Pelastuslaitos vaikenee myrskyn tullessa – valmiuspäällikkö: "Viestintä ei ole edes lapsenkengissään"

Suomessa on paljon pelastuslaitoksia, joilla ei ole lainkaan tiedotusosastoa. Tämä on osasyy siihen, että hätäkeskuksen linjat menevät myrskyn tullen tukkoon.

pelastustoiminta
Salama Flown yllä
Kiira-myrsky raivosi Helsingin yllä 12.8. ja keskeytti Flow-festivaalin.Jyri Äärilä

Myrskyrintama lähestyy Suomea. Ennuste lupaa vaarallisen voimakkaita ukkospuuskia. Ilmatieteen laitos antaa vaaratiedotteen ja kehottaa kansalaisia siirtymään sisätiloihin.

Ihmiset ovat epätietoisia ja tukkivat hätäkeskusten linjat turhilla kysymyksillä: "Mitä tehdä kaatuneelle puulle?" tai "koska sähköt palaavat?".

Kun tiedontarve on suurimmillaan, pelastuslaitosten viestintä hiljenee.

Näin tapahtui viimeksi elokuussa, kun Kiira-myrsky moukaroi Etelä- ja Itä-Suomea. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta.

Kiiraa ei näkynyt somessa

Arvion mukaan noin 2,5 miljoonaa suomalaista käyttää Facebookia (siirryt toiseen palveluun). Se on valtava määrä. Miksi pelastuslaitokset eivät käytä tätä kanavaa häiriötilannetiedottamiseen?

Asiaa on nostanut esille Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vs. valmiuspäällikkö Johanna Franzén tiukkasävyisessä blogitekstissään (siirryt toiseen palveluun). Hän kritisoi pelastuslaitosten tiedottamista muun muassa näin:

Tilanteessa, jossa Ilmatieteen laitos on antanut vaaratiedotteen ja kehottanut ihmisiä pysymään sisätiloissa myrskyn vuoksi, näkyy pelastuslaitosten Facebook-sivuilla kansalaisille muistutuksia heijastimen käytöstä ja ohjeistuksia siitä, miten palovaroittimen paristot voi vaihtaa. Ei sanaakaan myrskystä. Pelastustoimen häiriötilanneviestintä ei tällä hetkellä ole edes lapsenkengissään, vaan kenkiä ei edes ole olemassa.

Johanna Franzén

Franzénin havainto osuu pääpiirteittäin kohdalleen. Vain harva Etelä-Suomen pelastuslaitos välitti tietoa Kiira-myrskystä Facebookissa.

Esimerkiksi Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokset eivät tehneet myrskyn aikana yhtään päivitystä. Tosin esimerkiksi Helsingin pelastuslaitos oli aktiivinen Twitter-kanavallaan (siirryt toiseen palveluun).

Häiriötilanteessa ihmisten tiedon tarve kasvaa. Jos tietoa ei ole tarjolla riittävästi, sitä haetaan hätäkeskuksesta. Kiira-myrsky ruuhkautti hätäkeskuksia, ja soittojonot venyivät lähes 20 minuutin mittaiseksi. Se on pitkä aika odottaa, jos hätä on todellinen.

Franzén hämmästelee, miksi aiemmista myrskyistä ei ole opittu. Keskustelua häiriötilanneviestinnästä käytiin laajasti jo vuoden 2011 Tapani-myrskyn jälkeen.

– Mitä näistä kokemuksista on opittu? Ilmeisesti ei yhtään mitään, Franzén kirjoittaa.

kaatunut puu
Kiira-myrskyn kaatama puu.Teemu Salonen / Lehtikuva

Viestinnän ammattilaiset puuttuvat

Monella pelastuslaitoksella ei ole lainkaan tiedottajaa. Tällöin viestintä jää henkilöille, joiden päätehtävänä on pelastaa ihmishenkiä. Myrskyn tullen pelastushenkilökunta on maastossa, eikä tietokoneen ääressä.

Ongelman olemassaolosta tunnutaan olevan yksimielisiä asiantuntijoiden keskuudessa.

– Näinhän se on. Johanna (Franzén) osui varmaan aika oikeaan. Näemme isoimpana ongelmana yhtenäisyyden puutteen, sanoo viestintäpäällikkö Milla Meretniemi sisäministeriöstä.

– Kenttä on hyvin kirjava. On hyvin paljon pelastuslaitoksia, joissa viestintää hoidetaan oman toimen ohella, sanoo Pelastusopiston tutkija Aino Harinen.

Harinen vetää Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt (siirryt toiseen palveluun) -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on etsiä keinoja pelastuslaitosten viestinnän parantamiseen.

Pääongelman aiheuttaa Harisen mukaan se, että Suomen 22 pelastuslaitoksesta vastaavat itsenäisesti kunnat. Rahaa ja työvoimaa on alueesta riippuen käytössä eri määrä.

Esimerkiksi vaaratiedottamisesta on määrätty laissa (siirryt toiseen palveluun). Häiriötilanteiden tiedotuskanavista ja -tavoista ei kuitenkaan ole olemassa yhteisiä sääntöjä.

– Yhtenäistä linjausta ei ole olemassa, eikä sitä ole edellytetty. On resursseista kiinni, kuinka paljon käytetään sosiaalista mediaa, Harinen sanoo.

Navetan päälle kaatunut puu, jota moto korjaa pois. Kiira-myrsky
Tällaista tuhoa Kiira aiheutti Kouvolan Kuusankoskella.Juha Korhonen / Yle

Soittojonot lyhyemmiksi somen avulla

Harinen, Franzén ja Meretniemi ovat kaikki sitä mieltä, että sosiaalisen median tehokkaammalla käytöllä olisi mahdollista purkaa hätäkeskusten soittojonoja.

Franzén uskoo myös, että paremmalla tiedottamisella ihmisten turvallisuudentunne parantuisi ja vaaratilanteita voitaisiin välttää.

Maakuntauudistuksen mukana tuleva pelastustoimen uudistus voi vaikuttaa asiaan. Sisäministeriö on uudistusta silmällä pitäen perustanut työryhmän (siirryt toiseen palveluun), joka pohtii nimenomaan pelastustoimen viestintää.

– Sisäministeriön ohjausrooli on näillä näkymin vahvistumassa. Sekä media että kansalaiset aivan oikeutetusti odottavat viranomaisilta nykyistä tehokkaampaa viestintää eri kanavissa, ryhmässä mukana oleva Milla Meretniemi toteaa.

Johanna Franzén on sitä mieltä, että suurin osa ongelmasta voitaisiin poistaa yksinkertaisesti rahalla.

– Uskoisin, että monella on halua kehittämiseen, mutta raha on tosi tiukassa, Franzén sanoo.

5.9.2017 kello 17.21: korjattu Milla Meretniemen sukunimi Meretojasta Meretniemeksi.