Mies, joka toi tuulivoiman Suomeen: "Vain yksi huvilanomistaja Bergön puolella yritti laittaa hanttiin"

Sven Nystén veti 26 vuotta sitten hanketta, jonka oli määrä tuoda Korsnäs Suomen kartalle ja raivata tietä tuulivoimalle. Nystén arvioi nyt, että kummassakin tavoitteessa onnistuttiin.

tuulienergia
Sven Nystén Kotimaan katsauksen haastattelussa
Bredskärin tuulipuiston rakentamisesta kerrottiin Ylen Kotimaan katsauksessa vuonna 1991. Haastateltavana oli Sven Nystén ja toimittajana Elina Kaakinen.

Sven Nystén on viime päivinä seurannut hieman haikein mielin Suomen vanhimman tuulivoimapuiston purkutöiden edistymistä. 26-vuotiaiden myllyjen elinkaari on päätepisteessä: sähkön tuottaminen ei ole pienitehoisilla myllyillä enää kannattavaa.

Tuulimyllyrakentamisen nyt jo yli 80-vuotias pioneeri on kuitenkin tyytyväinen.

– Ihan selkeästi ylitettiin 20 vuotta, joka oli myllyjen suunniteltu toiminta-aika.

Uutta ja ihmeellistä

Pohjanlahden rannikolla pienessä Korsnäsin kunnassa kunnanisät olivat tulleet 1990-luvun alussa siihen tulokseen, että nyt on aika keksiä jotain, jolla saadaan Korsnäs Suomen kartalle. Tuulivoima oli silloin uutta ja ihmeellistä.

Sven Nystén otti haasteen vastaan ja alkoi vetää Suomen ensimmäistä tuulipuistohanketta. Nystén muistelee, että tunnelma paikkakunnalla oli silloin innostunut. Vaikka myllyt nousivat hienolle paikalle Bredskäriin, Bergön lautan lauttarantaan, ei vastustusta Nysténin mukaan ollut.

– Kaikki olivat myötämielisiä. Vain yksi huvilanomistaja Bergön puolella yritti laittaa hanttiin ja nostaa vastustusta, mutta siihen se jäi.

Korsnäsin tuulipuisto herätti paljon kiinnostusta jo suunnitteluvaiheessa. "Suomen ensimmäinen tuulifarmi toteutetaan Korsnäsin kunnassa noin 50 kilometriä Vaasasta etelään", kerrottiin STT:n välittämässä uutisessa. Medianäkyvyyttä tuli runsaasti ja kunnanisät myhäilivät.

Vuonna 1991 rakennetut neljä tuulivoimalaa ovat tulleet elinkaarensa loppuun Korsnäsissä Pohjanmaalla.
Vuonna 1991 rakennetut neljä tuulivoimalaa ovat tulleet elinkaarensa loppuun Korsnäsissä Pohjanmaalla. Olli Koski/Yle

Vieraskirja täyttyi

Korsnäsin tuulivoimapuisto Oy rakensi neljä myllyä, jotka valmistuivat vuoden 1991 lopulla. Sven Nystenin mukaan hankkeen toteutumisen kannalta merkittävää oli, että Vaasan Sähkö Oy lähti hankkeeseen mukaan. Sittemmin tuulipuisto siirtyikin Vaasan Sähkön omistukseen.

Ajan hengestä kertoo paljon se, että myös yksityiset ihmiset eri puolilta Suomea halusivat sijoittaa tuulivoimaan ja lähtivät tuulipuiston osakkaiksi.

– Ei se ollut bisnessijoittamista, se oli ideologista sijoittamista. Puhdasta energiaa haluttiin kannattaa sillä tavalla, muistelee Nystén.

Nysten hämmästelee edelleen, kuinka suurta kiinnostusta tuulipuisto rakentamisvaiheessa ja valmistumisen jälkeen herätti. Tuulipuiston vieraskirjaan kertyi tuhansia nimiä.

– Ihmisiä tuli Itä-Suomesta ja jopa Pohjois-Ruotsista asti katsomaan meidän tuulimyllyjä!

"Uusia, hienoja puistoja"

26 vuotta sitten ei keskusteltu tuulivoiman mahdollisista terveyshaitoista tai muista haitoista, eikä Nystén pane paljon painoa myöhemmällekään keskustelulle.

– Minä olen ajetellut niin, että joidenkin täytyy aina olla vastaan – se on joillekin sellainen periaate, että pistetään hanttiin vaikka ei oikein edes tiedetä mitä vastustetaan.

Nykyisiin tuulivoimaloihin verrattuna Korsnäsin myllyt olivat pieniä. Korsnäsissakin asenne tuulivoimaa kohtaan mitataan tulevaisuudessa ehkä uudestaan, mikäli seudulla vireillä olevat ison kokoluokan tuulivoimahankkeet alkavat toteutua.

Sven Nystén kannattaa vankkumattomasti tuulivoimaa. Hän iloitsee siitä, että Suomeen on noussut viime vuosina "uusia, hienoja tuulivoimapuistoja".

– Me olimme hyvä esimerkki ja tiennäyttäjä - niin kuin oli tarkoituskin.