Yle kävi läpi poliisin esitutkintamateriaalin: Todistajat kertovat fyysisestä väkivallasta turkulaissairaalassa – epäillyt kiistävät vanhusten kaltoinkohtelun

Kaltoinkohtelusta epäillyt mieshoitajat olivat kuulusteluissa vähäsanaisia, ja heidän kertomuksensa erosivat todistajanlausunnoista. Asian käsittely alkoi tiistaina.

sairaanhoito
Kupittaan sairaala
Nora Engström / Yle

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on käsitellyt tiistaina Turun vanhuspsykiatrian G1-osaston potilaisiin kohdistuneita kaltoinkohteluepäilyjä. Syyttäjä vaatii osastolla työskennelleille kolmelle mieshoitajalle ehdollista vankeusrangaistusta.

Epäillyt teot tapahtuivat vuosina 2009 ja 2013.

Yksi törkeä pahoinpitely

Yhtä epäillyistä syytetään törkeästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syytetty työskenteli Kupittaan vanhuspyskiatrisen sairaalan G1-osastolla mielisairaanhoitajana 14 vuotta. Mies kiistää kaikki syytteet.

Epäilty törkeä pahoinpitely sattui vuonna 2009. Hoitajan epäillään lyöneen nyrkillä 80-vuotiasta sängyssä makaavaa, tiedottomassa tilassa olevaa vanhusta.

Poliisin esitutkintamateriaaleista löytyvät epäillyn ja todistajan lausunnot eroavat toisistaan monilta osin.

Todistaja kertoi kuulusteluissa, että hän oli yhdessä epäillyn kanssa laittamassa erästä potilasta nukkumaan puolen yön aikaan. Potilas makasi rauhallisesti kyljellään, kun todistaja lähti hakemaan jotakin.

Todistaja kertoi, että kun hän tuli takaisin, epäilty piti potilaasta kiinni vasemmalla kädellä ja löi oikealla nyrkillään potilasta rintakehään ja vatsan seudulle. Todistajan mukaan lyöntejä oli kolmesta viiteen. Potilas ei todistajan mukaan reagoinut, mutta hän oli rauhoittavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena.

Kuulusteluissa todistaja kertoi, että asiasta ei puhuttu myöhemmin. Hänen mukaansa G1-osastolla oli sellaiset ”kirjoittamattomat lait”, että kaikkia tapahtumia ei tuotu julki.

Kaksi valkohousuista henkilöä kävelee sairaalan käytävällä .
Mari Latva-Karjanmaa / Yle

Epäillyn kertomus tapahtumista on poliisin kuulustelupöytäkirjan mukaan toisenlainen. Hän kertoi kuulusteluissa muistavansa tilanteen selvästi, mutta jo kellonaika eroaa todistajanlausunnosta. Epäillyn kertomuksen mukaan hän meni miespotilaan huoneeseen yksin lähes heti yövuoroon tultuaan, noin kello 20.30.

Kuulustelupöytäkirjan mukaan hoitaja huomasi, että potilaalla oli suussaan jotakin. Hän poimi suusta palasen patjamuovia. Hetken kuluttua potilas alkoi syödä muovia uudestaan.

Hoitaja kertoi kuulusteluissa, että kaatoi miehen nopeasti ja voimakkaasti kyljelleen sängylle, pyysi miestä yskimään ja löi miestä lapaluiden väliin vasemmalla kädellä neljästä kuuteen kertaan. Tarkoituksena oli epäillyn sanojen mukaan estää potilasta tukehtumasta muovinpalaan.

Hoitaja kertoi kuulusteluissa, että kun todistaja saapui huoneeseen, hän kertoi, että potilas oli meinannut tukehtua patjamuovin palaseen.

Todistajan mukaan kyse ei ollut tästä. Kuulustelupöytäkirjaan on kirjattu, että todistaja muisteli epäillyn ottaneen potilaan suusta patjamuovia päivää tai kahta aikaisemmin.

– Tuo ei varmuudella tapahtunut sinä yönä, kun pahoinpitely tapahtui, todistaja sanoi kuulusteluissa.

Epäillyt eivät sanojensa mukaan muista osaa tapauksista

Toinen syytetty mieshoitaja työskenteli erikoissairaanhoitajana Kupittaan psykiatrisen sairaalan osastolla G1 13 vuoden ajan. Häntä syytetään kahdesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hoitaja kiistää syytteet.

Toinen epäillyistä virkavelvollisuuden rikkomisista on tapahtunut tilanteessa, jossa naishoitaja on tarvinnut apua naispotilaan nostamisessa suihkutiloissa. Epäilty erikoissairaanhoitaja oli mennyt auttamaan naishoitajaa toisen mieshoitajan kanssa, jota myös epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Joskus suurikokoista potilasta ei kyetä niin hitaasti laskemaan takaisin istuma-asentoon, kuin olisi tarvetta.

Epäilty mieshoitaja poliisikuulustelussa

Poliisin esitutkintamateriaalien mukaan mieshoitajat olivat nostaneet potilaan seisomaan käsivarsista ja varoittamatta viskanneet potilaan takaisin tuoliin. Esitutkintamateriaaleista löytyvän kuulustelupöytäkirjan mukaan hoitajat olivat toimineet kovalla vauhdilla ja epäasiallisesti.

Epäilty kertoi kuulusteluissa, ettei edes muista kyseistä tapausta. Hänen mukaansa vastaavia tilanteita on kuitenkin vanhustenhoidossa runsaasti.

– Joskus suurikokoista potilasta ei kyetä niin hitaasti laskemaan takaisin istuma-asentoon kuin olisi tarvetta, kuulustelupöytäkirjasta ilmenee.

Myös moniin muihin epäilyihin epäilty vastaa, ettei muista kyseistä tapausta. Samoin on muiden epäiltyjen kohdalla.

“Joskus on saattanut potilaan pää kolahtaa sänkyyn”

Kolmas syytetty mieshoitaja työskenteli mielisairaanhoitajana Kupittaan G1-osastolla yli 20 vuoden ajan. Häntä syytetään pahoinpitelystä, vapaudenriistosta ja neljästä virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Poliisin esitutkintamateriaaleista selviää, että hoitaja myönsi kuulusteluissa vapaudenriiston ja virkavelvollisuuden rikkomisen. Vapaudenriistosta häntä epäillään tapauksessa, jossa hän oli laittanut naispotilaan eristyksiin ilman että siitä olisi ilmoitettu lääkärille.

– Myönnän, että näin on varmaan päässyt käymään. En muista, oliko niitä useita kertoja. Kaikista en kuitenkaan ilmoittanut lääkärille, kuten olisi pitänyt, epäilty kertoi kuulusteluissa.

– En ole asiaa ymmärtänyt, mutta on mahdollista, että olen syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen, epäilty sanoo kuulustelupöytäkirjassa.

Lisäksi epäilty on kuulusteluissa myöntänyt, että on joskus nostanut potilaita yksinään kuntotuolista sänkyyn, koska ei ole viitsinyt odottaa apua. Tilanteissa on hänen mukaansa joskus saattanut jonkun potilaan pää kolahtaa sänkyyn, mutta se on ollut täysi vahinko.

Tiistaina alkaneessa oikeudenkäynnissä epäilty kuitenkin kiisti kaikki syytteet.

Osa lääkkeistä jäi kirjaamatta

Kupittaan psykiatrisen sairaalan G1-osaston kolmen mieshoitajan myös epäillään syöttäneen potilaille lääkkeitä ilman lääkärin määräystä. Tästä kertovat monet todistajat.

Poliisin esitutkintamateriaalien kuulustelupöytäkirjoista ilmenee, että epäiltyjen mieshoitajien mielestä tämä oli normaali käytäntö. Heidän mukaansa hoitajat joutuivat usein lääkitsemään potilaita lääkärin määräämillä ”tarvittavilla lääkkeillä”, muun muassa rauhoittavilla lääkkeillä.

– Hoitaja voi tuolloin itse päättää, milloin niitä käyttää. Käytetyt ”tarvittavat lääkkeet” tulee aina kirjata kirjanpitoon, erikoissairaanhoitajana työskennellyt epäilty mieshoitaja sanoi kuulusteluissa.

Pahoinpitelystä, vapaudenriistosta ja neljästä virkavelvollisuuden rikkomisesta epäilty mieshoitaja sen sijaan myönsi kuulusteluissa, että on mahdollista, että joskus lääkkeitä on jäänyt merkitsemättä. Epäillyn mukaan kyse on ollut tapauksista, joissa potilaat ovat olleet levottomia, ja hän on antanut heille nukahtamista helpottavia rauhoittavia lääkkeitä. Epäilty ei ole kuitenkaan mieltänyt asiaa pahoinpitelyksi.

Lääkepurkki kumollaan pöydällä ja sen edessä pillereitä.
Henrietta Hassinen / Yle

Osaston henkilökunnan välit tulehtuneet

Poliisi kuulusteli aikanaan G1-osaston tapahtumiin liittyen yhteensä noin 80:tä ihmistä. Esitutkintamateriaalien kuulustelupöytäkirjoista selviää, että todistajien mukaan osaa hoitajista kohdeltiin osastolla epäasiallisesti, jopa kiusattiin.

Erään todistajan mukaan yksi naishoitaja joutui muun henkilökunnan ajojahdin kohteeksi, koska toi ilmi henkilökunnan tekemiä rikkeitä. Todistajan mukaan kyseisen hoitajan kahviin laitettiin suolaa, häntä muun muassa vaadittiin irtisanoutumaan ja hänestä valehdeltiin ylilääkärille.

Myös yksi epäillyistä viittasi kuulustelussaan tähän naishoitajaan. Epäillyn mukaan hoitajan toiminta oli osastolla ”jo niin raastavaa ja ahdistavaa”, että osastolla kerättiin adressi, jossa vedottiin hoitajan työsuhteen päättämiseen. Epäillyn mukaan tämä ja toinen naishoitaja vastustivat useita pitkäaikaisia työntekijöitä.

Epäilty sanoi kuulusteluissa, että tästä johtuen hän ei yhtään ihmettele hoitajan puhuvan todistajana muunneltua totuutta.

“Henkilökunnan suhtautuminen potilaisiin oli ivallista”

Kupittaan sairaalan osastolla G1 tehtiin vuonna 2013 sisäinen tutkinta muun muassa lääkehävikkien ja potilaiden epäasiallisen kohtelun vuoksi.

Kupittaalla työskennellyt nainen kertoi poliisikuulusteluissa, että halusi käynnistää sisäisen selvityksen G1-osastolla kohtaamansa epäammatillisen toiminnan vuoksi. Hänen mukaansa henkilökunta saattoi istua kansliassa keskenään, kun potilaat kuljeskelivat käytävillä yksinään. Naisen mukaan henkilökunta suhtautui potilaisiin ivallisesti ja naureskellen.

Kuulustelupöytäkirjan mukaan nainen olisi halunnut ottaa yhteyttä Valviraan ja aluehallintovirastoon, jotta he tutkisivat asian. Häntä kuitenkin kiellettiin, ja osastolla tehtiin vain oma sisäinen tutkinta. Valvira onkin myöhemmin todennut, että kaupungin olisi pitänyt tiedottaa laajasta psykiatrisen osaston selvityksestä valvontaviranomaisille välittömästi.

Sisäisen selvityksen tuloksena kaikille kolmelle nyt syytettynä olevalle mieshoitajalle annettiin kirjallinen varoitus.

Kupittaan psykiatrisen sairaalan julkisivu.
Nora Engström / Yle

Yksi tuomio jo annettu

Kupittaan vanhuspsykiatrisen G1-osaston tapahtumat tulivat ilmi helmikuussa 2016, kun Turun Sanomat julkaisi aiheesta mittavan uutisen.

Käräjäoikeus antoi asiasta ensimmäisen tuomionsa viime keväänä. Tuolloin mieshoitaja tuomittiin potilaan pahoinpitelystä 40 päiväsakkoon. Se tarkoitti 560 euroa. Käräjäoikeuden mukaan hoitaja painoi polvella potilaan kurkkua, kun tätä oltiin asettamassa yöksi magneettivöihin.

Uhri ja hänen edunvalvojansa vaativat hoitajalle rangaistusta myös törkeästä pahoinpitelystä ja heitteillepanosta. Nämä syytteet kaatuivat oikeudessa. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Turun kaupungin sisäinen tarkastus G1-osaston toiminnasta toi keväällä kirjallisen varoituksen kolmelle virkamiehelle. Lisäksi yksi virkamies sai suullisen huomautuksen.

Syyttäjä: Hankala tapaus

Tiistaina alkaneessa oikeudenkäynnissä kuullaan todistajina kolmea hoitajaa. Kihlakunnansyyttäjä Anja Rantanen-Lahden mukaan tapauksesta tekee haasteellisen muun muassa se, että asianomistajia on tiedossa vain yksi.

– Näytöllisesti tämä on aika hankala tapaus. Asianomistajien puuttumisen takia ja sen takia, että tapahtumista on vuosia. Olisi erittäin hyvä, jos olisi asianomistajia, joita pystyttäisiin kuulemaan ja jotka muistaisivat tapahtumia.

Hän ei vielä osaa sanoa, miten asiaan vaikuttaa se, että osaston G1 henkilökunnan välit olivat tapahtumien aikaan tulehtuneet.

– On vaikea tässä vaiheessa sanoa, miten tämä vaikuttaa, Rantanen-Lahti sanoo.

Kihlakunnansyyttäjän mukaan tuomio on odotettavissa parin viikon sisällä.