Digiajan ilmaispalvelut kohentavat elintasoa, mutta eivät näy talousmittareissa – bruttokansantuote on silti käypä edelleen

Taloudellisen kehityksen mittaaminen perinteisellä bruttokansantuotteella on edelleen perusteltua talouspolitikassa, vaikka eletään uudessa digitaalisessa taloudessa.

bruttokansantuote
Spotify
AOP

Suomen Pankki ja Tilastokeskus ovat selvittäneet, kuinka hyvin bruttokansantuote mittaa kansantalouden tilaa digitaalisen tuotannon ja palvelujen yhä lisääntyessä. Mitään isoa remonttia nykyiseen mittaristoon ei tarvita, sen sijaan pientä hienosäätöä kyllä, arvioi työryhmän jäsen, ekonomisti Juha Itkonen Suomen Pankista.

– Pohjimmiltaan bkt on yhä tarkoituksenmukainen mittari talouden kuvaamiseen, mutta on tullut paljon uusia ilmiöitä ja asioita, jotka vaativat ylläpitoa ja huoltoa, jotta mittari pysyy tarkoituksenmukaisena myös digitaalisessa maailmassa.

Aiempaa paremmin on syytä huomioida digitaaliset ilmaispalvelut, hyödykkeet ja yleensä laadun parantaminen, arvioivat Suomen Pankki ja Tilastokeskus yhteisessä työryhmässä.

Esimerkiksi ilmaisella tietosanakirjalla Wikipedialla ei ole rahamääräistä arvoa, eikä se siten näy kansantalouden tilinpidossa samalla tavalla kuin painetut tietosanakirjat näkyivät.

Kuluttajan elintaso ja hyöty kasvaa, mutta se ei välttämättä näy tilastoissa

Kuluttajat käyttävät modernissa maailmassa täysin uusia palveluja esimerkiksi liikkumisessa, majoituksessa tai musiikin ja elokuvapalvelujen käytössä. Osa näkyy ja lasketaan mukaan bkt:hen, osa ei.

Esimerkikisi taksipalvelu Uberin kuljettajat maksavat veroja tuloistaan, ja sitä kautta tulot näkyvät osana bkt:ta, selventää Itkonen. Samoin majoituspalvelu Airbnb näkyy verotuloissa, vaikkakaan ei aivan täysimääräisesti.

– Suoratoistopalvelut Spotify ja Netflix ovat sen sijaan haastavia, koska ne muuttavat vanhojen hyödykkeiden muotoa siten, että kuluttajan saama hyöty laadun paranemisesta isomman musiikki- tai elokuvakirjaston myötä ei näy tilastoissa, sanoo ekonomisti Juha Itkonen Suomen Pankista.

Näistä maksettavat maksut kyllä tilastoidaan, mutta kuluttajan hyvinvoinnin kannalta kehitys voi olla parempaa kuin mitä talouden tilastot näyttävät.

Ilmaispalvelut voivat olla isokin osa bkt:ta

Taloustieteilijät ovat maailmalla pohtineet paljon, kuinka suuri osa bkt:sta kuluttajien saamat ilmaispalvelut ovat. Harhan suunta tiedetään, mutta mittaluokasta on vaikea antaa arvioita.

– Se voi olla ihan huomattava, mutta jos miettii [Suomen] viime vuosien heikkkoa talouskehitystä, niin sitä se ei selitä pois kokonaisuudessaan. Osatekijä se voi olla. On todennäköistä, että kehitys on ollut hieman parempaa kuin miltä se on näyttänyt, sanoo Itkonen.

Kun esimerkiksi kuluttajien saamat ilmaispalvelut jäävät bkt:n tilinpidon ulkopuolelle, saattaa se aiheuttaa ongelmia erilaisten poliittisten päätösten vaikutuksen arvioinnin kannalta, jos todellista kehitystä ei nähdä. Talouspolitiikan mittareihin vaikutus on pienempi.

- Digitalisaatio ei haittaa työttömyyden ja kustannuskilpailukyvyn mittaamista, sanoo Itkonen.

Julkisen talouden kestävyyttä mitattaessa bkt:een ei kannata tuoda mukaan uutta digitaalisen talouden tuotantoa, koska julkisen sektorin vero- ja tulopohja eivät kasva. Wikipedian ilmaisista artikkeleista tuskin voidaan kerätä veroa, pohdiskelee ekonomisti Juha Itkonen Suomen Pankista.

Verkkokaupan halvemmat hinnat saattavat vinouttaa bkt:ta

Kansantalouden tilinpidolle verkkokauppa on iso haaste. Kuluttajille verkkokauppa merkitsee usein halvempia hintoja ja laajempaa valikoimaa.

Nimenomaan elintason kehityksen arviointiin syntyy harhaa. Kuluttaja voi ostaa tuotteita halvemmalla verkkokaupasta kuin perinteisestä kivijalkakaupasta, mutta kuluttajan saama hinnanalennus ei välttämättä näy hintatilastoissa, ja voi näyttää siltä, että bruttokansantuote on reaalisesti kasvanut, vaikka näin ei todellisuudessa olisikaan.

– Hintojen kehityksen mittaamisen ongelmat heijastuvat myös reaaliseen kehitykseen kun mitataan bruttokansantuotetta, täsmentää Itkonen.

Millä toimialoilla kasvu tapahtuu voi olla epäselvää 

Yrityksissä digitalisaatio on muuttanut tuotantoteknologiaa huomattavasti; sitä tapaa millä erilaisia tuotteita ja palveluja tuotetaan. Talouden mittareiden kannalta ongelmat liittyvät siihen, millä toimialoilla kasvua tapahtuu. Tuotteet päätyvät kuitenkin jossain muodossa kuluttajille kulutukseen, joten se ei aiheuta suurta harhaa esimerkiksi elintason kehittymisen arviointiin, vaikka tuotanto näkyisi väärillä toimialoilla, selventää ekonomisti Juha Itkonen Suomen Pankista.

Rajanveto on kuitenkin hankalaa esimerkiksi yritysten isojen datamassojen tilastoinnissa. Bruttokansantuotteessa toki näkyvät palvelut ja tuotteet, joita isoilla data-aineistoilla eli niin sanotulla big datalla voidaan tuottaa, mutta yrityssektorin sisällä tilinpito voi olla vaikeaa. Yritykselle kyse voi olla investoinnista, mutta kansantaloudellisesti kyse on tuotannosta, joka ei synnytä arvonlisää.

– Sellaisia ongelmia kyllä on, että joudutaan miettimään tilastoinnissa, onko yritysten big data investointi vai välituotekäyttöä, sanoo Itkonen.

Bkt:n ulkopuolella tapahtuu paljon taloustuotantoa, mitä ei huomioida bkt:ssa. Tilastokeskus tuottaa paljon sellaista tietoa, joka kuitenkin täydentää taloudessa tapahtuvien isojen muutosten mittaamista. Esimerkiksi Tilastokeskus on laskenut, että jos kaikki kotitalouksissa tehtävä tuotanto laskettaisiin bkt:een, se kasvaisi 39 prosenttia.