Tuoksuista kärsii puoli miljoonaa suomalaista – työpaikan tai bussimatkan hajucocktail voi olla tuoksuherkälle liikaa

Naisia tuoksut häiritsevät selvästi enemmän kuin miehiä.

kemikaalit
Jenni Sirainen laiturilla koiran kanssa
Tuoksuille herkkä Jenni Sirainen ulkoilee paljon. Usein seurana on Lara-koira.Outi Kuitunen / Yle

Tuoksut alkoivat piinata Jenni Siraista, 28, vuosi sitten. Ensimmäisen kerran huono olo tuli taksissa, jonka nahkapenkkien tuoksu tuntui räjäyttävän tajunnan. Pian sen jälkeen työpaikalla päiväkodissa huuhteluaineelta tuoksuvat lasten vaatteet laukaisivat päänsäryn, ja Jennin oli vaikea hengittää. Hänen aiemmin käyttämänsä hajuvesikin alkoi haista pahalta.

– Haistoinkin alkoholin ja kemikaaleja. Se haisi minun nenääni enemmänkin hyttysmyrkyltä.

Jennillä taustalla on myös aiempi altistuminen homeelle.

Naiset kärsivät tuoksuista miehiä enemmän

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton laajan kyselytutkimuksen perusteella lähes puoli miljoonaa suomalaista kärsii tuoksuista niin paljon, että heitä voidaan pitää vahvasti tuoksuherkkinä. Heistä joka viides kokee tuoksuherkkyyden vaikuttavan erittäin paljon työhön tai opiskeluun, vapaa-aikaan ja henkiseen hyvinvointiin.

Tutkimuksessa tuoksuherkkyyttä pidettiin vahvana, jos vastaaja kertoi hakeneensa apua oireisiinsa terveydenhuollon ammattilaiselta, jos hän oli joutunut olemaan oireiden vuoksi pois töistä tai opiskelusta tai jos hän koki oireiden heikentävän elämänlaatua merkittävästi.

Lievemmin tuoksut häiritsevät kyselyn mukaan vielä paljon suurempaa joukkoa. Jopa kolmannes kyselyyn vastanneista koki olevansa jollakin lailla herkkä tuoksuille. Naisia tuoksut häiritsevät selvästi enemmän kuin miehiä.

Aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa tuoksuherkkyyden yleisyydeksi on todettu 10–40 prosenttia väestöstä. Määrä vaihtelee paljon siksi, ettei tuoksuherkkyydelle ole yhtenäisiä kriteerejä.

parfyymejä hyllyillä
Outi Kuitunen / Yle

Hajuvedet ja partavedet piinaavat yleisimmin

Kyselytutkimukseen vastanneille eniten oireita aiheuttivat haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, hiuslakat ja hiusten muotoilutuotteet sekä tuoksuvat kukat. On kuitenkin hyvin yksilöllistä, mihin tuoksuihin kukin reagoi. Osa kyselyyn vastanneista sai oireita esimerkiksi kodin puhdistusaineista, ilmanraikastimista, homeesta, lehtien painomusteesta, hyttyskarkotteista, kynsilakoista tai deodoranteista.

– Oireet voivat olla hyvin moninaisia ja voimakkuus voi vaihdella. Tämän tutkimuksen mukaan yleisimmät oireet olivat nenän tukkoisuus, päänsärky ja silmäoireet, kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta sanoo.

Bussi vaihtui pyörään

Jenni Siraiselle tuoksuista seurasi pahimmassa vaiheessa rajuja ja toimintakykyä rajoittavia oireita: hengitysoireita, kovaa päänsärkyä, huonoa oloa, voimakasta väsymystä ja ajatusten takkuilua.

– Kun oireet olivat pahimmillaan, ne rajoittivat tosi paljon elämää. En oikeastaan käynyt muualla kuin töissä, ja hoidin vain pakolliset kauppareissut. Muuten olin ulkona tai kotona.

Lastentarhanopettajana päiväkodissa työskennellyt Jenni sai työt järjesteltyä niin, että hän saa nyt työskennellä ulkona. Siellä tuoksut eivät haittaa häntä läheskään yhtä paljon kuin sisätiloissa. Nykyisin hän on opettajana lasten metsäkerhossa.

– On todella ihanaa, että sain jatkaa työssä, jota rakastan ja josta tykkään.

Jenni liikkuu pyörällä, olipa keli millainen tahansa. Julkisia kulkuvälineitä hän ei ole käyttänyt vuoteen, sillä muiden ihmisten käyttämät hajusteet tuoksuvat pienessä tilassa liian vahvasti.

Tuoksuherkkyyttä ei voi todeta kokeilla

Herkkyyttä tuoksuille ei Suomessa määritellä varsinaiseksi sairaudeksi eikä sitä pystytä toteamaan kokeilla, toisin kuin esimerkiksi monia allergioita. Lääkäri voi arvioida potilaan oireita vain sen perusteella, mitä potilas kertoo. Tuoksuherkkyyden syntymekanismia ei yksiselitteisesti tunneta eikä siihen ole täsmähoitoa.

– Ei tiedetä, mikä se mekanismi on. Oireet ovat kuitenkin todellisia, fyysisiä oireita. Oireet voivat olla todella rankkojakin, kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta sanoo.

Jos tuoksuherkällä on taustalla sairauksia, esimerkiksi astma, sitä pyritään hoitamaan mahdollisimman hyvin.

Jenni keskittyy tietoisesti siihen, mikä on hyvin

Jenni Sirainen herättelee miettimään tuoksujen käyttöä.

Jenni Sirainen
Jenni Sirainen pyrkii myönteiseen ajatteluun ja on oppinut iloitsemaan pienistä asioista.Outi Kuitunen / Yle

– Jos ihmiset käyttäisivät vähemmän keinotekoisia tuoksuja, ne eivät rajoittaisi niin paljon niille herkistyneitä ihmisiä.

Hän itse on nyt paljon paremmassa kunnossa kuin vuosi sitten. Kun varsinaista hoitoa ei ole, Jenni on hoitanut itseään terveellisellä ruokavaliolla, hikiliikunnalla ja ulkoilulla. Hän myös pyrkii tietoisesti keskittymään siihen, mitä hän voi tehdä eikä siihen, mikä on huonosti. Tällä hetkellä Jenni sietää pieniä kemikaalialtistuksia. Hän iloitsee esimerkiksi siitä, että on taas voinut käydä muutaman kerran ravintolassa syömässä sushia.

– En pysty menemään lauantai-iltana, mutta voin mennä muina ajankohtina, kun ravintolassa on vähemmän ihmisiä ja vähemmän tuoksuja. Pääsin myös käymään Anna Puun keikalla. Se oli minulle lottovoitto, Jenni sanoo.

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kyselytutkimukseen osallistui vajaat 1300 täysi-ikäistä suomalaista. Kysely toteutettiin marraskuussa 2016.