Tutkimus: Alkuvuonna syntyneet miehet menestyvät loppuvuonna syntyneitä paremmin myös politiikassa

Ylen selvityksen mukaan nykyisessä eduskunnassa on selvästi enemmän alkuvuodesta kuin loppuvuodesta syntyneitä kansanedustajia.

Kuva: Eduskunta

Alkuvuodesta syntyneet miehet pärjäävät loppuvuodesta syntyneitä paremmin niin politiikassa kuin jalkapallossa, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tuoreesta tutkimuksesta.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että alkuvuodesta syntyneet lapset pärjäävät paremmin koulussa (siirryt toiseen palveluun) ja urheilussa. Nyt Vattin tutkijat totesivat, että alkuvuonna syntyneiden etulyöntiasema pätee myös valtakunnan politiikassa – tosin vain miehillä.

Tutkijat vertailivat joulukuun lopussa syntyneitä ehdokkaita tammikuun alussa syntyneisiin ehdokkaisiin ja löysivät selvän yhteyden vaalimenestyksen ja syntymäajankohdan välillä. Alkuvuodesta syntyneillä miesehdokkailla on kaksinkertainen todennäköisyys päästä eduskuntaan loppuvuodesta syntyneisiin miehiin nähden.

Alkuvuonna syntyneillä naisehdokkailla ei sen sijaan havaittu vastaavaa etua. Syntymäajankohdalla ei näyttäisi myöskään olevan merkitystä kunnallisvaaleissa – ei naisilla eikä miehillä.

Alkuvuonna syntyneitä enemmän jalkapallon Veikkausliigassa

Politiikan lisäksi tutkijat selvittivät syntymäkuukauden yhteyttä menestykseen jalkapallossa. Tutkijat havaitsivat, että ikäluokan vanhemmilla pojilla on suurempi todennäköisyys pelata jalkapalloa alue- ja nuorisomaajoukkueissa ja myöhemmin aikuisina Veikkausliigassa kuin nuoremmilla pojilla.

Tytöillä vastaava etu oli pienempi kuin pojilla.

Kuva: Timo Korhonen / AOP

Miksi alkuvuonna syntyneet pärjäävät?

Tutkimuksessa mukana ollut Vattin johtava tutkija Janne Tukiainen arvelee, että syynä alkuvuonna syntyneiden miesten parempaan menestykseen on kouluvuosilta saatu parempi itseluottamus ja henkinen pääoma.

– Tällaiset asiat, joita ihmisille tapahtuu koululuokassa, kun he ovat 7–15-vuotiaita näkyvät heidän elämässään vielä 40-vuotiaina, kun he pyrkivät eduskuntaan, Tukiainen sanoo.

Miksi ero näkyy miehillä mutta ei naisilla?

Tukiaisen mukaan aiemmista tutkimuksista tiedetään, että miesten ja naisten suhtautuminen kilpailuun on erilaista.

– Miehet hakeutuvat kilpailutilanteisiin, ehkä pärjäävät kilpailutilanteissa paremmin ja toisaalta hävitessään kilpailutilanteessa kärsivät enemmän kuin naiset, Tukiainen selittää.

Tukiaisen mukaan hänen tutkimusryhmänsä päätyi tulkitsemaan tuloksia siten, että erityisesti nuorille pojille on raskasta olla tilanteessa, jossa kaverit ovat jatkuvasti isompia ja vahvempia.

– He joutuvat pienestä pitäen ikään kuin jossain määrin häviämään luokkatovereiden välisessä kilvoittelussa. Tämmöisellä on haitallisia vaikutuksia heidän itsetuntonsa kehittymiselle ja erilaisille psykologisille asioille, jotka heijastuvat jopa siihen, miten he aikuisena pärjäävät ja hakeutuvat kilpailuun.

Tukiaisen mukaan toinen teoria on, että vanhemmat pojat saavat enemmän resursseja käyttöönsä, koska he menestyvät paremmin ikänsä takia.

– Tutkimuksemme perusteella itseluottamuksella ja muilla psykologisilla tekijöillä lienee keskeinen rooli ilmiössä, koska ilmiö näkyy erityisesti miehillä ja erityisesti hyvin kilpailullisessa ympäristössä, Tukiainen jatkaa.

Hän huomauttaa, että kouluissa ja urheiluseuroissa olisi tärkeää kiinnittää enemmän huomiota lasten kypsyyteen kuin syntymävuoteen.

Miksi eroa ei näy kunnallisvaaleissa?

Tukaisen mukaan alkuvuonna syntyneiden etulyöntiasema näkyy eduskuntavaaleissa mutta ei kunnallisvaaleissa, koska kilpailu eduskuntapaikasta on kovempaa kuin kilpailu paikasta kunnanvaltuustossa.

Vasta erittäin kovassa kilpailutilanteessa, kuten eduskuntavaaleissa, tähän ilmiöön liittyvät hyödyt tulevat esille, Tukiainen selittää.

Tutkimus Gender Specific Relative Age Effects in Politics and Football julkaistaan Vattin nettisivuilla (siirryt toiseen palveluun) tänään tiistaina.

Yle selvitti: Eduskunnassa enemmän alkuvuonna syntyneitä

Yle selvitti kaikkien nykyisessä eduskunnassa olevien kansanedustajien syntymäkuukaudet. Kansanedustajien syntymäkuukaudet vahvistavat Vattin tutkimuksen tuloksia.

Eduskuntaan valituksi tulleiden kansanedustajien syntymäkuukaudet painottuvat selvästi alkuvuoteen.

Eniten nykyisen eduskunnan kansanedustajia on syntynyt tammi–huhtikuussa ja vähiten syys–marraskuussa. Vaikka kansanedustajien syntymäkuukaudet suhteuttaa siihen, kuinka paljon lapsia eri kuukausina syntyy, alkuvuonna syntyneet ovat silti yliedustettuina.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1967 (siirryt toiseen palveluun) (nykyisten kansanedustajien keski-ikä on 50 vuotta) syntyi suunnilleen yhtä paljon lapsia tammi- ja joulukuussa. Silti nykyisistä kansanedustajista jopa 22 on syntynyt tammikuussa ja vain 16 joulukuussa.

Eniten lapsia vuonna 1967 syntyi toukokuussa ja vähiten marraskuussa.