjestävät vastaanlaisia kursseja.

Korjaus: Fagerströmin perheessä on kaksi lasta. He asuvat Hausjärvellä, joka on Riihimäen naapurikunta.