Vesirokon sairastaneet muistavat taudin: Sietämätöntä kutinaa, viikkojen sairasloma ja jälkitauteja

Vesirokon sairastaneet muistavat kutisevat näppylät ja korkean kuumeen. Lastentautina pidetty tauti voi olla arvaamaton ja erityisesti aikuisena sairastettuna "järkyttävä".

vesirokko
Sairas lapsi sängyssä.
Yle

Vihurirokko, enterorokko, tuhkarokko, vesirokko, sikotauti…

Rokot ja niiden sairastaminen kuuluvat lapsuuteen, vastasi moni, kun pyysimme rokkomuistoja.

Vastaajat muistelivat, miten rokkoja pidettiin heidän lapsuudessaan normaaleina lastentauteina, joita ei tavallisesti vältelty eikä toisaalta tahallaan tartutettukaan itseen tai toisiin. Rokkojen vakavuus ymmärrettiin, mutta ne kuuluivat tavalliseen elämään ja tarttuivat, jos olivat tarttuakseen.

Vesirokosta hurjia muistoja

Kansalliseen rokotusohjelmaan (siirryt toiseen palveluun) lisättiin tänä syksynä vesirokkorokotus (siirryt toiseen palveluun). Rokotetta tarjotaan maksutta 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.

Vaikka vesirokkoa pidetään monesti lastentautina, joka ainakin ennen ”piti vain sairastaa pois”, on se ollut sen sairastaneille mieleenpainuva kokemus.

Asuin pienellä paikkakunnalla ja taudin tultua kouluun odoteltiin vain sen saapumista meille. Sairastuin vesirokkoon aika lailla samaan aikaan pikkuveljeni kanssa, ja kilpailimme siitä kummasta löytyy isommat paukamat. Kun tauti oli pahimmillaan, ei edes lakanaa pystynyt pitämään peittona. Niin arkoja olivat rakkulat joita oli lähes joka paikassa. Kuume oli kai korkea ja olo oli välillä tosi houreinen. (Timo 60v)

Todettiin, että hyvä, kun sairastaa taudin lapsena, niin on helpompi. Vesirokkoa ei pidetty niin pahana, mutta pientä tuhkarokkopotilasta säälittiin. Vesirokkopotilaalle kiellettiin antamasta peiliä, jottei pelästy, kun näkee kasvonsa. Eikä puhettakaan mistään kutinaa lieventävästä mönjästä kuten nykyään. (Tyttö 56)

Sairastin vesirokon muutaman vuoden ikäisenä 1950-luvulla. Muistikuva on, että seisoin alasti hellan edessä ja äiti voiteli mentoli spriillä hirveästi kutisevia näppyjä, joita ei olisi saanut raapia. (Amarvuo 66v)

Vesirokon sairastin juuri ennen rippileiriä. Se ei ollut muuten kauhea, mutta ne näppylät... niitä oli tavattomasti ja niiden paraneminen kesti "ikuisuuksia". Jotain sinkkipastaa niihin laitettiin, mutta ei se mitään tuntunut auttavan. Näppylät myös kutisivat aivan kauheasti. (JR 59v)

Ensi kerran alle kouluikäisenä ja meni aika kivuttomasti ohi. Toisen kerran sairastuin ala-asteella ja muistan vieläkin kuinka kauhea tauti se oli. Kutina oli sietämätön; ei yölläkään tahtonut pystyä nukkumaan kutinalta ja raapia ei saanut. Kuumettakin oli ja pää kipeänä. Olo oli aivan vetelä lähes viikon. Oloa helpotettiin viilentämällä huonetta. Jotain salvaa laitettiin kutinaan ja aspiriinia otettiin. Juoda piti paljon ja yrittää syödä nakertaa, vaikka ei ruoka olisi maistunut. (Paulina 45v)

Jälkitautien vaara

Ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pitää tautia arvaamattomana. Ylen haastattelussa hän toteaa, että osa sairastuvista saa tavallisen vesirokon, osa vakavan taudin ja osa vielä jälkitaudit. Vesirokon jälkitaudeista yleisimpiä ovat vakava bakteeri-ihottuma iholla, keuhkokuume ja aivotulehdus. Vesirokon tiedetään aiheuttaneen myös kuolemia.

Myös rokkomuistojaan kertoneet muistavat vesirokon hankalana tautina sekä tietävät sen aiheuttaneen jälkitauteja:

Minulla oli paljon rakkuloita, jotka ensin kirvelivät ja sitten kutisivat ja niistä jäi arpia kasvoihin. Suu oli täynnä rakkuloita ja sekä juominen että syöminen kävi kipeää. Kuume oli korkea ja tunsin itseni todella sairaaksi. Itselleni ei tullut erikoisempia jälkitauteja, mutta naapurin tyttö sai aivotulehduksen ja elinikäisen kuulovamman sikotaudin jälkeen. Siskolleni vesirokkovirus jäi piilemään elimistöön ja hänellä on uusiutuva vyöruusu, joka on tosi kivulias ja ikävä vaiva. Luokkatoveri sai jälkitautina aivokalvontulehduksen ja menehtyi (Katariina 61v)

Vesirokko oli aika rankka tauti, siitä jäi ikäväksi muistoksi aikuisiällä useamman kerran iskenyt vyöruusu. Joudun syömään virusestolääkitystä, koska kehoni ei kestä herpesviruksia. (Miau 37)

Rokotus.
Vesirokkorokote on uusin lisä kansallisessa rokotusohjelmassa.Yle

Tautien vaarallisuus ja jälkitautien mahdollisuus nousi vastauksissa esille myös vastanneiden vanhempien kokemusten myötä.

Meillä kotona suhtauduttiin tosi vakavasti rokkoihin,koska mm.isäni mummon sisaruksia oli 1800-luvun lopulla kuollut tuhkarokkoon peräti 3 samana vuonna ja samana keväänä useitaheidän serkkujaan. (Paulina 45v)

Olen -55 syntynyt eikä tietääkseni ketään tahallaan tartutettu. Muistaakseni nuoret vanhemmat olivat aika huolissaan kaikista tarttuvista taudeista kuten tuberkuloosi ja polio, jotka saattoivat viedä hengen tai aiheuttaa muita vakavia seurauksia. Heidän lapsuudessaan 30-luvulla oli ainakin tulirokkoepidemia ja se tiesi karanteeniin joutumista. (Hengissä 61v)

Aikuiselle "järkyttävä kokemus"

Rokkomuistojen joukossa on useita kertomuksia aikuisena sairastetusta vesirokosta. Aikuisena sairauskokemus on ollut vielä lapsuusaikaakin hankalampi – jos mahdollista.

Sairastin vesirokon 32v. ikäisenä. Aivan hirveä tauti; iho aivan rikki, vain kämmenet ja jalkapohjat ilman näppyjä. 12 päivää kuumetta 39C ja kutina oli oikeasti ajamassa hulluuteen. 5 vk:a sairauslomalla. Kun punkasta pääsi ensimmäisen kerran ylös 2,5 viikon sairastamisen jälkeen kävellä jaksoi yhtä mittaa noin 100 m, vaikka alla oli hiihtokaudella hankittu hyvä peruskunto. (50v mies)

Vesirokko oli järkyttävä kokemus sillä sairastin sen kolmekymppisenä. Puoliso laski, että pelkästään selässä oli neljäsataa vesikelloa. Rakkuloita oli ihan joka paikassa. Syöminen ja vessassa käyminen oli tuskallista. Minulla meni elämästäni kaksi viikkoa täydellisessä sumussa, niin kipeä olin. (Henni 56v)

Olin ulkomailla työmatkalla, kun sairastuin. Korkea kuume ja näppylöitä joka paikassa. Kun kuume oli erittäin korkealla, ei kutinaa ollut, mutta kuumeen laskettua kutina oli kerrassaan sietämätöntä. Kesti neljä päivää ennen kuin olin sen verran vähän kunnossa, että pystyin matkustamaan lentokoneella takaisin Suomeen. Jo toivuttuani seurauksena oli yleinen voimattomuus, joka kesti muutaman viikon. Neljä viikkoa sairaslomaa sekä runsaat arvet. (Sairaudet vielä hyvin muistissä, 60v)

Lapset sairaana - koulut kiinni

Muistoista ilmenee, että perheissä sisarukset sairastivat monet taudit peräkkäin tai yhtä aikaa, ja koulussa taudit levisivät lapselta lapselle. Jopa niin, että esimerkiksi kouluja jouduttiin pahimman epidemian ajaksi sulkemaan.

Kun kansakoulussa puhkesi tuhkarokko, sairastuivat käytännössä kaikki koulun oppilaat 1-2 kuukauden aikana syksyllä 1963. Sairastuin alkupäässä ja kun palasin kouluun, oli alaluokalla (luokat 1-3) vain 4 oppilasta koulussa. Tunneilla luettiin vanhoja koulukirjoja ja tehtiin laskuja vanhoista laskukirjoista, kunnes suurin osa oppilaista oli taas koulussa. (MTO 63v)

Rokkojen sairastaminen kuului lapsuuten 60-70-luvulla. Me neljä sisarusta sairastimme tuhkarokkoa ja makasimme pimennetyssä kammarissa. Tuvassa oli menossa kinkerit ja kurkistelimme oven raosta juhlavieraita. Kaikki kylän lapset olivat tuhkarokossa ja koulu oli kiinni, paitsi kaksi onnetonta, jotka opettaja toi kinkereille tartunnan toivossa. He eivät jostain syystä sairastuneet. (Ulla 54 v.)

Vesirokon ala-asteikäisenä 1970-luvun lopulla. Tuhkarokon sairastin 1985 ylä-asteella, jolloin koko koulu oli noin kuukauden ajan vajaa poissaolojen takia, kaikki taisi taudin sairastaa. Viikko vierähti kotona. (Sirpa 46v)