Yhä useampi hakee hoitoa lähisairaalansa ulkopuolelta – esimerkiksi robottileikkauksen perässä matkustetaan satoja kilometrejä

Vuosittain tuhannet suomalaiset ovat valmiita lähtemään hoitoon oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuolelle.

lääketiede
Tekonivelleikkaus Lapin keskussairaalassa
Suomessa tehdään vuosittain noin 20 000 lonkan ja polven tekonivelleikkausta ja määrän ennakoidaan kasvavan tulevina vuosina.Jarmo Honkanen / Yle

Tamperelaisella tekonivelsairaala Coxalla on vuosien kokemus muualta tulleista potilaista.

– Tänä vuonna jo noin neljännes potilaista tulee muualta kuin Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, kertoo Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen.

Tampereella tehdään vuosittain yli 3500 tekonivelleikkausta, eli lähes 1000 potilasta tulee Pirkanmaan ulkopuolelta.

Kajaanissa tai Tampereella tapahtuva hoito on potilaalle yhtä kallista.

Timo Keistinen

Tampereen yliopistollinen sairaala oli edelläkävijä myös eturauhassyövän robottileikkauksissa kymmenen vuotta sitten. Siitä alkaen sadat suomalaismiehet ovat lähteneet Tampereelle leikattavaksi.

– Meiltäkin lähti tuolloin kymmeniä potilaita Tampereelle robottileikkaukseen, vaikka potilaan hoitaminen muualla ei ollut hallinnollisesti yhtä helppoa kuin nykyään, muistelee Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtaja Aino-Liisa Oukka.

– Oulussakin perinteinen leikkaus olisi hoitunut, mutta osa potilaista halusi uudenlaiseen leikkaukseen, mihin sairaanhoitopiirinä suostuimme, Oukka jatkaa.

Robottitekniikka vähentää avoleikkauksia, lisäksi potilaan erektio ja virtsanpidätyskyky säilyvät jopa yli 90-prosentisesti.

Hoitohenkilökuntaa leikkausrobotin äärellä.
Leikkausrobotteja käytetään muun muassa eturauhasleikkauksissa.Markus Sjöberg / Yle

Tampere ja Helsinki houkuttelevat eniten potilaita

Valinnanvapaus on korostunut viime aikojen sote-valmistelussa, mutta julkisella puolella potilaalla on ollut jo parin vuoden ajan mahdollisuus hakeutua kiireettömään erikoissairaanhoitoon mihin sairaalaan hän haluaa.

Sairaaloiden väliset vaihtelut perustuvat lähinnä lääkäreiden erikoisosaamiseen ja resurssointiin, eli rahaa suunnataan eri puolella Suomea erilaisiin hoitomuotoihin.

Oulussakin leikkaus olisi hoitunut, mutta osa potilaista halusi robottileikkaukseen Tampereelle.

Aino-Liisa Oukka

Pirkanmaan ja Helsinki-Uudenmaan sairaanhoitopiireissä potilaiden liikkeitä seurataan tarkasti.

Elokuun lopun tilastojen mukaan Pirkanmaalle on hakeutunut hoitoon lähes 4200 potilasta, mikä on jo reilusti enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Uudellamaalla potilasmäärä on hieman pienempi, mutta sielläkin on tammi-elokuussa hoidettu noin 3500 valinnanvapauden perusteella muualta tullutta potilasta.

Uudellamaalla vuotuinen kasvu on ollut 25 prosentin luokkaa ja Pirkanmaalla vielä enemmän. Muuallakin Suomessa potilaat liikkuvat hoidon perässä, mutta määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin Helsingissä ja Tampereella.

Lähisairaala silti edelleen suosituin vaihtoehto

Hoidon perässä ollaan valmiita matkustamaan, mutta kotisairaala on luonnollisesti suosituin vaihtoehto, kertoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Mielestäni taustalla on suomalaisen sairaanhoidon hyvä taso eri puolilla maata, arvio lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tänä vuonna jo noin neljännes potilaista tulee muualta kuin Pirkanmaalta.

Teemu Moilanen

Kauempana hoitaminen tulee hieman kalliimmaksi potilaalle, mutta vain matkakustannusten verran.

– Kela maksaa matkakorvauksen lähimpään yliopistosairaalaan, mutta muutoin Kajaanissa tai Tampereella tapahtuva hoito on potilaalle yhtä kallista, kertoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Potilas joutuu maksamaan hoitopäivähinnan, joka on sama julkisissa sairaaloissa eri puolilla Suomea. Kunnalle koituva operaatiomaksu voi olla kalliimpi paikasta riippuen.

Tampereen yliopistollisen sairaalan pääsisäänkäynti
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on pitkä kokemus muualta tulleiden potilaiden hoidosta.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Laki ei ohjaa hoitopäätöksiä

Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tiukasti lailla säänneltyjä, niin varsinaisesti hoidosta päättävät potilas, lääkäri ja sairaala.

– Terveydenhuoltolaki edellyttää yhtenäisten ja käypien hoitomuotojen käyttöä, mutta muutoin käytännön hoitovalintoihin lainsäädännössä ei puututa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Jokainen yksittäinen hoitopäätös on lääkärin ja potilaan yhteinen päätös.

Jorma Komulainen

Käypä hoito -suosituksista vastaavat Suomessa lääkäriseura Duodecim ja erikoislääkäriyhdistykset. Ne ovat yli 20 vuoden ajan laatineet näyttöön perustuvia hoitosuosituksia suomalaisten lääkäreiden tueksi.

– Lähtökohtana on tieteellinen tutkimus ja sen tuoma osoitus hoitomuotojen hyödyistä ja haitoista, kertoo Duodecimin käypä hoito -julkaisujen päätoimittaja Jorma Komulainen.

– Samalla on syytä kuitenkin korostaa, että jokainen yksittäinen hoitopäätös on lääkärin ja potilaan yhteinen päätös.