Lohtunallet loppuivat ambulansseista, sadat tuntemattomat riensivät hätiin: "Hoito helpottuu tosi paljon"

Sairas lapsi pärjää paremmin, jos sairaala- tai ambulanssikokemusta pehmennetään leluilla. Nämä oivallukset saivat kaksi äitiä pistämään pystyyn keräyksiä, joilla lapsille saatiin esimerkiksi pehmoleluja.

pehmolelut
Uutisvideot: Lohtunallet loppuivat ambulansseista, äiti pisti keräyksen pystyyn.
Uutisvideot: Lohtunallet loppuivat ambulansseista, äiti pisti keräyksen pystyyn.
Kuvassa kaksi pehmonallea, taustalla ambulanssi
Juha Kemppainen / Yle

Kokkolalaisen Kati Aunion vajaan kahden vuoden ikäinen Kami-poika on kärsinyt useista vaikeista kurkunpääntulehduksista. Hengenahdistus iskee yleensä öisin, jolloin ainut apu löytyy ambulanssista tai sairaalasta. Kylmän ilman hengittely ei useinkaan riitä, vaan tarvitaan adrenaliinia.

Vaikka ensihoitajat ovat taitavia, tilanne on henkeään haukkovalle pojalle aina yhtä pelottava. Onneksi oman alueen ambulansseista on tähän mennessä löytynyt lahjaksi pehmolelu, joka on siirtänyt Kamin huomion pois

Kuvassa Kami ja Kati Aunio istumassa puistossa penkillä
Kati Aunion Kami-poika on kärsinyt kurkunpääntulehduksista kahden kuukauden iästä lähtien.Heini Holopainen / Yle

hoitotoimenpiteistä.

– Hoitotilanteessa monesti Kami itkee hirveästi, eikä tahdo antaa hoitaa. Kun hän saa lelun, huomio kiinnittyy siihen ja hoito helpottuu tosi paljon. Siitä jää lopulta kiva mieli.

Paha paikka: nallet lopussa

Kesällä paikallisessa Facebookin Mammat-ryhmässä viestittiin, että ambulansseilla ei ollut enää lohtuleluja lapsille. Lahjoituserä oli lopussa, eikä Annika Viitasen parivuotias Wiggo-poika saanut turvakseen pehmonallea.

Kati Aunio näki Viitasen viestin ja päätti ryhtyä heti toimiin. Pitäisi saada kasaan rahaa, jotta nallepula saataisiin hoidettua.

– Kamin kohdalla olen nähnyt, kuinka tärkeää on, että lasta lohdutetaan sillä pehmolelulla. Meilläkin joka ilta pupua ja nallea otetaan sänkyyn viereen, ja niitä kannetaan kotona. Ne ovat tuoneet pelottavassa tilanteessa lohtua ja leikkisyyttä ja ne näyttävät olevan vielä myöhemminkin todella tärkeitä, tärkeämpiä kuin itse kaupasta ostetut.

Itse ajattelin, että hyvä jos saadaan 200 nallea kasaan, mutta niitä tuli 3000. Olin ällikällä lyöty!

Kati Aunio

Niinpä Kamin äiti soitti poliisille ja selvitti, miten lahjoitusvaroja saa kerätä laillisesti. Kävi ilmi, että yksityinen ei saa järjestää keräystä. Sen sijaan yksityinen voi tehdä joukkotilauksen nalleista ja lahjoittaa ambulansseihin leluja.

Ihmisten auttamishalu yllätti. Kun Aunio julkaisi avunpyynnön Facebookissa, ensimmäisen tunnin aikana ilmoittautui 600 halukasta auttajaa. Noin vuorokauden kuluttua peli piti viheltää poikki, sillä kasassa oli jo ainekset 3000 nallen tilaukselle.

– Itse ajattelin, että hyvä jos saadaan 200 nallea kasaan, mutta niitä tuli 3000. Olin ällikällä lyöty!

Nallepula hoidettu vuosiksi eteenpäin

Keskipohjalaisia ambulansseja hallinnoivan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten ensihoitopäällikkö Oskar Hagström on ilahtunut kokkolalaisäidin lohtunalletempauksesta. Aiemmat lahjoituksina saadut pehmolelut olivat päässeet loppumaan.

– Me olemme riippuvaisia ulkopuolisesta avusta tässä. Budjetissa ei ole varattu rahaa pehmoleluihin. Nämä riittävät nyt useiksi vuosiksi eteenpäin.

Kuvassa lahjoitetaan pehmonalleja ambulansseihin
Soiten ensihoitopäällikkö Oskar Hagström saa käsiinsä lahjoitusnallen. Kati Aunion Kami-poika torkkuu kärryissä. Mukana ovat myös Mammat-ryhmän Annika Viitanen ja Wiggo.Heini Holopainen / Yle

Pehmolelun merkitys lapsipotilaan hoidossa on ambulansseissa kyllä huomattu.

– Nalle on tuttu ja turvallinen elementti, joka auttaa luomaan luottamusta lapseen. Lapsi reagoi usein siihen, että vanhemmatkin ovat hätääntyneitä.

Nallelahjoituksen tempaissut Kati Aunio on huomannut, että ihmiset haluavat auttaa. He tarvitsevat kuitenkin jonkun, joka kanavoi halun toiminnaksi.

Nalle on tuttu ja turvallinen elementti, joka auttaa luomaan luottamusta lapseen.

Oskar Hagström, Soiten ensihoitopäällikkö

– Kun minulle tulee vielä joskus viesti, että nämä nallet ovat loppu, pistetään taas pystyyn uusi keräys. Se on hirveän iso asia pienille ja auttaa myös henkilökuntaa hoitamaan lasta.

Elämänilo hukassa sairaalassa

Pietarsaarelaisen Nina Brännkärr-Fribergin Todde-poika sairastui leukemiaan 2010. Pojan kanssa kului todella paljon aikaa sairaalassa.

– Minä lopetin laskemisen 250 päivään. Sen jälkeen tiesimme, miltä tuntuu olla tylsissä ja kliinisissä sairaaloissa sekä miten haastavaa siinä ympäristössä on löytää elämäniloa. Pärjäsimme aika hyvin, mutta tapasimme myös vanhempia, jotka olivat tosi uupuneita.

Kuvassa Todde ja Nina Brännkärr-Friberg
Nina Brännkärr-Fribergin Todde-poika sai leukemiaansa apua kantasoluhoidoista.Suvi Elo

Nyt jo tervehtyneen pojan äiti jäi miettimään kokemuksiaan. Mistä pienille potilaille ja heidän perheilleen olisi apua ja lohtua sairaaloissa? Mikä ilahduttaisi tai toisi turvallisuutta?

Ihmiset haluavat auttaa, kun vaan tietävät miten. Sen takia me olemme olemassa, että voimme koordinoida avun oikeaan paikkaan.

Nina Brännkärr-Friberg, Project Liv

Kului vielä joitakin vuosia, kun Nina Brännkärr-Friberg kypsytteli ideaansa avusta. Vuonna 2014 hän ja Johanna Stenback sekä Gunnar Norrlund perustivat Pietarsaaressa yhdistyksen nimeltä Project Liv (siirryt toiseen palveluun). Sen tarkoitus on tuoda iloa ja apua pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän vanhempiensa arkeen.

– Itse huomasin, että vastoinkäymisistä voi syntyä myös paljon hyvää. Project Liv syntyi elämäni vaikeimmista hetkistä. Niistä syntyi uusi työ, jolla autetaan muita.

Project Liv syntyy

Project Liv on sisustanut sairaaloihin leikkinurkkauksia ja lahjoittanut osastoille askartelupaketteja. Yhdistys myös toteuttaa useissa sairaaloissa unelmapäiviä sairaille lapsille. Lapset saavat kertoa, mitä he haluavat, ja Project Liv toteuttaa toiveen.

Se saa lahjoituksena rahoja säätiöiltä, firmoilta ja tavallisilta ihmisiltä sekä tempausten ja tuotemyyntien kautta.

Kolmen hengen vapaaehtoistyöstä alkanut yhdistys on kasvanut. Nyt sillä on jopa palkattuja työntekijöitä Pietarsaaressa ja Vaasassa.

Kuvassa leikkisängyssä makaava pehmolelunalle, jolla on suusuojus
Juha Kemppainen / Yle

– Ihmiset haluavat auttaa, kun vaan tietävät miten. Sen takia me olemme olemassa, että voimme koordinoida avun oikeaan paikkaan.

Miksi sitten tarvitaan yhdistyksiä ja tavallisia ihmisiä tähän työhön?

– Nykyään kaikkea tehostetaan. Se näköjään tarkoittaa niin sanotuista pehmeistä arvoista tinkimistä. Siksi kolmannella sektorilla on iso rooli. Yhdessä terveydenhuollon kanssa voidaan saada potilaat hyvälle mielelle, jolloin omaisetkin ovat. Se taas auttaa hoitotyössä.

Leikki on lapsen terapiaa

Keski-Pohjanmaan ja lähialueen lapsipotilaita hoidetaan Soiten lastensairaalassa. Sinne on Project Livin avulla rakennettu värikäs leikkinurkkaus, nallesairaala.

Sairaalassa on nukkeja ja pehmoleluja sekä niiden vaatteita, vuoteita ja hoitotarvikkeita. Palvelualuejohtaja Heidi Pettersson kertoo, että nurkkaus toimii kahdella tasolla.

– Se tarjoaa lapselle ajanvietettä eli on tietenkin leikkipaikka. Samalla sillä on terapeuttinen merkitys, kun lapsi voi leikin avulla käydä läpi kokemuksiaan täällä sairaalassa.

Kuvassa nainen leikkinurkkauksessa, sylissään nalle
Palvelualuejohtaja Heidi Petterssonilla on sylissään nalle, joka on räätälöity hoitamista varten: Kädessä esimerkiksi on reikä, johon voi laittaa tippaletkun. Sisuskalutkin saa esille tarkasteltavaksi.Juha Kemppainen / Yle

Pettersson kiittelee, että lahjoituksena saatu leikkipakka on todella tärkeä.

– Ilman lahjoitusta me emme pystyisi tätä tarjoamaan. Suunnitelma tehtiin yhdessä Project Livin kanssa. He miettivät asioita potilaiden ja perheiden näkökulmasta. Lapsillehan leikki on tärkeintä terapiaa.

Suomessa Lastenklinikan kummit (siirryt toiseen palveluun) on vuodesta 1993 auttanut lapsipotilaita. Kummien tuki suuntautuu pääasiassa yliopistosairaaloihin. Pettersson kiittelee, että Pohjanmaalla vaikuttava Project Liv tuo apua myös pienemmille paikkakunnille.