Yksi Suomen harvinaisimmista linnuista saa erikoista vetoapua Venäjältä – kanta voimakkaassa kasvussa

Uhanalainen valkoselkätikka onnistui tänä kesänä pesinnässään hyvin. Uutta kantaa tulee Suomeen kaakkoisrajan yli Venäjältä.

valkoselkätikka
Valkoselkätikkakoiras koivun kyljessä.
Valkoselkätikkakoiras koivun kyljessä.Metsähallitus

Vielä 1990-luvun puolessa välissä valkoselkätikan uskottiin katoavan Suomesta kokonaan. Pesiä oli vuodessa alle 20.

– Oltiin siinä uskossa, että peli alkaa olla menetetty, kertoo suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Luontopalveluista.

Valkoselkätikan suojelu alkoi toden teolla, ja samalla suomalaiseen kantaan tuli vahvistusta yllättävästä suunnasta.

– Saatiin Venäjältä mukavia vaellusvoittoja, sanoo Laine.

Valkoselkätikkakanta on ollut paikoin jopa erinomainen Suomen kaakkoisrajan takana Venäjällä. Sieltä Suomeen on viime vuosien aikana tullut valkoselkätikkoja, jotka ovat parantaneen merkittävästi Suomen valkoselkätikkakantaa.

– Vuosi 2015 oli poikkeuksellinen. Silloin tuli kymmeniä pareja Suomeen, kertoo Laine.

Jopa 300 pesivää paria

Suomen valkoselkätikkojen määrä on 20 vuodessa moninkertaistunut. Kun 1990-luvulla pesiviä pareja oli parikymmentä, niin nyt niitä on jo satoja.

– Pesälaskennassa saatiin 151 pesintää, mutta todellisuudessa niitä on jopa 300, kertoo Timo Laine Metsähallituksen Luontopalveluista.

Pesiä havaitsevat lintuharrastajat, mutta hekään eivät tietenkään kaikkia pesiä huomaa. Joka tapauksessa tänä vuonna pesintä onnistui paremmin kuin ennakoitiin.

– Odotettiin heikompaa tulosta, kun oli niin rankka kevät, sanoo Timo Laine.

Erityisen hyvin pesintä onnistui Etelä-Karjalassa ja nimenomaan Lappeenrannan seudulla. Etelä-Karjalassa pesiä löydettiin tänä kesänä 54, Pohjois-Karjalassa 28, Etelä-Savossa 19 ja Päijät-Hämeestä 11.

Pirkanmaalla tavattiin 9, Kanta-Hämeessä 7, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla 6, Keski-Suomessa 3 ja Pohjois-Pohjanmaalta 4 pesintää. Lisäksi yhdet pesimishavainnot olivat Pohjois-Savossa, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Lapissa.

Etelä-Karjalan hyvä valkoselkätilanne selittyy Venäjältä Suomeen tulevilla valkoselkätikoilla, jotka siirtyvät rajan takaa Suomeen. Venäjällä sopivia asuinsijoja on metsänhoidon vähäisyyden vuoksi ollut runsaasti, ja siksi valkoselkätikkakanta on Venäjällä ollut paikoin erinomainen. Tosin Venäjälläkin hakkuumäärät nousevat, mikä saattaa hankaloittaa valkoselkätikan elinmahdollisuuksia myös Suomen lähialueilla.

– Onneksi Venäjällä metsäreserviä on paljon, joten hyvät elinolosuhteet jatkuvat vielä pitkään, kertoo Timo Laine.

Valkoselkätikka.
Jouko Veikkolainen / Yle

Ravintopuut vähissä

Valkoselkätikan pesäpaikkoja Suomessakin on, mutta ravinnon saaminen on hankalampaa. Pesäpuukseen valkoselkätikka suosii lehtipuita, kuten koivua, haapaa tai raitaa. Valtaosa pesistä on lahovikaisissa koivuissa.

– Kriittisintä on se ravinnon määrä, jota pitäisi löytyä erityisesti talviaikaan lahoista lehtipuusta. Sitä ravintoa tikka käyttää myös kesäaikana poikasten ruokkimiseen, kertoo Timo Laine Metsähallituksen Luontopalveluista.

Valkoselkä siis tarvitsee lahopuissa olevia eliöitä, kuten esimerkiksi kovakuoriaisten toukkia.

– Ilman niitä valkoselkätikalla ei ole elinmahdollisuuksia.

Suomesta lahopuut alkavat olla vähissä, eikä niistä siksi ravintoa valkoselkätikalle irtoa.

– Tavoitteet Suomessa metsähakkuiden lisäämiseen ovat valtaisat. Se puu, mitä ei pystytä käyttämään kuin polttamalla, niin sekin otetaan metsästä käyttöön. Tulevaisuuden näkymä on lohduton, tuskailee Timo Laine.

Timo Laine harmittelee, että kun hyviä tikkametsiä on kasvamassa, niin puut korjataan pois.

– Ne eivät ehdi koskaan siihen vaiheeseen, että tikka siellä pesisi.

Valkoselkätikka Joensuussa.
Valkoselkätikka Joensuun kaupungin alueella.Petri Pietarinen

Kolme munaa kesässä

Valkoselkätikka on hyvin paikkauskollinen ja pitkäikäinen lintu. Kun se reviirinsä löytää, niin se pysyy siinä lopun elämäänsä.

Lintu tekee kesässä yhden poikueen.

– Pesässä on yleensä aina kolme munaa. Joskus harvoin on tavattu neljä tai viisi munaa, kertoo suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Luontopalveluista.

Laineen mukaan valkoselkätikka levittäytyy pikku hiljaa Suomen etelä- ja länsirannikkoa pitkin. Poikaset ja Venäjältä tulevat valkoselkätikat sieltä hakevat reviiriä itselleen.

– Länsi-Suomeen rannikolle maankohouma-alueille on tullut uutta pesintäaluetta. Sinne on tullut hyviä tikkametsiä, kertoo Timo Laine.