Rakennusbuumi pyyhkii pois suomalaisia jälkiä itärajan takana – nyt häviämässä jo Neuvostoliitonkin perintö

Pietarilaisten datshakylät ja kauppakeskukset levittäytyvät Karjalankannakselle. Alle jäävät niin vanhat suomalaiset kuin neuvostoajankin rakennukset ja muut muistomerkit.

Karjalankannas
Datsakylä Venäjän Karjalassa.
Pietarilaisten datshakyliä nousee Karjalankannakselle.Kari Kosonen / Yle

Raudun eli nykyisen Sosnovon keskustorilla Karjalankannaksella vietetään melko vilkasta iltapäivää. Torilla tähyilee eri puolille myös Markus Lehtipuu, suomalainen matkakirjailija.

– Olen yrittänyt epätoivoisesti tunnistaa vanhaa suomalaista kirkkoa. Kartoista päätellen siitä on jäljellä vain nuo portaat tuossa, Lehtipuu toteaa.

Entisen Raudun kirkon päälle torin laidalle on rakennettu neuvostovenäläinen kulttuuritalo, jonne vanhan kirkon graniittiportaat johtavat.

– Vaikea oli tehtävä, Lehtipuu huokaa.

Samanlaisia arvoituksia Lehtipuu on ratkaissut monia. Arvoitusten ratkaisut päätyvät Lehtipuun tekemiin matkaoppaisiin Suomen itärajan takaisista alueista.

– Se on salapoliisityötä ja matkaopas on sen salapoliisityön tulos, Lehtipuu summaa.

Markus Lehtipuu Raivolan aseman edustalla Venäjän Karjalassa.
Markus Lehtipuu Raivolan aseman edustalla Venäjän Karjalassa. Katso video Raudun keskustasta

Luonto peittää

Lehtipuun matkaoppaat ovat nousseet lähes kulttiasemaan lähialuematkailijoiden keskuudessa. Kirjoista löytyvät kohteiden nimet, matkaohjeet, nimitiedot suomeksi ja venäjäksi sekä tietoja paikkojen historiasta ja nykypäivästä.

Lehtipuu on kolunnut luovutettuja alueita jo parisenkymmentä vuotta 1990-luvun lopusta lähtien. Suomalaisuuden jälkiä entisillä suomalaisalueilla alkaa olla kuitenkin yhä vaikeampi löytää.

Osaltaan ikuista työtään tekee luonto. Rauniot kasvavat umpeen ja maisema muuttuu.

– Ne saattavat olla hyvinkin peitossa. Usein kivijalkojen päälle kasvaa aikamoista ryteikköä, Markus Lehtipuu kertoo.

Tällainen paikka on esimerkiksi Raudun vanha hautausmaa.

Raudun vanhan hautausmaan portti.
Raudun vanhan hautausmaan portti. Kari Kosonen / Yle

– Olen etsinyt tätä paikkaa lähes kaksikymmentä vuotta. Tänä vuonna tämä oli helppo löytää, kun tähän oli rakennettu tämä portti, Lehtipuu sanoo.

Portin ovat rakentaneet nähtävästi suomalaiset kotiseutuaktiivit. Lehtipuun mukaan suurena apuna entisten suomalaisten paikkojen löytämisessä toimivatkin erilaiset suomalaiset perinneyhdistykset, jotka etsivät ja merkitsevät paikkoja sekä kertovat niistä julkaisuissaan.

Pietarilaiset jyräävät

Toinen syy vanhojen suomalaispaikkojen häviämiseen on nopeasti kehittyvä Pietari. Kehitys näkyy selvästi myös suurkaupungin lähellä Karjalankannaksella, jossa rakennetaan paljon.

Suomalaispaikat jäävät uuden asutuksen alle.

– Tänne nousee yhä uusia pietarilaisten datshakyliä, supermarketteja ja ennen kaikkea kirkkoja ja luostareita, Lehtipuu kertoo.

Maisema muuttuu silmissä ja kontrasti on suuri. Entiset neuvostokylät kituvat vähitellen kohti kuolemaansa samalla, kun lähelle nousee pietarilaisten hulppeita huviloita.

Neuvostomenneisyyskin jo vaarassa

Rakentaminen ja rappeutuminen eivät uhkaa pelkästään suomalaismuistoja, vaan myös uudempaa historiaa Karjalankannaksella. Nyt häviämässä ovat jo neuvostoajaltakin periytyvät kohteet.

Lehtipuun mielestä myös neuvostomenneisyys voi olla mielenkiintoista matkailijalle. Alueella on paljon nähtävää, jos on kiinnostunut teollisen yhteiskunnan raunioromantiikasta. Imperiumin rauniot saattavat olla mielenkiintoisia tutustumiskohteita.

– Lähihistorian suurimpia uutisia oli Neuvostoliiton romahtaminen. Se näkyy monella tavalla, ja näiden paikkojen tutkiminen on erittäin mielenkiintoista. Sille on englanninkielinen nimikin, urban exploring.

– Ympäri maailmaa ihmiset etsivät raunioita: romahtaneita tehtaita, entisiä salaisia paikkoja. Tällainen matkailu on täynnä seikkailuja, ja minä ainakin suosittelen sitä, Lehtipuu kertoo.

Linja-auto Raudussa Venäjän Karjalassa.
Katso video, jossa Markus Lehtipuu kertoo Neuvostoliiton raunioista Karjalankannaksella.

Suomalaisuuden uusi tuleminen

Karjalankannaksella entiset suomalaiset paikannimet muutettiin venäläisiksi heti sotien jälkeen. Nyt suomalaiset nimet tekevät kuitenkin jälleen uutta tulemista. Kysymys ei ole kuitenkaan valtion toimista vaan yksityisten ihmisten, varsinkin pietarilaisten, kiinnostuksesta.

– Pietarilaisten mielestä suomalaiset nimet ovat nyt tosi muodikkaita, Markus Lehtipuu kertoo.

Ihmisten kiinnostuksen historiallisiin nimiin ovat huomanneet myös kauppamiehet. Suomalaisuudella on nyt hyvä kaiku, jolla on hyvä myydä erilaisia asioita. Karjalankannakselle onkin noussut erilaisia datshakyliä, kauppoja ravintoloita ja hotelleita, joilla on suomalaiset nimet.

Edith Södergranin muistomerkki Raivolassa Venäjän Karjalassa.
Edith Södergranin kotipiha sijaitsee Raivolassa. Videolla toimittajana on Kalle Schönberg.

Lehtipuu korostaa, että Kannaksen suomalaiset nimet eivät ole vain suomalaista historiaa vaan myös osa Venäjän historiaa. Tsaarinaikana Kannaksen paikat tunnettiin Venäjällä juuri suomalaisilla nimillään.

– Nimet löytyvät historiankirjoista, ja nyt niitä alkaa löytyä yhä enemmän myös täältä kannakselta, varsinkin kaupalliselta puolelta, Lehtipuu sanoo.