Porin kehittäjästä koko Suomen aluetutkijaksi – Timo Aron pahin pelko olisi jäädä paikoilleen

Siivousalan ja postinjakajan pätkätöistä akateemisen uran huipulle ponnistanut Timo Aro kertoo olevansa levoton sielu. Hän on parhaimmillaan, kun päällä on pieni paniikki.

muuttoliike
Timo Aro
Päivi Meritähti / Yle

Timo Aro teki suurimman suunnanvaihdoksen elämässään 25-vuotiaana. Silloin kirjeitä laatikosta toiseen kantanut postipoika riuhtaisi itsensä irti pätkätöistä ja uppoutui yliopistokirjoihin. Nyt 50-vuotiaana yksi Suomen näkyvimmistä aluetutkijoista kokee, että jälleen on aika vaihtaa suuntaa.

– Kun tulin tiettyyn ikään, aloin jälleen miettiä, että haluan oppia lisää ja saada uuden näkökulman. Suurin pelkoni elämässä on, että jämähdän paikalleni ja pysyn mukavuusalueellani. Nyt on aika irtautua.

Timo Aro päätti jättää tehtävänsä Porin kehittämispäällikkönä ja siirtyä yksityisen konsulttitoimisto MDI:n palvelukseen. Ennen yhden kaupungin parhaaksi tehty kehittämistyö laajenee nyt koko Suomen alueelle.

– Vaatimukset ovat erilaisia ja joudun jälleen päivittämään osaamiseni. En kuitenkaan malta odottaa tutusta ja turvallisesta poistumista. Pääsen ehkä vähän paniikkialueelle, Aro iloitsee.

Vaatimaton asiantuntija

Kun viimeinen työkuukausi alkaa Porin kaupungintalossa, Timo Aro painottaa, ettei koe itseään korvaamattomaksi. Hän kuitenkin myöntää vievänsä mukanaan paljon sellaista tietoa, jota muilla ei ole.

Samassa huoneessa työskentelevä Porin strategiapäällikkö Tomi Lähteenmäki nyökyttelee taustalla. Hän huikkaa oman mielipiteensä asiaan.

– Timo on turhan vaatimaton. Hän on alansa selkeästi paras asiantuntija Suomessa ja on ollut sitä jo jonkin aikaa.

Saman vaikutelman saa helposti seuraamalla mediaa. Kun aiheena on väestönkehitys tai muuttoliike, on Timo Aro todennäköisesti haastateltavien listalla. Lukemattomista julkisista esiintymisistä päätellen hän vaikuttaa sanavalmiilta mieheltä. Onkin vaikea kuvitella, että hän olisi jotain muuta.

Timo Aro seisoo käytävällä kädet taskuissa
Päivi Meritähti / Yle

Timo Arossa on kuitenkin kaksi puolta. Hän nauttii esiintymisestä silloin, kun kyse on työstä. Muulloin hän vetäytyy.

– Menen tilaisuuksiin puhumaan, jos pyydetään. Koen, että velvollisuuteni on jakaa ihmisille oppejani, koska olen saanut koulutukseni yhteiskunnalta. Verkostoitumisista ja vapaa-ajan kokoontumisista olen kuitenkin ulkona. Ne tuntuvat vierailta.

Levoton

Levoton. Sillä sanalla Timo Aro itseään kuvailee. Hän ei tunnista itsessään kunnianhimoa ainakaan siinä mielessä, että elämässä olisi selkeitä tavoitteita. Tavoitteeksi riittää se, että vastaan tulee aina jotain uutta.

Vaikka Aro on vaihtanut työpaikkaa uransa aikana useasti, tuntuisi kotikaupungista lähteminen liian suurelta päätökseltä – ainakin kertarysäyksenä tehtynä. Koti pysyy nytkin Porissa, vaikka työ vie ympäri maata. Myös nykyisen työpaikan ovi jää auki. Arolla on vuosi aikaa päättää, palaako hän.

– Koen, että 12 kuukautta on riittävän pitkä aika nähdä, mitä haluan tehdä. En suin päin hyppää intoa täynnä jonnekin tuntemattomaan.

Kokemusta hypyistä tuntemattomaan hänellä riittää. Pitkä ja monipuolinen ura alkoi siivousluuttu kädessä.

Ura alkoi vaihtelevilla pätkätöillä

Polku Suomen johtavaksi aluetutkijaksi ei ollut tavanomainen. Timo Aro teki kauppaoppilaitoksen jälkeen useita pätkätöitä muun muassa siivoojana ja toimistovirkailijana. Nuorena miehenä hänet tunnettiin myös postipoikana. Postinjakajan töitä oli ensin tarjolla vuoden, sitten puolen vuoden ja koko ajan lyhyempinä sijaisuuksina. 1990-luvun lamavuosien iskiessä alkoi näyttää siltä, että pätkät kävivät vähiin.

Timo Aro oli suorittanut töiden ohella iltalukion hyvillä papereilla ja päätti katsoa, veisivätkö opinnot eteenpäin uralla.

– Tuli olo, että olisi tyhmää jättää se kortti katsomatta. Valtio-oppi ja sosiaalipolitiikka kiinnostivat molemmat, mutta olin kuullut, että sosiaalipolitiikka tarjoaisi paremmat työllistymismahdollisuudet. Sitä siis lähdin lukemaan.

Aro halusi suorittaa yliopiston pois alta nopeasti, koska koki olevansa 25-vuotiaana jo vanha opiskelijaksi. Nyt 50-vuotiasta miestä huvittaa silloinen käsitys vanhuudesta.

EU-projekteilla uuteen alkuun

2,5 vuoden pikavauhtia edenneiden opintojen jälkeen maisterin paperit olivat taskussa ja työpaikka Turun yliopistossa tarjolla. Siitä alkoi Timo Aron urakiito.

Yliopistossa Timo Aro sai ensimmäisen kosketuksensa EU-projekteihin. Kaikki muutkin olivat aiheen parissa vielä aloittelijoita, sillä Suomi oli vasta liittynyt EU:hun.

Pian Porissa aukesi EU-koordinaattorin paikka ely-keskuksessa. Porin poika palasi intoa täynnä takaisin kotikaupunkiinsa ja teki niitä töitä erilaisten organisaatiomuutosten myllerryksessä lähes kymmenen vuotta.

– Sitten koin, että tämäkin on jo nähty. Kävin hakemassa asioihin erilaista näkökulmaa konsulttitoimistosta. Opin, miltä samat asiat näyttävät yksityisen puolen näkökulmasta, Aro kertoo.

Painotus väestönkehitykseen

Hyppy valtion virkamiehen tehtävistä konsulttitoimistoon oli rankka. Timo Aro joutui päivittämään kaikki oppinsa ja käsittelemään asioita toiselta puolelta pöytää, mihin oli tottunut.

Uusi näkökulma antoi toivotun potkun. Viimeistään tässä vaiheessa Aro ymmärsi, että opittavaa riittää, eikä hän halua tuudittautua vanhojen tietojensa varaan.

Silloin aukesi jälleen uusi polku. Timo Aron alue- ja väestökehitystä sekä muuttoliikettä käsitellyt väitöskirja herätti maanlaajuista kiinnostusta. Miehellä riitti kysyntää.

Aro keskittyi entistä enemmän taantuvien alueiden väestönkehityksen tutkimiseen. Hän selvitti Suomen kulttuurirahaston apurahan turvin, miten Porin kaltaiset taantuneet alueet Suomessa ja Euroopassa pystyivät selättämään ongelmansa ja kääntämään kehityksensä positiiviseksi.

Aika siirtyä jälleen eteenpäin

Työpaikkoja riitti valittavaksi asti. Timo Aro päätti käydä vielä kerran ely-keskuksessa, sillä tällä kertaa tarjolla oli projektipäällikön paikka. Sen saavutettuaan hän oli kerryttänyt kokemusta niin arvioitsijan, rahoittajan, konsultin kuin projektipäällikön rooleissa. Tyytyväisyys omasta osaamisesta kasvoi.

Oli aika keskittyä oman kaupungin asioihin. Aro aloitti ensin selvityshenkilönä, joka kokosi kaupungin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä resursseja yhteen. Vuonna 2011 kaupungissa aukesi kehittämispäällikön paikka ja viimeiset vuodet ovat vierähtäneet siinä roolissa.

Tänä syksynä koitti hetki, jolloin piti taas kerran siirtyä eteenpäin.

Jatkossa Timo Aro keskittyy väestönkehitykseen ja muuttoliikkeeseen yksityisen konsulttitoimiston leivissä.

Aina jotain uutta

Vapaa-aikaansa aluetutkija käyttää oman yrityksen parissa – aluekehitystä tutkien, kuinkas muutenkaan. Uusioperheen neljästä aikuisesta lapsesta kaksi tekee osa-aikaisesti töitä yritykselle, joten perheen yhteinen aika on osittain työntäyteistä.

Nuorin lapsista aloitti vasta viime viikolla opinnot yliopistossa, pääaineenaan maantiede. Aihe nostaa hymynkareen hienovaraisella huumorilla varustetun Timo Aron suupieliin.

– Voisi sanoa, että maantiede on salarakkaani, hän myhäilee.

Timo Aron julkaisema grafiikka
Timo Aro julkaisee Twitterissä säännöllisesti omia grafiikoitaan väestökehityksestä ja muuttoliikkeestä. Twitter on yksi väylistä, joka on tehnyt Arosta maanlaajuisesti tunnetun.Twitter

Aina tilaisuuden tullen vaimo nappaa karttoja ja grafiikoita vapaa-ajallaan piirtelevän miehen työpöydän äärestä lenkille. Aivotyö saa silloin vastapainoa liikunnasta.

Tauot tekevät hyvää silloin tällöin, vaikka Timo Aro onkin tottunut siihen, että aina on monta rautaa tulessa.

– Olen rauhallinen ihminen, enkä hermostu. Olen jo oppinut käsittelemään stressiä ja painetta siitä, että tykkään tehdä monta asiaa päällekkäin. Sisälläni oleva levottomuus rauhoittuu vain sillä, että keksin aina jotain uutta.